700 Naval Air Squadron

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
700 Naval Air Squadron
Toiminnassa 1940-1944
1944-1949
1955-1061
1998-2008
2009-
Valtio Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Puolustushaarat merivoimat
Aselajit koelentolaivue
Osa joukkoa Ison-Britannian laivaston ilmavoimia
Koko laivue
Tukikohta RNAS Yeovilton
Motto Experientia docet kokemus opettaa

700 Naval Air Squadron (700 NAS) on Britannian Kuninkaallisen laivaston ilmavoimien lentolaivue, joka perustettiin ensimmäisen kerran 1940 ja se on edelleen palveluksessa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivue perustettiin ensi kerran 21. tammikuuta 1940 Orkneylla RNAS Hatstonissa (HMS Sparrowhawk). Laivueeseen oli tarkoitus keskittää kaikki katapulttilentueet, jolloin sen oli tarkoitus toimia kaikkien taistelulaivoille ja risteilijöille sijoitettujen katapulttikoneiden varastona ja esikuntana. Kalustona oli 42 Walrus-lentovenettä, 11 Fairey Seafox -kellukekonetta ja 12 Fairey Swordfish -kellukekonetta. Yksi laivueen lentueista sijoitettiin Sullom Voeen 16. heinäkuuta 1940 kalustonaan 6-8 Walrus-lentovenettä niin sanottuna Shetland lentueena. Marraskuussa vastaava lentue muodostettiin 701 laivueesta nimellä Stornoway lentue, joka liitettiin Sullom Voessa olevan lentueeseen toukokuussa 1941.[1]

Laivueen risteilijä HMS Manchesterille sijoitettu Walrus (P5666) havaitsi 21. kesäkuuta 1940 Scharnhorstin, mutta sitä ei tavoitettu.

Laivueesta sijoitettiin lisäksi lentueita merentakaisille alueille. Välimeren lentue perustettiin 16. lokakuuta 1941 tukikohtanaan Dekheila, minkä vastuulla olivat kaikki Lähi-Idän alueen maihin sijoitetut Välimeren laivaston alaiset lentokoneet. Lentue sijoitettiin ilmavoimien 201 ryhmän alaisuuteen ja sen nimeksi tuli No. 700 (Levant) Squadron laivueen saavuttua Beirutiin 11. toukokuuta 1942. Siihen liitettiin pelastuslentue ja laivue nimettiin 1. lokakuuta 701 laivueeksi.[1]

Laivueen Walrus upotti 11. heinäkuuta 1942 Kyproksen itäpuolella yhdessä Etelä-Afrikan laivaston SAS Protean ja troolari HMS Southern Maidin kanssa Italian laivaston sukellusveneen Ondinan. Kaikkiaan sodan aikana laivueen koneet upottivat tai vaurioittivat viittä sukellusvenettä, joista yksi oli Vichyn Ranskan laivaston Poncelet 7. marraskuuta 1940 Kamerunin rannikolla. Laivue lakkautettiin maaliskuussa 1944, jolloin sen henkilöstö siirrettiin 771 laivueeseen.

Laivue perustettiin uudelleen lokakuussa 1944 koelentokouluna. Se liitettiin elokuussa 1955 laivaston tukiyksiköihin ja laivue koelensi RNAS Lee-on-Solentissa Whirlwind HAS.7 -helikoptereita. Se koelensi de Havilland Sea Vixenit HMS Victoriousilla ja HMS Centaurilla vuonna 1958 ja lokakuussa laivue perusti lentueen Yeoviltoniin koelentämään Saunders Roe P.531 -helikopterit selvitettäessä tarvetta uusille helikoptereille. Työ johti lopulta Westland Waspin kehittämiseen. Lokakuussa 1960 testattiin Fairey Gannetia ja Hawker Sea Hawkia HMS Vengeancella. Laivue lakkautettiin heinäkuussa 1961 RNAS Yeoviltonissa.

Joukko erillisiä koelentueita, joiden tehtävänä oli testata yksittäisiä konetyyppejä, muodostivat uuden 700 laivueen. Lentueet kuitenkin jatkoivat toimintaansa erillisinä ja ne erotettiin toisistaan lisäkirjaimella kuten 700B NAS.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finnis, Bill: The History of the Fleet Air Arm from Kites to Carriers. Shrewsbury: Airlife Publishing Ltd, 2000. ISBN 1-84037-182-X. (englanniksi)
  • Wragg, David: Fleet Air Arm Handbook 1939-1945. Gloucestershire: Sutton Publishing Ltd, 2001. ISBN 0-7509-3430-1. (englanniksi)
  • Sturtivant, Ray & Ballance, Theo: The Squadrons of the Fleet Air Arm. Tornbridge, Kent: An Air-Britain Publication, 1994. ISBN 0-85130-223-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sturtivant, Ray & Ballance, Theo s. 15