Ållongren i Finland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ollongren-suvun aatelisvaakuna. Kahta tammenterhoa esittävä kuva-aihe oli jo Ållongren i Finland -suvun alkuperäisessä vaakunassa.

Ållongren i Finland eli Ollongren on vanha suomalainen aatelissuku. Suku on sammunut Suomessa eikä ole koskaan virallisesti kuulunut Suomen aateliin, mutta se elää nykyään Alankomaissa. Suvun nykyiset edustajat kirjoittavat nimen muodossa Ollongren.

Suvun esi-isä Olavi, Pepotin omistaja Porvoon pitäjässä, eli 1400-luvun keskivaiheilla.[1] Niilo Olavinpoika mainitaan vuonna 1480 Porvoon pitäjän nimismiehenä. Tämän pojanpoika Niilo Pietarinpoika oli vuosina 1553–1555 Porvoon läänin voutina, mutta häntä syytettiin monista väärinkäytöksistä, kuten nimismiesvirkojen myynnistä sekä verojen kannosta suuremmilla ja suorituksesta pienemmillä puntareilla, ja hänet tuomittiin linnaoikeudessa Turussa ”kuninkaallisen majesteetin varkaana” hengiltä joulukuussa 1556. Ilmeisesti tuomiota ei kuitenkaan pantu täytäntöön ja hän sai omaisuudellaan ostettua henkensä, sillä hän kuoli vasta vuonna 1573. Hänen samanniminen pojanpoikansa, joka avioliittonsa kautta tuli Haikon kartanon herraksi, kirjoitettiin vuonna 1625 suvun puolesta Ruotsin ritarihuoneeseen, jolloin hän sai terhoja esittäneen vaakunansa mukaan nimen Ållongren i Finland.[1][2] Ritarihuoneella ollut toinen Ållongren-suku sai nimen Ållongren i Östergötland. Suvun numeroksi tuli 115.[2]

Suku korotettiin ritarihuoneella vuonna 1778 uudelleenperustettuun ritarisukujen luokkaan (riddarklassen).[2] Suku sammui Ruotsiin kuuluneessa Suomessa mieslinjalta vuonna 1806.[1][2] Suvun edustajia oli kuitenkin jäänyt vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Venäjään liitettyyn Vanhaan Suomeen.[2][3] Tämän sukuhaaran edustajia eli Suomessa ainakin 1900-luvun alkuun saakka.[4] Osa suvusta siirtyi 1800-luvulla muualle Venäjälle ja alkoi kirjoittaa nimensä muodossa Ollongren. Venäjän vallankumouksen jälkeen suvun edustajia muutti Hollannin Itä-Intiaan ja sieltä 1950-luvulla Alankomaihin, jossa suku elää edelleen. Hollantilaisen sukuhaaran päämies Alexander Ollongren merkittiin vuonna 2002 perheineen Hollannin aateliin.[2]

Tunnettuja suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vladimir Ollongren (1867–?), upseeri Venäjän armeijassa, Sevastopolin kaupunginkomendantti, Bakun kaupunginprefekti[4]
  • Alexander Ollongren (s. 1928), alankomaalainen tähtitieteilijä, Vladimir Ollongrenin pojanpoika
  • Kajsa Ollongren (s. 1967), alankomaalainen poliitikko, Alankomaiden puolustusministeri, Alexander Ollongrenin tytär

Äitinsä puolelta sukuun on kuulunut muun muassa voimistelunopettaja Elli Björkstén.[5][4][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo
  2. a b c d e f Ållongren i Finland Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 24.5.2023.
  3. a b Osmo Durchman: Grenen Ollongren inom ätten Ållongren i Finland. (ruotsiksi) Genos 12(1941), s. 10–12. Viitattu 24.5.2023.
  4. a b c Ållongren i Finland nr 115 - Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor
  5. Leena Laine: Björkstén, Elli (ruotsiksi) Biografiskt lexikon för Finland. Viitatt 24.5.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Falck, Henrik: Ållongren i Finland. Genos 1994: 139–140.