Érika-Eiríni Ntaí
| Érika-Eiríni Ntaí | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. syyskuuta 1925 Kíssamos, Chaniá, Kreikka |
| Kuollut | 12. helmikuuta 2017 (91 vuotta) |
| Ammatti | diplomaatti, professori |
| Puoliso | Astérios Ntaís |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto (1993) |
| Järjestö |
ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun alakomitea (1976–2002) YK:n alkuperäiskansojen työryhmän (1984–2001) |
Eiríni ”Ér(r)ika” Ntaí, o.s. Papastamatáki (kreik. Ειρήνη ”Έρ(ρ)ικα” Νταή Παπασταματάκη,[1] kansainvälisesti usein Erica-Irene Daes,[2] 18. syyskuuta 1925 Kíssamos, Kreikka – 12. helmikuuta 2017) oli kreikkalainen diplomaatti ja professori, joka toimi useita vuosia Kreikan edustajana muun muassa Euroopan neuvoston ja YK:n komiteoissa. Hän oli 1976–2002 YK:n ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun alakomitean asiantuntijajäsenä ja 1984–2001 YK:n alkuperäiskansojen työryhmän puheenjohtajana, jona hän oli luonnostelemassa alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää julistusta.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus, opiskelu ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eiríni Papastamatáki syntyi Kreetalla Kíssamoksen kaupungissa[1] vuonna 1925. Hän oli toiseksi vanhin perheen viidestä lapsesta. Hän opiskeli oikeustiedettä, politiikan tutkimusta ja taloustiedettä Ateenan yliopistosta, mistä hän kirjoitti väitöskirjansa vuonna 1966. Eiríni, lempinimeltään ”Érika”, oli naimisissa Astérios Ntaísin (usein Asterios Daes) kanssa.[2]
Virkamiehenä ja diplomaattina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ntaí työskenteli uransa alkuvaihessa Kreikan julkishallinnossa ja toimi muun muassa terveysministeriössä ja lainopillisena neuvonantajana. Hän oli vuosina 1963–1966 Kreikan edustajana Euroopan neuvoston yhteiskunnallisessa komiteassa.[2]
Ntaí oli vuodesta 1966 usein Kreikan edustajana muun muassa YK:n yleiskokouksessa ja talous- ja sosiaalineuvostossa. Hän toimi muun muassa sosialisen kehityksen ja naisten aseman komissioissa.[2]
Ntaí oli 1976–2002 YK:n ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun alakomitean asiantuntijajäsenenä.[3] Hän oli 1982 alakomitean raportoija, varapuheenjohtaja 1977 ja 2000 ja puheenjohtaja 1985 ja 1986.[2]
Ntaí oli vuosina 1984–2001 YK:n Alkuperäiskansojen työryhmän puheenjohtaja. Hän ajoi pitkällä kaudellaan kansainvälistä standardia alkuperäiskansojen oikeuksien suojelulle. Työryhmästä kasvoi hänen kaudellaan elin, jota kautta sadat alkuperäiskansojen edustajat pääsivät edustamaan kansojaan YK:ssa. Ntaí oli myös ajaamassa voimakkaasti alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen luonnosta. Ihmisoikeustyönsä ansiosta hänet palkittiin vuonna 1993 YK:n ihmisoikeuspalkinnolla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Μπαντουράκης, Μανώλης: Η Κισαμίτισσα Πρέσβειρα στα Ηνωμένα Έθνη για τα Ανθρώπινα Δικαιώματα Νέοι Ορίζοντες. 12.3.2017. Arkistoitu 19.5.2018. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ a b c d e Guðmundur Alfreðsson & Stavropoulou, Maria (toim.): Justice Pending: Indigenous Peoples and Other Good Causes, s. xi–xii. The Hague/London/New York: Martinus Nijhoff Publishers, 2002. ISBN 90-411-1876-4. Google-kirjat.
- ↑ Erika-Irene Daes ThessISMUN. Viitattu 25.4.2018. (englanniksi)
- ↑ In memory of Erica-Irene Daes IWGIA. Arkistoitu 26.4.2018. Viitattu 25.4.2018. (englanniksi)
| ||||||||||||||
