Koivulahden lentoturma
Koivulahden lentoturma Aeron lento 311 |
|
---|---|
Koivulahden lento-onnettomuuden muistomerkki |
|
Yhteenveto | |
Päivämäärä | 3. tammikuuta 1961 |
Onnettomuustyyppi | Sakkaus ohjaajan tekemän virheen johdosta |
Tapahtumapaikka | Koivulahti |
Lähtöpaikka | Kruunupyy |
Määränpää | Vaasa |
Kuolleita | 25 |
Eloonjääneitä | 0 |
Lentokone | |
Konetyyppi | Douglas DC-3C |
Lentoyhtiö | Aero O/Y |
Rekisteritunnus | OH-LCC |
Matkustajia | 22 |
Miehistöä | 3 |
Koivulahden lentoturma sattui 3. tammikuuta 1961, kun Kruunupyystä Vaasaan matkalla ollut Aeron Douglas DC-3 -lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa (nykyisin Mustasaaren kunnan alueella) kymmenen kilometrin päässä Vaasasta. Onnettomuudessa kuolivat kaikki koneessa olleet 22 matkustajaa ja kolme miehistön jäsentä, yhteensä 25 henkeä.[1] Onnettomuus on pahin Suomessa koskaan tapahtunut siviililento-onnettomuus. Samalle konetyypille sattuivat Suomessa koneessa olleiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet Maarianhaminassa vuonna 1963 ja Siilinjärvellä vuonna 1978.
Tapahtuman kulku ja syy
Aero O/Y:n (nyk. Finnair) aikataulunmukaisella reittilennolla AY311 olleen koneen aikataulunmukainen lähtöaika Kruununkylän lentoasemalta oli 7.00, mutta lähtö myöhästyi hieman. Lentokone syöksyi metsään noin kello 7.40 Koivulahden alueella, noin 10,5 kilometriä Vaasan lentoasemasta.[2]
Tutkimuksissa ilmeni, että liian matalalla lentänyt kone oli joutunut jyrkän kaarron aikana ylivedettyyn tilaan ja alkavaan syöksykierteeseen.[3] Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan koneen kapteeni Lars Hattinen ja perämies Veikko Halme olivat onnettomuuden aikaan vielä aamullakin juovuksissa. Kapteenin veren alkoholipitoisuus oli ainakin kaksi promillea ja perämiehen 1,56.[4] Halmeen velvollisuus olisi ollut estää Hattista lentämästä. Kukaan kenttähenkilökunnasta ei kuitenkaan ollut havainnut miesten käytöksessä mitään poikkeavaa. Molemmat lentäjät olivat entisiä taistelulentäjiä ja sodassa tottuneet ottamaan vaarallisiakin riskejä. Monen silminnäkijä havaintojen mukaan kone lensi huomattavasti alempana kuin normaalisti, ja ilmeisesti myös alempana kuin mitä Vaasan lennonjohdolle ilmoitettiin.
Tuona päivänä lentosää oli kehno ja näkyvyys erittäin huono.[5] DC-3:lla on siipensä muodon vuoksi paha taipumus kärkisakkaamiseen jyrkässä kaarrossa.[6] On todennäköistä, että lentäjät ovat alentuneen harkintakykynsä vuoksi ottaneet riskin, joka olisi onnistunut hyvässä lentosäässä, mutta osoittautui tuhoisaksi huonossa.
Koneen hylystä löydettiin ohjaamon ja matkustamon välisestä osasta miehen ruumis. Hänet tunnettiin tarpeen vaatiessa asioihin puuttuvana miehenä. On mahdollista, että hän oli ennen onnettomuutta siirtynyt ohjaamoon ottamaan selkoa matalasta lentokorkeudesta. Miehen mahdollisen toiminnan vaikutus onnettomuuteen jäi epäselväksi.[7]
Reittinumero
Numero AY311 on edelleen vuonna 2017 käytössä Finnairin Helsinki–Vaasa-reitillä.[8] Joidenkin lentoyhtiöiden käytäntönä on, että uhreja vaatineen lento-onnettomuuden jälkeen ao. reittinumero poistetaan käytöstä. Mikään määräys ei kuitenkaan tähän käytäntöön pakota.
Lähteet
Viitteet
- ↑ Koivulahden onnettomuudesta puoli vuosisataa, Yle, Uutiset[vanhentunut linkki], luettu 30.12.2010
- ↑ Tutkintaselostus, s. 1
- ↑ Tutkintaselostus, s. 18
- ↑ Tutkintaselostus, s. 15
- ↑ https://seura.fi/ilmiot/historia/miksi-lentokone-lensi-liian-matalalla-koivulahden-lentoturman-syy-ei-koskaan-selvinnyt/
- ↑ https://aviation.stackexchange.com/questions/43189/why-did-the-dc-3-have-wing-sweep
- ↑ Tutkintaselostus, s. 20
- ↑ Finnair Timetables Finnair Oyj. Viitattu 22.8.2017.
Kirjallisuutta
- Höglund, Bo-Sanfrid: Planet har störtat! Flygolyckan i Kvevlax 1961. Vasa: Scriptum, 2015. ISBN 978-952-7005-28-6
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koivulahden lentoturma Wikimedia Commonsissa
- Onnettomuustutkintaselostuksen verkkoversion lataussivu
- Ylen Elävä arkisto: Koivulahden lento-onnettomuus
- Yle Arkivet: Flygolyckan i Kvevlax 1961 är den största civila flygolyckan i Finlands historia