Ğəbderrəxim Utız İməni

Utız İmənin mausoleumi, Timjaševon kylä, Leninogorskin piiri, Tatarstan.

Ğəbderrəxim bine Ğosman Utız İməni əl-Bolğari (Габдеррәхим бине Госман Утыз Имәни әл-Болгари; 1754 Kazanin kuvernementti – 1834 Orenburgin kuvernementti) oli tataarien runoilija ja teologi.

Elämäkerta

Ğəbderrəxim bine Ğosman syntyi Kazanin kuvernementin Tšistopolskin ujestissa vuonna 1754. Ğəbderrəximin vanhemmat kuolivat kun hän oli lapsi, jolloin hänen sukulaisensa ottivat hänet huostaansa.

Ğəbderrəxim aloitti uskonnollisen opiskelunsa kotiseudullaan, jatkaen kaupungeissa kuten Buhara, Samarkand ja Kabul. Vuodesta 1798 hän toimi uskonnollisena johtajana (imam-xətib) sekä opettajana (mödərris). Ğəbderrəxim kuoli vuonna 1834 Oreburgin kuvernementin Bugulman ujestissa.

Kirjallinen työ

Utız İməni kirjoitti yli sata teosta. Hän käytti tataarin lisäksi merkittävästi arabian ja persian kieltä. Utız İmənin työ käsittää lähes kaikki perinteisen idän kirjallisuuden lajit, kuten gaseeli, masnavi ja hikmat. Hänen tunnetuin runonsa on Möhimmət əz-zaman ("Ajan tärkeät piirteet"), mikä keskittyy ihanteeseen eettisestä muslimihenkilöstä (İnsan-i kamil). Muihin merkittäviin runoihin lukeutuu Tənzih əl-əfkər fi nəsalix əl-əxyər ("Puhdistavia ajatuksia hyödyllisten neuvojen avulla") ja Cənax əl-fəlləx fi zəmmil möbax ("Polku pelastukseen on sallitun kritisoinnissa"). Utız İməni myös kirjoitti kommentaareja muun muassa al-Ghazalin ja Rumin töistä.

Arabian kielisissä uskonnollisissa tutkielmissaan Utız İməni otti kantaa aikansa yhteiskunnan puutekohtiin uskoen, että vain islam voi elvyttää tataariyhteiskunnan. Tutkielmassa Cəwəhir əl-bəyən ("Selityksen jalokivet") hän painotti elämistä Koraanin, šarian ja sunnan normien mukaisesti; vain näiden tiukka noudattaminen säilyttäisi tataarien etnouskonnollisen identiteetin. Teoksessa Ğawarif əz-zaman ("Aikakauden lahjat"), Utız İməni erikseen listaa näitä vastaan olevia harhaoppeja (bidğət), kuten Tarawih -rukousten suorittaminen moskeijan ulkopuolella, rukoilu likaisissa vaatteissa, kokoontumisten järjestäminen moskeijassa ja päihteiden käyttö. İnqaz əl-xaliqin ("Pelastus tuomituille") painottaa tieteiden tärkeyttä, mutta samalla hylkää logiikan ja filosofian väittäen, että ne johtavat tietämättömät tataarit harhaan eivätkä ole hyödyksi yhteiskunnalle.

Teoksessa Risalə-i şəfəqiya ("Tutkielma aamunkoitteesta") Utız İməni puolestaan esittää, että Volga-Uralin muslimit eivät olisi velvollisia suorittamaan yörukouksia kesällä, kun auringonlaskun- ja nousun välinen aika on lyhyt. Tämä näkemys saattoi hänet ristiriitaan muiden ajattelijoiden kanssa.