Ševtšenkon palkinto
| Taras Ševtšenkon kansallinen palkinto | |
|---|---|
 Palkintoon liittyvä arvomerkki rasiassaan. |
|
| Palkitaan | merkittävistä panostuksista kulttuuriin |
| Maa |
 Ukraina |
| Ensimmäinen palkinto | 1962 |
Taras Ševtšenkon kansallinen palkinto eli Ševtšenkon palkinto (ukr. Національна премія України імені Тараса Шевченка, Natsionalna premija Ukrajiny imeni Tarasa Ševtšenka) on Ukrainan valtion palkinto, joka on korkein ukrainalainen huomionosoitus merkittävästä panoksesta kulttuurin kehittämisessä.[1][2]
Palkinto myönnetään luovasta alkuperäistyöstä[3] Palkinto on perustettu 20. toukokuuta 1961.[4] Ensimmäisenä palkinnon ja kunnianosoituksen saivat 9. maaliskuuta 1962 kirjailijat Oles Hontšar, Pavlo Tytšyna ja säveltäjä Platon Maiboroda.[1]
Palkittavia aloja laajennettiin ajan mittaan journalismiin, kirjallisuuden teoriaan ja historiaan, lasten ja nuorten kirjallisuuteen ja taiteeseen. Itsenäisenä palkintona perustettiin 1988 arkkitehtuurin valtionpalkinto, ja sen myöntää erillinen komitea. Palkinto on ollut Ukrainan presidentin alainen vuodesta 1996, jolloin perustettiin kymmenen valtionpalkintoa ja yksi pieni valtionpalkinto alle 35-vuotiaan nuoren tekijän luovan työn esikoisteoksesta.[1] Palkinnon entinen nimi Taras Ševtšenkon valtionpalkinto muutettiin muotoon Ukrainan Taras Ševtšenkon kansallinen palkinto vuonna 2000.[5]
Kansallinen palkinto voidaan myöntää nykyään (2025-) viiden edeltävän vuoden aikana julkaistujen uusien alkuperäisteosten tekijöille seuraavissa kategorioissa: kirjallisuus, kirjallisuus- ja taidetutkimus, journalismi ja suhdetoiminta, musiikki, teatteri, elokuva, kuvataide, sekä koriste- ja taideteollisuus.[3] Palkinto voidaan myös jättää myöntämättä joissain palkintoluokissa.
Palkinnon saajat saavat myös rahallisen palkinnon, joka vuonna 2022 oli 397 000 hryvniaa.[6] Vuonna 2025 palkinnon suuruus oli 484 480 hryvniaa (noin 11 748 USD).[7]
Aiemmin, vuonna 2010 Alueiden puolueen puheenjohtaja Hanna Herman esitti kritiikkiä palkintorahasta perustellen, että Ševtšenko itse eli puutteessa ja Venäjän intelligentsia keräsi 2 500 ruplaa ostaakseen hänet vapaaksi maaorjuudesta.[8]
Vuodesta 2002 alkaen palkintokomitea on julkaissut sarjaa Ševtšenkon kirjastokomitea, jossa julkaistaan palkittujen teoksia.[1]
Ševtšenkon palkinnon viime vuosina voittaneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kirjallisuus | Kirjallisuus- ja taidearvostelut | Journalismi ja mielipidekirjoitukset | Musiikki | Esittävä taide | Kuvataiteet | Elokuva | Koriste- ja taideteollisuus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2025 [7][9][10][11] | Juri Izdyk, runokokelmasta | — | Pavlo Kazarin, Ukrajinska pravdassa julkaistusta retrospektivisesta blogista | Bohdana Pivnenko (vuosien 2019-2024 konserttiohjelmista); Oleksandr Šymko (säveltäjä), teoksesta Vyri (Вирій) | — | Žanna Kadyrova, Lentojen trajektorit -näyttelystä (Траєкторія польотів) [10][12] | elokuvan Dovbuš tekijät: Oles Sanin (ohjaus ja käsikirjoitus), Serhi Myh’altšuk (kuvaaja), Alla Zahaikevytš (säveltäjä) | Valentyna Karpets-Jermolajeva, Andri Pikuš, Marija Pikuš, Natalija Rybak, Petrykivkan koristemaalauksia käsittelevä hanke |
| 2024 [13][14] | Dmytro Lazutkin, Jaryna Tšhornohuz | Dokumenttielokuvan 20 Days in Mariupol kirjoittajat: Jevhen Maloljetka, Mstyslav Tšernov, Vasilisa Stepanenko | Susana Džamaladinova (Jamala), Karmella Tsepkolenko | Ivan Uryvskyi, Tetiana Ovsijtšuk, Susanna Karpenko | Andri Jermolenko | — | ||
| 2023[15][16] | Kateryna Kalytko | Myh’ailo Nazarenko | Vitaly Portnykov | H’oreja Kozatska -yhtyeen jäsenet Ukrainan vallankumouksen laulut -albumista (Пісні Української революції): Taras Kompanitšenko, Maksym Berežnjuk, Severyn Danyleiko, Jaroslav Krysko, Serhi Oh’rimtšuk | — | — | Iryna Tsilyk | |
| 2022[17][18] | Tamara Duda | Hryhori Hrabovytš | Mykola Rjabtšuk | — | Tamara Trunova, Natalija Vorožbyt, Juri Larionov, Andri Isajenko, Valerija H’odos | Mykyta Kadan, Tyberi Silvaši | Kateryna Hornostai | |
