2MASS J0523-1403

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2MASS J0523-1403
Muut designaatiot 2MASS J05233822-1403022, 2MUCD 10390, B2006 J052338.2-140302, 2MASSI J0523382-140302, USNO-B1.0 0759-00062850
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 21,05[1] mv
Absoluuttinen kirkkaus 20,6[1] Mv
Valovoima 0,000126[1] aurinkoa
Spektriluokka L2,5
Väri-indeksi V-K 9,42
Lämpötila 2074 ± 27[1] K
Massa <0,08 M
Säde 0,086 ± 0,025[1] R
Pyörimisnopeus 21 km/s[2]
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Jänis
Epookki J2000
Rektaskensio (J2000) 05h 23m 38.221s[5]
Deklinaatio (J2000) -14° 03′ 02.29″[5]
Etäisyys vv. 40,3 ± 0,9 valovuotta
Etäisyys pc. 12,4 ± 0,3 parsekia
Parallaksi 80,95 ± 1,76 mas
Säteisnopeus 12,21 ± 0,09[3] km/s
Ominaisliike RA:109,87 ± 17,14 mas/v[4]
dekl.: 178,88 ± 21,12[4] mas/v

2MASS J0523-1403 on hyvin pienimassainen punainen kääpiö noin 40 valovuoden päässä Maasta. Se sijaitsee eteläisessä Jäniksen tähdistössä. Sillä on hyvin heikko magnitudi 21,05 ja sillä on alhainen efektiivinen lämpötila 2074 K. Se näkyy ensisijaisesti suurilla kaukoputkilla, jotka ovat herkkiä infrapunavalolle. 2MASS J0523-1403 oli ensimmäinen kerran havaittu osana Micron All-Sky Survey (2MASS) tutkimuksessa.[6]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2MASS J0523-1403 kirkkaus on 0,000126 L, massa <0,08M, säde 0,086 R, efektiivinen lämpötila on 2074 K. Nämä arvot ovat tällä hetkellä pienimmät tunnetut pääsarjan tähdellä.[1] Se on spektriluokassa L2.5 ja V-K väri-indeksi arvolla 9.42.[1] Havainnot Hubble-avaruusteleskooppin kanssa eivät ole havainneet kiertolaista yli 0,15 kulmasekunnissa.[7] Satunnaista radioaallonpituudella tapahtuvaa säteilyä havaittiin VLA:ssa vuonna 2004.[8] H-alfa (vety-alfa) säteilyä on myös havaittu ja sitä pidetään merkkinä kromosfäärisestä toiminnasta.[2]

Ydinsynteesin rajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RECONS ryhmän jäsenet ovat tunnistaneet - 2MASS J0523-1403 edustavan pienimpiä mahdollisia tähtiä.[9] Sen pieni säde on lähellä paikallista minimiä säde-kirkkaus ja säde-lämpötilan mallien mukaan.[1] Tämä paikallisen minimin on ennustettu tapahtuvan vedyn fuusion raja-arvojen kohdalla, johtuen säde-massa-suhteiden erosta tähtien ja ruskeiden kääpiöiden välillä. Toisin kuin tähdet, ruskeiden kääpiöiden säde pienenee kun massa kasvaa, koska niiden ytimiä tukee degeneraatio paine. Kun massa kasvaa yhä suurempi osa ruskeasta kääpiöstä tiivistyy aiheuttaen säteen kutistumisen kun massa kasvaa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Dieterich, Sergio B.; Henry, Todd J.; Jao, Wei-Chun; Winters, Jennifer G.; Hosey, Altonio D.; Riedel, Adric R.; Subasavage, John P.: The Solar Neighborhood XXXII. The Hydrogen Burning Limit. The Astronomical Journal, Toukokuu 2014, 147. vsk, nro 5. article id 94. doi:10.1088/0004-6256/147/5/94. Bibcode:2014AJ....147...94D. arXiv. (englanniksi)
  2. a b Reiners, Ansgar; Basri, Gibor: Chromospheric Activity, Rotation, and Rotational Braking in M and L Dwarfs. The Astrophysical Journal, 2008, 684. vsk, nro 2, s. 1390–1403. doi:10.1086/590073. Bibcode:2008ApJ...684.1390R. arXiv. (englanniksi)
  3. Blake, Cullen H.; Charbonneau, David; White, Russel J.: The NIRSPEC Ultracool Dwarf Radial Velocity Survey. The Astrophysical Journal, 2010, 723. vsk, nro 1, s. 684–706. doi:10.1088/0004-637X/723/1/684. Bibcode:2010ApJ...723..684B. arXiv. (englanniksi)
  4. a b Casewell, S. L.; Jameson, R. F.; Burleigh, M. R.: Proper motions of field L and T dwarfs - II. Monthly Notices of the Royal Astronomical Society, 2008, 390. vsk, nro 4, s. 1517–1526. doi:10.1111/j.1365-2966.2008.13855.x. Bibcode:2008MNRAS.390.1517C. arXiv. (englanniksi)
  5. a b 2MASS J05233822-1403022 (SIMBAD tähtitieteellinen tietokanta) 2016. Centre de Données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  6. Cruz, Kelle L.; Reid, I. Neill; Liebert, James; Kirkpatrick, J. Davy; Lowrance, Patrick J.: Meeting the Cool Neighbors. V. A 2MASS-Selected Sample of Ultracool Dwarfs. The Astronomical Journal, 2003, 126. vsk, nro 5, s. 2421–2448. doi:10.1086/378607. Bibcode:2003AJ....126.2421C. arXiv.. (englanniksi)
  7. Reid, I. Neill; Lewitus, E.; Allen, P. R.; Cruz, Kelle; Burgasser, Adam J.: =A Search for Binary Systems among the Nearest L Dwarfs. The Astronomical Journal, 2006, 132. vsk, nro 2, s. 891–901. doi:10.1086/505626. Bibcode:2006AJ....132..891R. arXiv. (englanniksi)
  8. Antonova, A.; Doyle, J. G.; Hallinan, G.; Golden, A.; Koen, C.: Sporadic long-term variability in radio activity from a brown dwarf. Astronomy and Astrophysics, 2.9.2007, 472. vsk, nro 1, s. 257–260. doi:10.1051/0004-6361:20077231. Bibcode:=2007A&A...472..257A. arXiv. (englanniksi)
  9. a b Garmany, Katy: NOAO/SOAR: Where do stars end and brown dwarfs begin?. National Optical Astronomy Observatory, 9.12.2013. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.12.2013. (englanniksi)