Siirry sisältöön

19. sotasairaala

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Savonlinnan yleinen sairaala oli 19. sotasairaalan käytössä sekä talvi- että jatkosodassa.

19. sotasairaala (19. SotaS) toimi talvisodan aikana Savonlinnassa[1] sekä jatkosodan aikana Joroisissa ja Savonlinnassa.[2][3]

Talvisota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. sotasairaalan perustamiskäsky annettiin Savonlinnan sotilaspiirin esikunnassa 10. lokakuuta 1939. Tieto asiasta sekä palvelukseen astumiskäsky oli annettu jo 9. lokakuuta 1939 puhelmitse.[4]

19. sotasairaala toimi 10.10.1939 alkaen seuraavissa tiloissa:
Osastot Sijainti Kuva Sairaansijat
I kirurg. osasto Savonlinnan yleinen sairaala
  • 60 sairaansijaa[5]
II kirurg. osasto 2 a) Kulkutautisairaala
  • 25 sairaansijaa[5]
2 b)

Seurahuone

  • 130 sairaansijaa[5]
III kirurg. osasto Takaharjun sairaala
  • 275 sairaansijaa[5]
I kaasusairasosasto Savonlinan lyseo
  • 200 sairaansijaa[5]
II kaasusairasosasto Uusi kansakoulu
  • 200 sairaansijaa[5]

Jatkosota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. sotasairaala perustettiin 17. kesäkuuta 1941 Savonlinnan suojeluskuntapiirin laatiman suunnitelman mukaisesti Joroisten kirkonkylälle sekä sen ympärillä noin 5 kilometrin päässä sijaitseviin pisteisiin. Päällikkölääkärinä toimi A.K Kaksonen.[2] Hammaslääkärin tehtävässä toimivat Aune Sipinen (18.6.-28.10.1941)[6] ja Irma Virtanen (15.4.1942-).[7]Talouspäällikkönä toimivat musiikkivänrikki Hannes Haapio (19.6.-21.7.1941),[6] luutnantti Veikko Loikas (15.9.1941 asti),[7] Kaarlo Stolt (25.7.-15.8.1941),[6] ja vänrikki Eero Valli (18.9.1941-). Ylihoitaja oli Eeva Vauhkonen.[6] I apteekkarina toimi lääkintäluutnantti Herman Mäeklä (-1.12.1941 lomautettu) ja II apteekkarina luutnantti Erkki Sarpakunnas (19.6.1941-).[6]

Sotasairaalassa työskenteli lottia ja SPR:n apusisaria.[8]

A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu kirurgisille potilaille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.[9]

19. sotasairaala toimi Joroisilla seuraavissa tiloissa (17.6.-9.7.1941):
Osasto Sijainti Kuva Sairaansijat
Kir. 1a Joroisten kunnalliskoti
  • 120 A-kirurgista sairaansijaa[10]
Kir. 1b Karjakkokoulu
  • 50 A-kirurgista sairaansijaa[10]
Kir. 2a Kunnallissairaala
  • 50 A-kirurgista sairaansijaa[10]
Kir. 2b Kansakoulu
  • 80 B-kirurgista sairaansijaa[11]
Kir. 2c Säästöpankki
  • 68 B-kirurgista sairaansijaa[11]
Kir. 2d Iso-Pappila
  • 40 B-kirurgista sairaansijaa[11]
Kir. 2e Seurakuntatalo
  • 59 A-kirurgista sairaansijaa[11]
Kir. 2f Työväentalo
  • 50 B-kiurgista sairaansijaa[11]
Kir. 3 Järvikylän kartano
  • 105 A-kirurgista sairaansijaa[11]
Sisätauti os. A Koskenhovi
  • 76 sairaansijaa sisätautipotilaille[12]
Sisätauti os. B Koskenkylän kansakoulu
  • 59 sairaansijaa sisätäutipotilaille[12]

19. sotasairaala saavutti täyden toimintavalmiuden 6. heinäkuuta 1941. Sairaala sai 9. heinäkuuta 1941 määräyksen siirtyä vuorokauden kuluessa Savonlinnaan. Oli tiedusteleva uudet sairaalan tarvitsemat tilat, evakuoitava hoidossa olleet noin 400 potilasta, purettava sairaala ja siirrettää se Savonlinnaan. Seuraavana aamuna Savonlinnan asemalla oli 50 junanvaunua, joissa sairaala oli siirretty. Jo samana päivän iltana 19. sotasairaala kykeni ottamaan hoitoon 160 uutta potilasta.[13]

