Šehita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Šehitassa käytettävä shalaf-veitsi 1700-luvun puolivälistä

Šehita (hepr. ‏שחיטה‎) on juutalaisten harjoittama rituaalinen teurastustapa.

Juutalainen košer-ruoka valmistetaan kaikissa vaiheissa Tooran säädösten mukaan. Yksi peruskielloista koskee veren käyttöä ruoka-aineena. Tämän vuoksi ruokavalioon kelpaavat eläimet teurastetaan viiltämällä pitkällä ja terävällä veitsellä (shalaf) niiden kaulavaltimo auki. Näin pyritään aiheuttamaan mahdollisimman nopea ja kivuton kuolema, mutta ennen kaikkea saamaan valutettua veri eläimestä mahdollisimman tarkkaan.[1]

Teurastuksen jälkeen šohet eli rituaaliteurastaja tarkastaa sisäelimet ja varsinkin keuhkot todetakseen, onko eläin terve. Vasta tämän jälkeen eläimen liha voidaan todeta košeriksi tai ei. Košeria eläintä ei kuitenkaan saa teurastaa samoilla välineillä, joilla on teurastettu kiellettyjä eläinlajeja kuten sikoja, jäniksiä tai hevosia.

Šohet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šohet (שוחט, "teurastaja", monikko šohtim) on henkilö, joka suorittaa šehitan. Šohetiksi päästäkseen on opittava, mitkä teurastetut eläimet ovat kosheria, mikä estää niitä olemasta kosheria ja miten eläimiä valmistetaan šehitan lakien mukaan. Šohetit opiskelevat ovat muun muassa teurastusvälineiden valmistusta ja tapoja tulkita, mitkä ruoat noudattavat šehitan lakeja sekä terefot-tyyppejä (epämuodostumia jotka tekevät eläimestä ei-kosherin).[2]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen eläinsuojelulain mukaan eläin tulee tainnuttaa ennen verenlaskua. Mikäli eläintä ei tainnuteta ennen verenlaskua, teurastus aiheuttaa kipua[3]. Juutalaiset eivät saa tainnuttaa teuraseläimiä ennen eivätkä edes samanaikaisesti kurkun aukiviiltämisen kanssa, sillä eläimen on teurastushetkellä oltava hyväkuntoinen ja täysin vahingoittumaton. Oikeaoppinen šehita-teurastus onkin Suomessa kielletty, ja košer-liha tuodaan Suomeen ulkomailta.[1][3] Euroopan unionin antisemitismin vastaista työtä johtavan Katharina von Schnurbeinin mukaan kiellolla juutalaisista annetaan kuva, että he eivät välitä eläinten hyvinvoinnista. Hän on todennut, että vaikka kiellon tarkoitus ei ole antisemitistinen, se voi kääntyä sellaiseksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pelkonen, Taina: Juutalaiset ja muslimit tyytymättömiä eläinten teurastustapaan 5.7.2011. kotimaa24.fi. Viitattu 27.7.2012.
  2. Steinsaltz, Adin: The Essential Talmud, s. 224-225. Basic Books, 2006. ISBN 978-0465082735.
  3. a b Uskonnollisesti teurastettua lihaa tarjolla yhä useammin Eläinten hyvinvointikeskus. Viitattu 27.7.2012.
  4. EU | Juutalaisvastaisen puheen määrä räjähti kasvuun koronapandemian aikana, ja nyt se liitetään Ukrainan sotaan – EU on lisännyt toimiaan antisemitismiä vastaan Helsingin Sanomat. 6.4.2022. Viitattu 21.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.