Älysopimus
Älysopimus on tietokoneprotokolla, joka on tarkoitettu helpottamaan, tarkistamaan tai valvomaan sopimuksen neuvottelua tai suorittamista digitaalisesti. Älykkäät sopimukset mahdollistavat uskottavien liiketoimien suorittamisen ilman kolmansia osapuolia. Nämä transaktiot ovat seurattavia ja peruuttamattomia.[1]
Älykkäiden sopimusten tavoitteena on tarjota turvallisuutta, joka on perinteistä sopimusoikeutta parempi sekä vähentää muita sopimuksiin liittyviä transaktiokustannuksia. Monet kryptovaluutat ovat toteuttaneet erilaisia älysopimuksia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Älysopimuksia ehdotti ensimmäisenä termin luoja Nick Szabo.[2] Nykyisillä lohkoketjuihin perustuvilla toteutuksilla[3] älysopimuksia käytetään enimmäkseen yleisessä laskennassa, joka tapahtuu lohkoketju- tai hajautetussa tilikirjassa. Tässä esimerkiksi Ethereumin säätiössä[4] tai IBM:ssä[5] käytettävässä tulkinnassa älykäs sopimus ei liity välttämättä sopimuksen klassiseen käsitteeseen, vaan se voi olla mikä tahansa tietokoneohjelma.
Toteutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bysantin vikatoleranttiset algoritmit mahdollistivat älysopimukset digitaalisen tietoturvan hajauttamisella. Lisäksi ohjelmointikielet, joiden Turing-täydellisyyden eri asteet ovat joidenkin lohkoketjujen sisäänrakennettu ominaisuus, mahdollistavat mukautetun ja hienostuneen logiikan luomisen.[4]
Seuraavat ovat merkittäviä esimerkkejä älykkäiden sopimusten toteuttamisesta:
- Bitcoin tarjoaa Turing-epätäydellisen Script-kielen, jonka avulla voi luoda mukautettuja älysopimuksia Bitcoinin päälle, kuten multisignature-tilejä, maksukanavia, aikalukkoja, ketjujen välistä vaihtokauppaa tai oraakkeleita.[6]
- Ethereum toteuttaa Turing-kielen lähes koko kielellä, joka on merkittävä älykäs sopimuskehys.[7]
Turvallisuusongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lohkoketju-pohjainen älysopimus on kaikkien mainitun lohkoketjun käyttäjien nähtävissä. Tämä johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa viat, mukaan lukien tietoturva-aukot näkyvät kaikille, mutta niitä ei välttämättä korjata nopeasti.[8] Tällainen vaikea nopeasti korjattava hyökkäys toteutettiin menestyksekkäästi DAO:ssa kesäkuussa 2016 tyhjentämällä 50 miljoonaa dollaria Etheriä, kun kehittäjät taas yrittivät esittää yksimielisyyden saavaa ratkaisua.[9] DAO-ohjelmalla oli aikaviive ennen kuin hakkeri pystyi poistamaan varat; Ethereum-ohjelmiston fork tehtiin hyökkääjän varojen takaisinperimiseksi ennen määräajan päättymistä.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Älykäs sopimus: määritelmä ja ominaisuudet Neironix. 6.4.2018. Viitattu 17.12.2020. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Morris, David Z.: Bitcoin is not just digital currency. It’s Napster for finance. Fortune. 21.1.2014. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Stafford: Has the blockchain hype finally peaked? ft.com. Financial Times. Viitattu 1.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Buterin: Ethereum White Paper GitHub. Viitattu 1.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Cachin, Christian: Architecture of the Hyperledger Blockchain Fabric zurich.ibm.com. 7/2016. IBM Research - Zurich. Viitattu 3.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Atzei, Nicola; Bartoletti, Massimo; Cimoli, Tiziana; Lande, Stefano; Zunino, Roberto: SoK: unraveling Bitcoin smart contracts (PDF) eprint.iacr.org. 2018. Viitattu 3.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Atzei, Nicola; Bartoletti, Massimo; Cimoli, Tiziana: A survey of attacs on Ethereum smart contracts (PDF) eprint.iacr.org. 2016. Viitattu 3.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Peck, Morgen E.: Ethereum’s $150-Million Blockchain-Powered Fund Opens Just as Researchers Call For a Halt IEEE Spectrum. 28.5.2016. Institute of Electrical and Electronics Engineers. Viitattu 3.7.2019. (englanniksi)
- ↑ DuPont, Quinn: Chapter 8 - Experiments in Algorithmic Governance: A history and ethnography of “The DAO,” a failed Decentralized Autonomous Organization iqdupont.com. 2017. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 29.7.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Coy, Peter; Kharif, Olga: This Is Your Company on Blockchain Bloomberg Businessweek. 25.8.2016. Viitattu 3.7.2019. (englanniksi)