| 2021[19] | Oksana Lutsyšyna (Оксана Луцишина) | Stanislav Asjejev (Станіслав Асєєв) | Oleksandra Andrusyk (Олександра Андрусик), Jevhen Šymalskyi (Євген Шимальський), Kateryna Sula (Катерина Сула) | Serhi Masloboištšykov (Сергій Маслобойщиков), Natalija Rydjuk (Наталія Рудюк), Oleksandr Behma (Олександр Бегма) | Borys Myh’ailov (Борис Михайлов) | Valentyn Vasjanovytš (Валентин Васянович) ja Vladlen Odudenko (Владлен Одуденко) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d From the history of Taras Shevchenko National Prize Ševtšenkon tieteellinen seura. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
- ↑ 2024 Shevchenko Prize recipients: Who were honored? Ukrainian World Congress. 11.3.2024. Viitattu 12.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b ПОЛОЖЕННЯ про Національну премію України імені Тараса Шевченка (Ukrainan Taras Ševtšenkon kansallisen palkinnon säännöt. Hyväksytty Ukrainan presidentin asetuksella nro 626/2024, 10. syyskuuta 2024) knpu.gov.ua. 2024. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ О. В. Ясь: Національна премія України імені Тараса Шевченка Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny, esu.com.ua. 2020. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ Shevchenko National Prize Medalbook. Viitattu 12.5.2025. (englanniksi)
- ↑ УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №118/2022 «Про присудження Національної премії України імені Тараса Шевченка» Офіс Президента України. 2022. Viitattu 12.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukraine names 2025 Shevchenko Prize winners english.nv.ua. 9.3.2025. Viitattu 21.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Незадоволеним урізаною премією Герман нагадала про скромність Шевченка unian.ua. 9.3.2010. Viitattu 12.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ Roman Tymotsko: 2025 Shevchenko Prize highlights Ukrainian culture, history and the indomitable strength of its people ukrweekly.com. 14.3.2025. Viitattu 21.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №155/2025 Про присудження Національної премії України імені Тараса Шевченка (Ukrainan presidentin asetus nro 155/2025 Ukrainan Taras Ševtšenkon kansallisen palkinnon myöntämisestä) knpu.gov.ua. 9.3.2025. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ "Довбуш", петриківський розпис та "Колекції" Іздрика: визначено лауреатів Шевченківської премії-2025 lb.ua. 9.3.2025. Viitattu 22.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ C.V. kadyrova.com. Viitattu 22.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Шевченківська премія-2024: Уперше імена переможців зустріли лише підтримку Ukrinform, ukrinform.ua. 11.3.2024. Viitattu 13.12.2024. (ukrainaksi)
- ↑ УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №143/2024 — Офіційне інтернет-представництво Президента України Офіційне інтернет-представництво Президента України. Arkistoitu 12.9.2024. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №454/2023 — Офіційне інтернет-представництво Президента України Офіційне інтернет-представництво Президента України. Arkistoitu 20.7.2024. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ Віталій Портников став лауреатом Шевченківської премії-2023 Радіо Свобода. 20.8.2023. (ukrainaksi)
- ↑ УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №118/2022 — Офіційне інтернет-представництво Президента України Офіційне інтернет-представництво Президента України. Arkistoitu 3.6.2024. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)}}
- ↑ Шевченківська премія-2022: стали відомі імена лауреатів Ukrainska pravda, life.pravda.com.ua. 9.3.2022. Viitattu 21.5.2025. (ukrainaksi)
- ↑ Євгеній Морі & Василь Шандро: "Михайлов використовує фотографію як інструмент". Гудімов про переможця Шевченківської премії suspilne.media. 10.3.2021. Viitattu 23.5.2025. (ukrainaksi)
