Kameleontit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. maaliskuuta 2023 kello 08.58 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kameleontit
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Osalahko: Leguaanimaiset Iguania
Heimo: Kameleontit
Chamaeleonidae
Rafinesque, 1815
Alaheimot
Katso myös

  Kameleontit Wikispeciesissä
  Kameleontit Commonsissa

Kameleontit (Chamaeleonidae) ovat suomumatelijoita ja ne kuuluvat parhaiten tunnettuihin liskoihin. Ne tunnetaan värinvaihtokyvystään, venyvästä tahmeasta kielestään ja silmistä, jotka pystyvät liikkumaan eri suuntiin. Nimi chamaleon tulee kreikankielisistä sanoista chamaimaa’ ja leonleijona’.

Ulkonäkö

Kameleonttien koko vaihtelee suuresti. Pienimmät maakameleonttien (Brookesia) sukuun kuuluvat lajit ovat alle 10 senttimetrin pituisia, mutta parsoninkameleontti (Calumma parsonii) kasvaa jopa 60 senttimetrin mittaiseksi. Monilla kameleonteilla on päälaellaan ulokkeita, ja jacksoninkameleontilla (Chamaeleo jacksonii) on jopa sarvet. Yleisesti koiraat ovat koristeellisempia kuin naaraat.

Kameleontin jalka on jakautunut kahdeksi ”pääsormeksi”, joiden välissä on pehmuste. Sormissa on terävät kynnet, joilla saa kiivetessä pitävän otteen puunkuoresta. Kameleontilla on kaksi kynttä etujalan ulkosivulla ja kolme kynttä sisäsivulla, takajalassa päinvastaisesti kolme kynttä etujalan ulko- ja kaksi sisäsivulla.

Kameleonttien silmät ovat erilaiset kuin muilla matelijoilla. Ylä- ja alaluomi ovat yhdistyneet, ja vain pieni pupilli näkyy luomen läpi. Silmät voivat kääntyä ja keskittyä toisistaan riippumatta. Kameleontti voi kääntää silmiään 360 astetta.

Kameleontit luovat nahkansa kuten käärmeet, ja jopa silmäluomet saavat uuden nahan. Kameleontille kasvaa vanhan nahan alle uusi kerros, jolloin vanha nahka lähtee pois.

Kameleontin kieli, jolla se pyydystää saaliinsa, on erityisen pitkä - joskus jopa pidempi kuin vartalo. Kielen kärki on tahmea, mikä estää kameleontin saaliin karkuun pääsemisen. Kielen kärki, joka on kuin sipulimainen lihas, muuttaa muotoaan imukupiksi osuessaan saaliiseen.

Jotkut kameleonttilajit pystyvät muuttamaan väritystään. Toisin kuten usein virheellisesti luullaan, kameleontit eivät vaihda väriään taustavärin perusteella, vaan väriin vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset toiminnot. Ihon väri vaihtuu mielialan, valon ja lämmön vaikutuksesta.[1] Värillä on myös suuri rooli kommunikoinnissa.

Esiintyminen

Kameleontit esiintyvät pääasiassa Afrikassa ja Madagaskarilla sekä muissa trooppisissa paikoissa. Jotkut lajit elävät myös Etelä-Euroopassa ja Aasiassa. Eri lajeja esiintyy erilaisissa trooppisissa sademetsissä, savanneilla sekä joskus puoliaavikoilla ja aroilla. Ne elävät usein puissa tai pensaissa. Jotkut pienemmät lajit elävät maassa lehtien alla.

Lisääntyminen

Useimmat kameleontit munivat. Ennen munimista naaras laskeutuu maahan ja alkaa kaivaa 10–30 cm syvää kuoppaa. Naaras munii munat kuopan pohjalle. Sen jälkeen naaras hautaa munat ja poistuu pesästä. Munien määrä vaihtelee suuresti. Brookesia munii kahdesta neljään munaa, kun taas Chamaeleo calypratus munii 80–100 munaa. Munat kuoriutuvat usein 4–12 kuukauden kuluttua lajista riippuen. Calumma parsonii -lajilla kestää 24 kuukautta ennen kuin poikaset kuoriutuvat.

Ravinto

Kameleontit syövät usein heinäsirkkoja, rukoilijasirkkoja ja muita hyönteisiä. Kameleontit pitävät vedestä.[1]

Lähteet

  1. a b Ilkka Koivisto ym.: Kodin suuri eläinkirja nro ? s. ??. Espoo: Weilin+Göös, 1978.

Aiheesta muualla