927 Ratisbona
Ulkoasu
| 927 Ratisbona | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjä | Max Wolf[1] |
| Löytöpäivä | [2] |
| Löytöpaikka | Heidelberg-Königstuhl State Observatory (käännä suomeksi)[2] |
| Muut nimet | 1920 GO, 1958 VD, 1958 XQ ja A920 DB |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Halkaisija | 75,892 km[2] |
| Pyörähdysaika | 12,986 h[2] |
| Albedo | 0,046 [2] |
| Absoluuttinen magnitudi | 9,35 [2] |
| Asteroidiluokka | C-tyypin asteroidi (Tholen-luokitus (d)) |
| Kiertorata | |
| Kiertokohde | Aurinko |
| Asteroidiryhmä | Asteroidivyöhyke[2] ja ulompi asteroidivyöhyke (d)[2] |
| Eksentrisyys | 0,093751734521315 [2] |
| Inklinaatio | 14,513 astetta tai 14,637974991802 astetta[2] |
| Keskianomalia | 67,515500933601 astetta[2] |
| Kiertoaika | 2 107,9839134724 vuorokautta[2] |
| Periapsis | 2,9158136541822 au[2] |
| Apoapsis | 3,5190977608306 au[2] |
| Radan isoakselin puolikas | 3,2174557075064 au[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Minor Planet Center | |
| JPL Small-Body Database | |
927 Ratisbona (A920 DB) on suuri päävyöhykkeen asteroidi, joka kiertää ulommalla Marsin ja Jupiterin välisellä vyöhykkeellä. Asteroidi kiertää Auringon ympäri 2 110 päivässä (noin 5,78 vuotta) kiertoradalla, joka on lähimmillään 2,92 astronomisen yksikön ja etäisimmillään 3,51 astronomisen yksikön päässä Auringosta. Asteroidi on läpimitaltaan noin 75,9 kilometriä. Pyörähdysaika akselin ympäri on 12,99 tuntia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: 926 Imhilde |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 928 Hildrun |