Siirry sisältöön

2. kaupunginosa (Vaasa)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Keskusta 2
Centrum 2
(2. kaupunginosa)
Academill, entinen Vaasan höyrymylly.
Academill, entinen Vaasan höyrymylly.
Kaupungin kartta, jossa Keskusta 2 korostettuna. Vaasan alueellinen jako
Kaupungin kartta, jossa Keskusta 2 korostettuna.
Vaasan alueellinen jako
Kaupunki Vaasa
Suuralue Keskustan suuralue
Kaupunginosa nro 2
Väkiluku 1 638 (31.12.2015)
Postinumero(t) 65100

2. kaupunginosa on yksi Vaasan keskustan numeroiduista kaupunginosista, joka sijaitsee kaupungin rannalla Pohjoisella kaupunginselällä. Alue rajautuu idässä Kirkkopuistikkoon ja etelässä raja kulkee idästä länteen Hovioikeudenpuistikkoa, Hietasaarenkatua ja Rantakatua pitkin.[1][2] Alueella sijaitsevat Vaasan sisäsatama ja entinen Vaasan höyrymylly, joka toimii nykyään Åbo Akademin tiloina. Kaupunginosan pohjoisimmassa osassa sijaitsee Vaasan Sähkön nykyinen pääkonttori osoitteessa Kirkkopuistikko 0.

Kaupungin tilastollisessa osa-aluejaossa 2. kaupunginosan alue muodostaa Keskusta 2 (ruots. Centrum 2) nimisen osa-alueen Keskustan suuralueella.[3] Naapurikaupunginosat ovat 1. kaupunginosa etelässä ja 3. kaupunginosa idässä. Pohjoisessa kaupunginselän vastakkaisella rannalla on Yliopiston alue.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan kaupunginosajako perustuu vuonna 1855 hyväksyttyyn Carl Axel Setterbergin laatimaan asemakaavaan, jossa puistikot jakavat kaupungin eri kaupunginosiin.[4] Setterberg kaavoitti ruutukaava-alueen ympärille rantapuistovyöhykkeen kaupunkiesteettisistä mutta myös kustannussyistä. Kaupungin rannalle sijoittui myös uusi teollisuusinfrastruktuuri.[5]

Nykyisin Pohjanmaan museon käytössä oleva vuonna 1865 rakennettu maaherrantalo eli Wasastjernan palatsi, höyrymyllyn viereen vuonna 1861 rakennettu A. A. Levónille suunniteltu yksityispalatsi ja Setterbergin oma vuonna 1856 rakennettu uusgoottilainen talo osoitteessa Rantakatu 6 edustavat niin ikään korkea-arvoisten virkamiehien tyypillisiä asuinpalatseja tuolta ajalta.[6][7]

Sisäsatama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahti- ja henkilöliikennettä varten Setterberg sijoitti asemakaavassa kaupungin luoteisosaan sisäsataman varastoineen. Uuden satama-alueen rakentamista alettiin miettiä 1860-luvulla, sillä suomalaisten alusten käyttämä Palosaaren sundin satama alkoi olla liian ahdas kasvaviin satamatarpeisiin. Liikenne sisäsatamassa alkoi vuodesta 1878. Reittiliikennettä satamasta oli ainakin Pietariin, Ouluun, Turkuun ja Tukholmaan. Lisäksi liikennettä oli Vanhaan Vaasaan ja saaristoon.[5]

Kun höyryjunat alkoivat liikennöidä Vaasaan 1882, päätettiin rataa jatkaa sisäsataman kautta Vaskiluotoon. Satamarata otettiin käyttöön vuonna 1894. Rata on osaltaan vaikuttanut kaupunginrannan maisemaan.[5]

Satamaa käytettiin matkustajaliikenteessä vielä 1960-luvulle asti, rinnakkain 1893 valmistuneen Vaskiluodon sataman kanssa.[8]

Entisessä tullipakkahuoneen rakennuksessa on nykyään modernin taiteen museo.

Sisäsataman alueella toimii Kuntsin modernin taiteen museo entisessä tullipakkahuoneen rakennuksessa. Tullikamaritoiminta päättyi vuonna 2005, jonka jälkeen rakennusta remontoitiin ja taidemuseo aloitti toimintansa siellä vuonna 2007.[5]

Tullipakkahuoneen laituria käytetään edelleen vierassatamana ja Vaasan saaristoon suuntaaviin risteilyihin. Sisäsataman alueella on viime vuosina järjestetty tapahtumia, kuten musiikkifestivaali Vaasa Festival.[9]

