Ūlytau
Ūlytau (kaz. Ұлытау) on matala vuoristo Kazakstanin kumpumaan lounaisosassa Kazakstanin Ūlytaun, Qarağandyn ja Qostanain alueilla. Sen pituus lounaasta koilliseen on 360 kilometriä ja keskiosan keskikorkeus 800–1 000 metriä. Korkeimmat kohdat ovat Ūlytau (1 133 metriä) ja Edıge (1 063 metriä) sekä eteläosassa Kışıtau (793 metriä).[1][2]
Etupäässä liuskeesta, kvartsiitista, porfyyrista ja tuffista muodostunut vuoristo jakautuu neljään osaan. Pohjoisessa on Arğanaty, keskellä varsinainen Ūlytau ja etelässä Eskulin ja Qarsaqbai. Hyötykaivannaisiin kuuluvat rautamalmi, mangaani, monimetallit, ruskohiili ja harvinaiset metallit.[1][2]
Vuorten sademäärä on 200–350 millimetriä. Niiltä saa alkunsa joukko pieniä, lähinnä keväällä virtaavia jokia, jotka kuuluvat Torğain ja Sarysun altaisiin. Rinteillä on aro- ja aavikkokasvillisuutta, niittyjä sekä paikoin poppeli- ja koivumetsiä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 593. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 529. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X