19. sotasairaala toimi Savonlinnassa, Punkaharjulla ja Joutsenossa (10.7.1941-)
Osasto Sijainti Kuva Sairaansijat
Kir. I a Savonlinnan yleinen sairaala
  • 58 A-kirurgista sairaansijaa[13]
  • 32 sairaansijaa siviileille[14]
Kir. I b Vanha kansakoulu
  • 120 B-kirurgista sairaansijaa[14] Toiminta lopetettiin myöhemmin ja potilaat siirrettiin uudelle kansakoululle.[15]
  • 120 sisätautien sairaansijaa (10.2.1944-)
Kir 1 c Vuorilinna
  • 60 sairaansijaa upseereille[14] 31.10.1941 asti. Tämän jälkeen toimi henkilökunnan majoitustiloina.[16]
Kir. II Savonlinnan lyseo
  • 226 A-kirurgista sairaansijaa[14] 7.11.1941 asti.[15]
Kir. III Uusi kansakoulu
  • 234 A-kirurgista sairaansija[14] 30.5.1942 asti.[15]
Sisät. A N.N.K.Y:n talo
  • 80 sisätautien sairaansijaa[14] 16.12.1941 asti. Potilaat siirtyivät uuden kansakoulun yläkerroksen uudelle sisätautiosastolle.[15]
Sisät. B Savonlinnan synnytyslaitos
  • 50 sisätautien sairaansijaa[17] 23.8.1941 asti.[16]
Savonlinnan kylpylaitos
  • 50 silmätautien sairaansija[17] 23.8.1941 asti.[16]
Kir IV Takaharjun parantola
  • 250 kirurgista sairaansijaa[17] 18.10.1941 asti, jonka jälkeen sairaala palasi normaaliin rauhanajan käyttöön.[15]
Kir. V Hotelli Finladia
  • 100 kirurgista sairaansijaa
  • 50 silmätautien sairaansijaa (Savonlinnan kylpylaitokselta siirtyneet)[17] 23.8.1941-23.10.1941[16]
Tiuruniemen parantola,Joutseno

Sairaalan uudelleen perustamisen yhteydessä se jaettiin jaostosairaaloiksi.[19] Päällikkölääkärinä toimi lääkintäeversti A.H Kaksonen (3.4.1944-20.10.1944),[20] hammaslääkärinä Åke af Forselles (1.7.1944-9.9.1944), T. Martikainen (15.6.1944-18.9.1944)[21] ja Irma Virtanen (11.7.1944 asti).[22] pastoreina T. Hoikko (20.8.1943-1.7.1944), T. Lehto (15.6.1944-5.10.1944), L. Huovinen (6.7.1944-18.9.1944), P. J Pautola (28.6.1944-6.7.1944) sekä M. Huhtinen (25.2.1944-30.9.1944).[21] Talouspäällikön tehtävää hoitivat U. Koskinen (29.5.1942-25.8.1944) ja vänrikki J. Pirinen (15.7.1944-20.10.1944). Ylihoitaja oli Irja Maukonen (20.4.1944-).[22] Apteekkarin tehtävässä toimivat P. Krogerus (15.5.1944-13.8.1944) ja luutnantti E. Loukomies (10.8.1944-6.10.1944).[21]

Jaostosairaala Sijainti Kuva Sairaansijat
A / JaostoS I / 19. SotaS Savonlinnan yleinen sairaala
  • 80 A-kirurgista sairaansijaa (15.8.1944-)[19][23]
B / JaostoS I / 19. SotaS Vanha kansakoulu
  • 120 sisätautien sairaansijaa (10.2.1944-)[19][23]
C / JaostoS I / 19. SotaS Vuorilinna
  • Ei saatu käyttöön[23]
D / JaostoS I / 19. SotaS Savonlinnan lyseo
  • 230 A-kirurgista sairaansijaa (1944-)[19][24]
E / JaostoS I / 19. SotaS Uusi kansakoulu
  • 235 A-kirurgista sairaansijaa[19][23]
  • Myöhemmin toiminnan supistuessa myös sisätautisia sairaansijoja.[23]
F / JaostoS I / 19. SotaS N.N.K.Y:n talo
  • 84 sisätautien ja kulkutautien sairaansijaa (1944-).[19][25]
G / JaostoS I / 19. SotaS Kellarpellon talo, Sääminki
H / JaostoS I / 19. SotaS Seurahuone
[19]
G / JaostoS I / 19. SotaS Hotelli Tott
  • 100 sisätautien sairaansijaa (1944-)
  • 50 silmätautien sairaansijaa (1944-)
  • 50 korvatautien sairaansijaa (1944-)
  • 19. sotasairaalan esikunta (1944-)[24][25]
I / JaostoS II / 19. SotaS Takaharjun parantola
II / JaostoS II / 19. SotaS Hotelli Finladia
  • 100 sisätautien sairaansijaa (10.2.1944-). Sairaansijat muutettiin myöhemmin A-kirugian sairaansijoiksi aivo- ja kallopotilaille (1944-) [24] [26]ja paikkaluku nostettiin 250:een.[19]
III / JaostoS II / 19. SotaS Valtionhotelli, Punkaharju
IV / JaostoS II / 19. SotaS Tuunaansaaren kartano
Savonlinnan tyttölyseo
  • Sotavapo alakerrassa
  • Sotasairaalan keskusvarasto
  • Miehistömajoitus yläkerrassa
  • Majoitus hierontapotilaille ja lomalta palaaville
  • Piharakennuksessa kolme huonetta keskusvaraston käytössä[25]

