3. kaupunginosa (Vaasa)
| Keskusta 3 | |
|---|---|
| Centrum 3 (3. kaupunginosa) |
|
 Vanha apteekin rakennus Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon kulmassa. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Keskusta 3 korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suuralue | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 3 |
| Väkiluku | 1 443 (31.12.2015) |
| Postinumero(t) | 65100 |
| Lähialueet | 1. kaupunginosa, 2. kaupunginosa, Vöyrinkaupunki |
3. kaupunginosa on yksi Vaasan keskustan asemakaavassa määritetyistä numeroiduista kaupunginosista. Se sijaitsee Hovioikeudenpuistikon pohjoispuolella, Kauppapuistikon ja Kirkkopuistikon välissä.[1][2] Kaupunginosassa sijaitsee Vaasan kaupunginkirjasto, ruotsinkielinen normaalikoulu Vasa övningskola ja kauppakorkeakoulu Hanken.
Kaupunginosaan kuuluu myös Pitkäkatuun, Onkilahteen ja rautatiehen rajautuva Vöyrinkaupungin konepaja-alue eli entinen Wärtsilän alue, joka kuitenkin tilastollisessa osa-aluejaossa kuuluu Vöyrinkaupunkiin.[1][3][4][5]
Kaupungin tilastollisessa osa-aluejaossa 3. kaupunginosan alue muodostaa konepaja-aluetta lukuun ottamatta pienalueen Keskusta 3 (ruots. Centrum 3) Keskustan suuralueella.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosan pohjoisosassa konepaja-alueella toimi Onkilahden Konepaja 1800-luvun lopusta vuoteen 1936 asti, jolloin Wärtsilä osti konepajan toiminnan sen ajautuessa konkurssiin.[4] Hietasaarenkadulla sijaitseva vuonna 1910 rakennettu Leipätehdas on kuulunut Vaasan Höyryleipomolle.[6] Nykyään siellä on VOAS:n opiskelija-asuntoja[7] ja Vaasan ylioppilasteatteri Rampin toimintaa.
Rakennuskanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitsevassa asemassa kaupunginosassa ovat korkeat kerrostalot. Juuri kaupunginosaa rajaavien Kauppapuistikon ja Kirkkopuistikon varsille rakennettiin paljon funktionalistisia kerrostaloja 1960-luvulla.[8] Vanhempaa rakennuskantaa on Hovioikeudenpuistikon tuntumassa alueen eteläosassa, kuten vuonna 1860 rakennettu apteekin rakennus osoitteessa Kirkkopuistikko 21, vuonna 1904 valmistunut Waasan Osake Pankin rakennus Kurtenia Raastuvankadulla ja torin läheisyydessä sijaitseva 1910-luvun alussa valmistunut C. J. Hartmanin talo.[6][9]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen asukasluku oli 1 443 vuonna 2015. Samana vuonna kaupunginosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 60,5 %, ruotsia 35,6 % ja muita kieliä 3,9 %. Opiskelijoiden osuus alueen työvoimasta oli 28,5 % ja työttömien 7,2 % vuonna 2013.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vaasan karttapalvelu[vanhentunut linkki] (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 24.6.2024
- ↑ Asemakaava 378, Vaasan kaupunki Viitattu 5.7.2025
- ↑ Asemakaava 1125, Vaasan kaupunki Viitattu 5.7.2025
- ↑ a b Vöyrinkaupungin konepaja-alue Konepajanranta asemakaavaselostus (PDF) 28.2.2025. Vaasan kaavoitus. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ a b Vaasan suur- ja pienalueet kartta, nimet (Vaasan kaupunkikehitys, 12.4.2013) [Arkistoitu]
- ↑ a b Viljanen Rossi, Ruusa: Vaasan keskustan osayleiskaava - Kooste alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (PDF) (liitteineen) vaasa.fi. marraskuu 2014. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Leipätehdas Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Vaasan kaupunkisuunnittelu: Vaasan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) (sivu 16) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 5.7.2024.
- ↑ Salminen, Erkki: Kurtenialla on hieno historia: "Aikansa komeinta kaupunkiarkkitehtuuria" Vaasa-lehti. 7.9.2023. I-Mediat Oy. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) (väkiluku sivulta 86, muut tilastot 112–122) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 24.6.2024.
| 1. Keskusta | |
|---|---|
| 2. Vöyrinkaupunki | |
| 3. Vaskiluoto |
|
| 4. Palosaari |
|
| 5. Gerby |
|
| 6. Kotiranta |
|
| 7. Huutoniemi |
|
| 8. Ristinummi |
|
| 9. Höstvesi | |
| 10. Suvilahti |
|
| 11. Sundom |
|
| 12. Vähäkyrö |
|
Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.