Žygimantas Kestutis

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Žygimantas Kestutis
Žygimont Kiejstutavič. Жыгімонт Кейстутавіч (J. Aziambłoŭski, XIX).jpg
Žygimantas Kestutis piirroksessa vuodelta 1840.
Liettuan suuriruhtinas
1432-1440
Edeltäjä Švitrigaila
Seuraaja Kasimir IV
Tiedot
Syntynyt noin 1365
Kuollut 1440

Žygimantas Kestutis (noin 136520. maaliskuuta 1440) oli Liettuan suuriruhtinas 1432–1440. Žygimantas nojautui valtakaudellaan Puolaan, vaikkakin hänen onnistui lievittää tätä suhdetta valtakautensa lopulla. Žygimantasia seurasi vallassa Kasimir IV.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Žygimantas Kestutis syntyi suurin piirtein vuonna 1365. Žygimantas oli Kęstutisin poika, ja Jogailan vangituttaessa hänet Žygimantaskin joutui vangiksi vuonna 1382. Hän oli vankeudessa vuoteen 1384 saakka, jolloin hän pakeni ja liittyi veljensä Vytautas Suuren joukkoonselvennä. Vuosina 1389-1398 hän oli perheineen Saksalaisen ritarikunnan panttivankina. Myöhemmin hän otti osaa muun muassa Vorsklajoen taisteluun veljensä alaisuudessa.[1]

Valtaannousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Žygimantasin sinetti.

Vytautasin kuoltua vuonna 1430 valtaan nousi aateliston tuella Švitrigaila. Švitrigaila liittoutui Saksalaisen ritarikunnan kanssa Puolaa vastaan, ja seurauksen oli Puolan hyökkäys maahan. Tällöin Žygimantas johti liettualaisten kapinaa Švitrigailaa vastaan, ja hän nousi valtaan vuonna 1432. Valtaan noustuaan hän järjesti puolalaisten kanssa Grodnossa kokouksen, jossa sovittiin Vilnan ja Radomin unionien päätösten voimaantulosta. Puolaan päin kallellaan olo herätti vastustusta, mikä taas sai Žygimantasin ryhtymään väkivaltaisiin vastatoimiin. Švitrigaila käytti hajaannusta hyväkseen ja jatkoi vastarintaa Rusin maissa nauttimansa arvostuksen ja ritarikunnan avun turvin. Vastavetona Žygimantas päätti vuonna 1434 peruskirjasta, joka antoi ortodoksisille aatelisille katolilaisten vastaavat oikeudet. Osapuolten välillä käytiin ratkaiseva taistelu Ugemergessä 1. syyskuuta 1435. Taistelussa Žygimantas voitti puolalaisten tukemana ritarikunnan ja Švitrigailan joukot.[2] Žygimantasin onnistui myös vakauttaa suhteet Puolaan ja vaientaa puolalaisten vaatimukset Liettuan liittämisestä Puolaan. Ortodokseille annetuista oikeuksista syntyi kuitenkin sisäisiä ongelmia. Žygimantasin murhasi Švitrigailan kannattaja 20. maaliskuuta 1440.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Žodynėlis Elektroninės leidybos namai. Viitattu 5.1.2011. (liettuaksi)
  2. Kallio 2009, s. 69
  3. Kallio 2009, s. 70

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]