Siirry sisältöön

Bianca Castafiore

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. joulukuuta 2020 kello 15.02 käyttäjän Matthäus Gehägeberg (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Bianca Castafiore (lempinimi ”Milanon satakieli”) on kuvitteellinen italialainen oopperadiiva Hergén Tintti-sarjakuvissa.

Castafioren ensiesiintyminen nähtiin albumissa Kuningas Ottokarin valtikka (1939). Castafiore esitetään yhtenä johtavista italialaisista oopperasopraanoista, ja hänen aina laulamansa kappale on Koruaaria Charles Gounod’n oopperasta Faust. Aaria alkaa sanoilla ”ah ma nauran, kun kuvani kauniin peilissäin nään”. Tintti, kapteeni Haddock ja Milou eivät siedä Castafioren voimakasta lauluääntä, mutta muut tuntuvat yleensä pitävän hänen laulustaan. Castafiore on aina kuvattu mahtailevana, itsekeskeisenä ja naiivina. Castafioren kanssa kulkevat yleensä yhdessä silmälasipäinen pianisti Igor Wagner sekä kamarineito Irma, joita hän jatkuvasti komentelee.

Castafiore on epäilemättä ihastunut kapteeni Haddockiin, mutta Haddock ei kuitenkaan voi sietää häntä. Tarinassa Castafioren korut sanomalehdet levittävät perätöntä huhua Castafioren ja Haddockin naimisiinmenoaikeista. Castafiore on tottunut lehdistöön ja nauraa huhuille, mutta Haddock pitää niitä äärimmäisen kiusallisina. Castafiore ei aina muista ystävänään pitämänsä kapteeni Haddockin nimeä, vaan kutsuu tätä lukuisilla väärillä nimillä, kuten ”kapteeni Bartok”. Castafioren koruissa Castafiore lahjoittaa Haddockille puna-aran, jota Haddock myös piti rasittavana. Vaikka Castafiore on varsinkin Haddockin mielestä hyvin ärsyttävä, hän on kuitenkin useita kertoja auttanut Tinttiä ja Haddockia, ja joskus pelastanut heidät pulasta. Viimeisessä tarinassa Tintti ja Picarot Castafiore joutuu San Theodorosin valtiossa vankeuteen, koska häntä pidetään Tintin ystävänä.

Bianca Castafioren esikuvana on saattanut ollut suomalainen oopperadiiva Aino Ackte. Tätä olettamusta tukee muun muassa se, että Kuningas Ottokarin valtikassa Klowin kuninkaanlinnan, Kropowin, arkkitehtuuri muistuttaa suuresti Olavinlinnaa, ja Ackté oli Savonlinnan oopperajuhlien alkuunpanija.[1] Hergé itse ei juuri pitänyt oopperasta.

Lähteet

  1. Severi Nygård. Tintti Suomessa. Helsingin Sanomat Kuukausiliite, lokakuu 2008, s. 58-65.


Tämä kuvitteelliseen hahmoon, paikkaan tai ilmiöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.