3D-skanneri
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
3D-skanneri on laite, joka analysoi reaalimaailman kohdetta (kuten esine tai maasto) ja tuottaa dataa sen muodosta, ja mahdollisesti ulkonäöstä (kuten väri). Tästä datasta voidaan koostaa kolmiulotteinen malli.
3D-skannereita käytetään viihdeteollisuudessa elokuvien ja videopelien tuotantoon. Niitä käytetään myös mm. teollisessa suunnittelussa, prototyypin luonnissa, takaisinmallinnuksessa, laaduntarkkailussa, ohjauksessa ja säädössä, sekä proteesien tuotannossa.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleensä 3D-skanneri tallentaa joukon tutkitun pinnan koordinaattipisteitä, muodostaen näin pistepilven. Pisteistä tehdyn analyysin pohjalta voidaan tuottaa alkuperäisen pinnan kuvio. 3D-skannerit jakautuvat kahteen pääluokkaan:
- 3D-kosketusskannereilla (contact 3D scanners) kosketetaan kohteen pintaa mitattaessa.
- 3D-ei-kosketusskannereilla (non-contact 3D scanners) ei fyysisesti kosketeta pintaa. Ne jakautuvat aktiivisiin ja passiivisiin:
- Aktiiviset lähettävät säteilyä (kuten ultraääntä, valo- tai röntgensäteitä) ja havaitsevat sen takaisin heijastumista. Tämän kaltaisista laserskannerit ovat yleisiä teollisuudessa.
- Passiiviset skannerit vain havaitsevat muiden lähteiden säteilyn, kuten auringonvalon tai infrapunavalon heijastumista. Ne ovat usein edullisempia kuin aktiiviset skannerit.
Sovelluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robotin ohjaaminen: laserskanneri toimii robotin silmänä. [1][2]
- Materiaalin käsittely ja tuotanto
- Valmiiden siltojen, tehtaiden ja monumenttien piirustusten tuottaminen
- Historiallisten paikkojen dokumentointi
- Laaduntarkkailu
- Rakennemuutosten havaitseminen vertaamalla nykykuvaa aiempaan (aiheuttajana raskas kuorma, tulipalo, törmäys, maanjäristys)
- Elokuvat ja videopelit: On paljon nopeampaa kuvata jokin reaalimaailman kohde (vaikka sen joutuisi ensin muotoilemaan tai veistämään) kuin mallintaa sellainen tietokoneella tyhjästä.
- Kulttuuriperintö: historiallisia kohteita ja Michelangelon veistoksia on tallennettu 3D-skannereilla 0,25 millimetrin tarkkuudella.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Motion control and data capturing for laser scanning with an industrial robot, Sören Larsson and J.A.P. Kjellander, Robotics and Autonomous Systems, Volume 54, Issue 6, 30 June 2006, Pages 453-460, doi:10.1016/j.robot.2006.02.002
- ↑ Landmark detection by a rotary laser scanner for autonomous robot navigation in sewer pipes (Arkistoitu – Internet Archive), Matthias Dorn et al., Proceedings of the ICMIT 2003, the second International Conference on Mechatronics and Information Technology, pp. 600- 604, Jecheon, Korea, Dec. 2003