Elisenvaaran pommituksesta tuli 19. sotasairaalaan 130 loukkaantunutta. Potilaita leikattiin neljällä eri leikkauspöydällä neljä vuorokautta keskeytymättä.[27] Myös Joroisiin oli suunniteltu perustettavan jaostosairaaloita, mutta varatut tilat osoitettiin 68. sotasairaalalle, joka oli joutunut siirtymään sinne. Myös 19. sotasairaalan evakuointia suunniteltiin ja sairaalalle suunniteltiin jo korvaavia tiloja Savonlinnan läheltä Haapaveden toiselta puolelta. [28]

19. sotasairaalan toiminnan lopettaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armeijan siirryttyä Moskovan rajan yli tuli käsky luovuttaa 19. sotasairaalan tiloja kenttäarmeijan käyttöön. Erityisesti tämä koski jaostosairaalaa II ja samalla jaostosairaalan I toimintaa supistettiin. Takaharjun parantola ja Savonlinnan lyseo luovutettiin kenttäsairaalan (KS) käyttöön.[29] Näiden toiminta päättyi osana 19. sotasairaalaa 11. syyskuuta 1944 ja 14. syyskuuta 1944. Pian tämän jälkeen Hotelli Totissa ja N.N.K.Y:ssä toimivat osastot määrättiin lopetettavaksi. Hotelli Totissa toimineet silmä- ja korvaosastot määrättiin liitettäväksi Varaudessa toimivaan 47. sotasairaalaan. Hotelli Finlandiassa toiminut aivo-kallo-ossato määrättiin siirrettäväksi osaksi Kaupinojan parantolassa toimivaa 10. sotasairaalaa. Toiminta Hotelli Totissa ja N.N.K.Y:ssä päättyi 11. syyskuuta 1944 ja Hotelli Finlandiassa 14. syyskuuta 1944. Seuraavaksi vanha kansakoulu määrättiin luovutettavksi lääkintävarikko 1:lle ja Valtion hotelli ja Tuunasaaren kartano yksikkö 2600:lle. Nämä luovutukset tapahtuivat 14. syyskuuta 1944. 19. sotasairaalan paikkatilanne oli seuraava: Uusi koulu 190 sairaansijaa, Kellaripellon talo 20 tartuntatautipaikkaa ja Savonlinnan yleinen sairaala 80 kirurgista paikkaa.[30]

19. sotasairaalan toiminta määrättiin lopetettavaksi 6. lokakuuta 1944, minkä jälkeen ei uusia potilaita enää otettu. Potilaat oli evakuoitu 4. lokakuuta 1944 ja 5. lokakuuta 1944 47. sotasairaalaan. Sairaalan kalusto lähetettiin lääkintävarikko 5:een Suolahteen. Alueen sotavammapotilaiden hoitoa jatkoi sotavammapoliklinikka 20. lokakuuta 1944 lähtien. Kellarpellon talo luovutettiin omistajilleen 10. lokakuuta 1944. Savonlinnan Tyttölyseo luovutettiin 13.lokakuuta 1944 ja 19. lokakuuta 1944 omistajalleen. [30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ 4: SPK 3722 19. Sotasairaala, 1939-1940 1939-1940 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  2. ↑ a b 1: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  3. ↑ 5: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  4. ↑ 17: SPK 3722 19. Sotasairaala, 1939-1940 1939-1940 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  5. ↑ a b c d e f 4: SPK 3722 19. Sotasairaala, 1939-1940 1939-1940 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  6. ↑ a b c d e 20: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  7. ↑ a b 21: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  8. ↑ 13: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  9. ↑ Taipale, Ensio. Ponteva, Matti. Somer, Pekka. Naavasalo, Reino & Taipale, Sirkka: Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina, s. 25. Hämeenlinna: Sotilaslääkinnän Tuki Oy, 1990. ISBN 952-90-1823-1
  10. ↑ a b c 2: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  11. ↑ a b c d e f 3: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  12. ↑ a b 4: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  13. ↑ a b 5: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  14. ↑ a b c d e f 6: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  15. ↑ a b c d e 18: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  16. ↑ a b c d 17: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  17. ↑ a b c d 7: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  18. ↑ 8: 30417 19. Sotasairaala, 17.6.1941-30.5.1942 1941-1942 digihakemisto.net. Viitattu 8.3.2025.
  19. ↑ a b c d e f g h i j k l 2: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  20. ↑ 18: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 23.3.2025.
  21. ↑ a b c 19: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 23.3.2025.
  22. ↑ a b 20: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 23.3.2025.
  23. ↑ a b c d e 3: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  24. ↑ a b c d 1: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  25. ↑ a b c 4: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  26. ↑ a b c d 5: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  27. ↑ 12: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  28. ↑ 6: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  29. ↑ 14: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
  30. ↑ a b 15: 30416 19. Sotasairaala, 1.5.1943-20.10.1944 1943-1944 digihakemisto.net. Viitattu 9.3.2025.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=19._sotasairaala&oldid=23649347”