1. kaupunginosa (Vaasa)
| Keskusta 1 | |
|---|---|
| Centrum 1 (1. kaupunginosa) |
|
 Vaasan kaupungintalo on kaupunginosan keskiössä. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Keskusta 1 korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suuralue | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 1 |
| Väkiluku | 685 (31.12.2015) |
| Postinumero(t) | 65100 |
1. kaupunginosa on yksi Vaasan keskustassa sijaitsevista numeroiduista kaupunginosista. Se on keskeinen osa Vaasan ydinkeskustaa. Kaupunginosa on rajoiltaan käytävämäinen rajautuen pohjoisessa Hovioikeudenpuistikkoon ja etelässä Vaasanpuistikkoon. Alueen länsiosassa kaupunginosaan kuuluu vielä Hietasaari ja Vaasan hovioikeus puistoineen. Idässä kaupunginosa rajautuu Ratakatuun.[1]
Kaupunginosassa sijaitsee muun muassa Vaasan kauppatori sekä kaupungintalo, jonka vieressä on Vaasan kirkko ja sitä ympäröivä Kirkkopuisto. Asutusta on lähinnä kaupunginosan itäisimmässä ja läntisimmässä korttelissa.
Kaupungin tilastollisessa osa-aluejaossa 1. kaupunginosan alue muodostaa rajoiltaan vastaavan Keskusta 1 (ruots. Centrum 1) pienalueen Keskustan suuralueella.[2] Kaupunginosan naapurialueita ovat pohjoisessa 2. ja 3. kaupunginosa, idässä ja pohjoisessa 4. kaupunginosa, johon kuuluu eteläinen Vöyrinkaupunki ja Klemettilä, sekä etelässä 6., 7. ja 8. kaupunginosa. Lännessä Vaskiluodon ja keskustan yhdistää Vaskiluodon silta.
Hietasaaren osalta kaupunginosassa on toistaiseksi edelleen voimassa kaupungin ensimmäinen, vuonna 1855 vahvistettu Carl Axel Setterbergin laatima asemakaava.[3][4]
Historia ja rakennuskanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Setterbergin vuoden 1855 asemakaavassa puistikkokadut jakoivat uuden Vaasan eri kaupunginosiin. Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon välinen alue luotiin keskeiset kaupunkitoiminnot sisältäväksi kokonaisuudeksi.[5] Kaupunginosan alue oli rikkaiden asuttamaa: hovioikeuden ja torin välillä asui tuolloin virkamiehiä, myös kauppiaat asettuivat torin läheisyyteen.[6]
1800-luvun puolivälin jälkeistä rakentamista edustavat kaupungintalo, uusgoottilainen punatiilinen Vaasan kirkko ja uusrenessanssivaikutteinen entinen raatihuone joka toimii nykyään Vasa övningsskolan lukiona.[7][6]
Varallisuuden ja kuluttamisen lisääntyessä 1900-luvulla kaupungin liiketoiminta kasvoi ja torin lähelle syntyi niin kutsuttu liikekeskusta.[6] Kaupunginosa on säilyttänyt asemansa kaupungin liikekeskuksena, vaikkakin 1900-luvun alun rakennuksista moni on purettu 1970- ja 1980-luvuilla tehokkaampien rakennuksien tieltä.[6] Muun muassa kaupunginosan itäosaan rakennettiin näihin aikoihin muutama kymmenkerroksinen rakennus, jotka ovat koko kaupungin korkeimpia.[8] Vuonna 1911 rakennettu Commercen talo edustaa alueella 1900-luvun alun kivisiä liikekeskuksia.[6]
1960-luvulla keskuskorttelille Ylätorille rakennettu nykyinen Rewellin kauppakeskus oli aikansa mittavin hanke.[9] Vuonna 2017 kauppakeskus keräsi kävijöitä 4,1 miljoonaa.[10]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen asukasluku oli 685 vuonna 2015. Samana vuonna kaupunginosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 65,8 %, ruotsia 30,4 % ja muita kieliä 3,8 %. Opiskelijoiden osuus alueen työvoimasta oli 21,6 % ja työttömien 7,3 % vuonna 2013.[11]
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosan etelärajalla kulkeva Vaasanpuistikko on osa sekä eurooppatietä E12 Uumajan kautta Mo i Ranaan että valtatietä 8 Liminkaan. Pohjois-eteläsuunnassa kaupunginosan poikki kulkee yhdeksän katua, muun muassa Rantakatu ja Raastuvankatu. Kaupunginosassa on kaksi palokatua, Taiteilijankuja ja Kauppamatkustajankuja.[12]
Kaikki Vaasan joukkoliikenteen Liftin keskustaan ajavat linjat kulkevat torin edustalta Vaasanpuistikon kautta tai Rewellin takaa Raastuvankadulta.[13]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Vaasanpuistikon korkeita rakennuksia. -
Kauppakeskus Rewell Vaasan vesitornista nähtynä. -
Kauppakeskus Rewell ja kauppatori vuonna 1981. -
Vaasan hovioikeus kesäkuussa 2019. -
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vaasan karttapalvelu[vanhentunut linkki] (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 5.7.2025
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet kartta, nimet (Vaasan kaupunkikehitys, 12.4.2013) [Arkistoitu]
- ↑ Kääriäinen, Juuso: Vaasan kaupunki aloittaa Hietasaaressa vuodesta 1855 voimassa olleen asemakaavan päivitystyön – uusi kävely- ja pyöräilysilta mukana suunnitelmissa yle.fi. 6.3.2023. Yleisradio. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Hietasaari kulttuuriympäristöselvitys ja maisema-analyysi (PDF) (kappale "1. Johdanto") 2021. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Vasa stads planläggning: Utredning av brandgatustrukturen i Vasa (PDF) 2013. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 25.6.2024. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Viljanen Rossi, Ruusa: Vaasan keskustan osayleiskaava - Kooste alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (PDF) (liitteineen) vaasa.fi. marraskuu 2014. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Vaasan keskuspuistikot ja palokadut Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Museovirasto. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Vaasan keskusta-alueen korkean rakentamisen selvitys (PDF) 2014. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Vaasan kaupunkisuunnittelu: Vaasan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) (sivu 16) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Finnish Shopping Centers 2018 - Kauppakeskukset (PDF) (s. 148) 2018. Suomen kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 5.7.2025.
- ↑ Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) (väkiluku sivulta 86, muut tilastot 112–122) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 24.6.2024.
- ↑ Salonen, Tiina: Vailla nimeä, täynnä paikallishistoriaa. Vaasan kaupungin asukaslehti, 2020, nro 1. Vaasan kaupunki. ISSN 1459-6032 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.6.2024.
- ↑ Lifti talviaikataulut 5.8.2024–1.6.2025. Vaasa: Vaasan kaupunki, 2024. Teoksen verkkoversio Viitattu 5.7.2025.
| 1. Keskusta | |
|---|---|
| 2. Vöyrinkaupunki | |
| 3. Vaskiluoto |
|
| 4. Palosaari |
|
| 5. Gerby |
|
| 6. Kotiranta |
|
| 7. Huutoniemi |
|
| 8. Ristinummi |
|
| 9. Höstvesi | |
| 10. Suvilahti |
|
| 11. Sundom |
|
| 12. Vähäkyrö |
|
Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.