Käsnäjalkaiset

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. maaliskuuta 2023 kello 10.38 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käsnäjalkaiset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Käsnäjalkaiset
Onychophora
Grube, 1853
Luokka: Udeonychophora
Poinar, 2000
Nykyisten käsnäjalkaisten levinneisyys. Vihreä: Peripatidae. Punainen: Peripatopsidae.
Nykyisten käsnäjalkaisten levinneisyys. Vihreä: Peripatidae. Punainen: Peripatopsidae.
Alaryhmät

Lahko: Euonychophora

Heimo: Peripatidae
Heimo: Peripatopsidae

Lahko: †Ontonychophora

Heimo: †Helenodoridae
Yläheimo: †Tertiapatoidea
Heimo: †Tertiapatidae
Heimo: †Succinipatopsidae
Katso myös

  Käsnäjalkaiset Wikispeciesissä
  Käsnäjalkaiset Commonsissa

Käsnäjalkaiset (Onychophora) on eläinkunnan pääjakso. Joskus se on luettu myös niveljalkaisten alajaksoksi. Ensimmäinen elävä käsnäjalkainen löydettiin vasta vuonna 1825.[1]

Käsnäjalkaiset ovat matomaisia, 5–150 mm pitkiä eläimiä, ja niillä on 13–43 kynnellistä käsnämäistä (känsämäistä) raajaparia. Lajeja tunnetaan noin 180, ne elävät lähinnä trooppisissa ympäristöissä ja enimmäkseen eteläisellä pallonpuoliskolla. Nykylajisto käsittää kaksi heimoa, Peripatidae ja Peripatopsidae.[2]

Vanhimmat fossiilit ovat jo kambrikaudelta.[3] Näitä eläimiä pidetään "elävinä fossiileina", jotka ovat sukua ensimmäisille käveleville eläimille. Lajit ovat alkeellisesti jaokkeisia: vain pää on jaokkeinen. Pään ensimmäisessä jaokkeessa on kaksi tuntosarvea ja yleensä silmäpari, toisessa jaokkeessa suu. Ihossa on hieno samettimainen karvoitus. Ruumiinontelo ja muut sisäelimet kuten verta pumppaava sydän ovat kuin niveljalkaisilla. Erityselimet ovat samanlaiset kuin nivelmadoilla. Jaloissa on kitiinikynnet ("kaviot"). Aivot muistuttavat hämähäkkien aivoja, mutta molekyylisystematiikka ei tue sukulaisuutta näihin. Käsnäjalkaiset hengittävät ihon kautta ja tarvitsevat kostean ympäristön, jotteivät kuivuisi.Ne ovat siirtyneet vedestä maalle luultavasti ordovikikauden aikana. Väriltään ne ovat yleensä sinisiä, mustia, vihreitä tai oransseja.[2][1]

Käsnäjalkaiset ovat petoja, jotka syövät ravinnokseen pieniä selkärangattomia, kovakuoriaisia, termiittejä ja muita hyönteisiä sekä etanoita ja matoja. Ne voivat käydä jopa useita kertoja itseään suuremman saaliin kimppuun. Jotkin lajit tekevät uhrinsa puolustuskyvyttömiksi ruiskuttamalla näiden päälle tahmeaa limaa. Eläimet lisääntyvät niin, että uros sijoittaa tuntosarvillaan ja eturaajoillaan spermapaketin naaraan peräpäähän.[2]

Käsnäjalkaisia muistuttavia fossiililajeja ovat ehkä myöhäisprekambrinen Xenusion sekä kambrikautiset Aysheaia ja Hallucigenia.

Käsnäjalkaisen raajat
  1. a b Humphreys, Stuart: Velvet worm Australian Museum. 5.1.2010. Viitattu 09.01.2018.
  2. a b c Wright, Jeremy: Onychophora velvet worms The Animal Diversity Web. 2014. Viitattu 09.01.2018.
  3. Introduction to the Onychophora - "Velvet worms" with an ancient history indeed www.ucmp.berkeley.edu. Viitattu 09.01.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]