Āstika ja nāstika

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Astika (sanskritiksi आस्तिक, āstika, ”ortodoksinen” eli ”oikeaoppinen”) ja nastika (sanskritiksi नास्तिक, nāstika, ”heterodoksinen”) viittaavat hindulaisessa filosofiassa koulukuntien ja filosofien luokitteluun sen mukaan, hyväksyvätkö ne Veda-kirjojen auktoriteetin korkeimpana ilmoituksena vai eivät.[1] Tämän määritelmän mukaisesti Nyaya, Vaisheshika, Samkhya, Jooga, Purva Mimamsa ja Vedanta ovat astika-koulukuntia, kun taas Cārvāka, jainalaisuus ja buddhalaisuus ovat nastika-koulukuntia.[2]

Termien etymologia ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astika on sanskriitinkielinen adjektiivi ja substantiivi, joka on johdettu sanasta asti (”se on [olemassa]”), ja se merkitsee ”uskovaa”, ”hurskasta” tai ”jotakuta joka uskoo [Jumalan, toisen todellisuuden tms.] olemassaolooon”.[3] Nastika (na, ”ei” + āstika) on edellisen negatiivi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”epäuskoista” tai ”epähurskasta”.

Joskus termi astika tulkitaan tai käännetään löyhästi ”teismiksi” ja nastikaateismiksi”. Varsinainen merkitys liittyy kuitenkin Veda-kirjojen pitämiseen auktoritatiivisina tai ei: esimerkiksi Samkhya ja Purva Mimamsa -koulukunnat eivät hyväksy jumalia, mutta ne pitävät Veda-kirjoja auktoriteetteinaan, joten ne luetaan ateistisiksi astika-koulukunniksi.

Koulukuntien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intian monet filosofiset perinteet luokiteltiin keskiajalla kuuden oikeaoppisen hindulaisen koulukunnan järjestelmäksi, shaddarshana (şaddarśana), jotka kaikki pitävät Veda-kirjoja uskonnollisena auktoriteettinaan:[1]

  • Nyaya, logiikan koulukunta
  • Vaisheshika, atomistinen koulukunta
  • Samkhya, numeroiva koulukunta
  • Jooga, Patanjalin koulukunta (Samkhyan metafysiikka)
  • Purva Mimamsa (tai lyhyesti Mimamsa), Veda-eksegeesin perinne, vedalaisten rituaalien painotus
  • Vedanta (eli Uttara Mimamsa), Upanishadien perinne, vedalaisen filosofian painotus

Koulukunnista kolme luokiteltiin heterodoksisiksi, eivätkä ne perusta uskomuksiaan Veda-kirjoihin:

Tantra-perinteillä on sekä astikan että nastikan ominaisuuksia, ja siksi ne jaetaan myös kahtia astikaan eli vedalaiseen ja nastikaan eli ei-vedalaiseen osaan, ja astikalaiset teokset edelleen viiteen osaan, Śākta, Śaiva, Saura, Gāṇapatya ja Vaiṣṇava.[4] Tantran seuraajat pitävät Veda-kirjoja auktoriteettinaan, joten sikäli heidät voidaan lukea astikaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Flood, Gavin: An Introduction to Hinduism, s. 82, 224-249. Cambridge: Cambridge University Press, 1996. ISBN 8175960280.
  2. Radhakrishnan, Sarvepalli & Moore, Charles A.: A Source Book in Indian Philosophy. Princeton paperback 12th. Princeton University Press, 1989. ISBN 0-691-01958-4.
  3. Monier-Williams, Monier: Monier-Williams Sanskrit Dictionary. Nataraj Books, 2006. ISBN 18-81338-58-4.
  4. Banerji, S. C.: Tantra in Bengal, s. 2. Second Revised and Enlarged edition. Delhi: Manohar, 1992. ISBN 81-85425-63-9.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Āstika and nāstika