Höyrymylly

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Höyrymyllyn toiminta siirtyi kaupungin luoteisrannalle Alkulasta vuonna 1876.[10] Ennen käyttöönottoa alueelle valmistui ensimmäisinä suolamakasiini, asuinrakennus ja kasvihuone. Seuraavalla vuosisadalla höyrymyllly laajeni useaan otteeseen.[10] Myllyn nykymuoto on pitkälti arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin käsialaa, joka suunnitteli myllyn rakennuksia 1920-luvulta aina 1950-luvun lopulle saakka.[10] Kaupunkilaisten keskuudessa höyrymylly tunnettiin kutsumanimellä Rantamylly.[10] Sen toiminta jatkui vuoteen 1992 asti.[10]

Myllyn alueella sijainneet betonisiilot purettiin vuonna 2024.[11] Siilojen kohtalo oli keskustelun aiheena pitkään, ja niihin oltiin suunniteltu muun muassa opiskelija-asuntoja 1990-luvulla sekä toimistotiloja 2000-luvulla.[12][10] Tällä hetkellä siilojen paikalle ollaan rakentamassa 12-kerroksista asuinkerrostaloa.[11]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen asukasluku oli 1 638 vuonna 2015. Suomen ja ruotsin kielen jakauma on melko tasainen, vuonna 2015 kaupunginosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 52,3 %, ruotsia 45,1 % ja muita kieliä 2,6 %. Opiskelijoiden osuus alueen työvoimasta oli 18,9 % ja työttömien 5,7 % vuonna 2013.[13]

Vuonna 2014 kaikista keskustan alueista suurin tulotaso oli 2. kaupunginosassa, asukkaiden keskitulot olivat tuolloin 34 580 euroa.[13]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Siilot vuonna 2018.
    Siilot vuonna 2018.
  • Maaherrantalo vuonna 2018.
    Maaherrantalo vuonna 2018.
  • Setterbergin talo vuonna 2023, nykyään päiväkodin käytössä.
    Setterbergin talo vuonna 2023, nykyään päiväkodin käytössä.
  • Setterbergin puisto.
    Setterbergin puisto.
  • Ruotsinkielinen ammattiteatteri Wasa Teater Hietasaarenkadulla.
    Ruotsinkielinen ammattiteatteri Wasa Teater Hietasaarenkadulla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi. Viitattu 24.6.2024.
  2. ↑ Asemakaava 378, Vaasan kaupunki. Viitattu 5.7.2025.
  3. ↑ a b Vaasan suur- ja pienalueet kartta, nimet (Vaasan kaupunkikehitys, 12.4.2013) [Arkistoitu]
  4. ↑ Vasa stads planläggning: Utredning av brandgatustrukturen i Vasa (PDF) 2013. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 25.6.2024. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b c d Vaasan sisäsataman ja kaupunginrannan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) 2008. Vaasan kaupunkisuunnittelu, Vaasan kaupunki. Viitattu 25.6.2024.
  6. ↑ Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Museovirasto. Viitattu 27.6.2024.
  7. ↑ Viljanen Rossi, Ruusa: Vaasan keskustan osayleiskaava - Kooste alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (PDF) (liitteineen) vaasa.fi. marraskuu 2014. Viitattu 5.7.2025.
  8. ↑ Laurila, Anne: Seitsemän punaisen poijun arvoitus Vaasa-lehti. 21.4.2023. I-Mediat Oy. Viitattu 5.7.2025.
  9. ↑ Amonoo, Hannele: Tapahtumat halutaan pois Sisäsatamasta Vaasassa – uusi paikka valitaan kahdeksasta vaihtoehdosta yle.fi. 17.4.2024. Yleisradio. Viitattu 5.7.2025.
  10. ↑ a b c d e f Vaasan höyrymyllyn betonisiilot - rakennushistoriallinen selvitys (PDF) 2016. Vaasan kaupunkisuunnittelu, Vaasan kaupunki. Viitattu 25.6.2024.
  11. ↑ a b Kluukeri, Iina: Siilot purettiin Vaasassa, mutta tornitalon noususta ei ole mitään tietoa yle.fi. 20.1.2025. Yleisradio. Viitattu 5.7.2025.
  12. ↑ Leiwo, Hanne: Museovirasto: Vaasan siilot säilytettävä yle.fi. 22.5.2017. Yleisradio. Viitattu 5.7.2025.
  13. ↑ a b Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) (väkiluku sivulta 86, muut tilastot 112–122) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 24.6.2024.
Vaasan kaupunginosat ja pienalueet suuralueittain
1. Keskusta
2. Vöyrinkaupunki
3. Vaskiluoto
4. Palosaari
5. Gerby
6. Kotiranta
7. Huutoniemi
8. Ristinummi
9. Höstvesi
10. Suvilahti
11. Sundom
12. Vähäkyrö

Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=2._kaupunginosa_(Vaasa)&oldid=23417345”