Älä käy yöhön yksin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Älä käy yöhön yksin
Gå inte ensam ut i natten
Alkuperäisteos
Kirjailija Kjell Westö
Kieli ruotsi
Genre romaani
Kustantaja Söderströms
Julkaistu 2009
Sivumäärä 560
ISBN 978-951-522609-9
Suomennos
Suomentaja Katriina Huttunen
Kansitaiteilija Jaakko Ollikainen
Kustantaja Otava
Julkaistu 2009
Sivumäärä 604
ISBN 978-951-1-23833-1
Edeltävä Missä kuljimme kerran
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Älä käy yöhön yksin (Gå inte ensam ut i natten) on Kjell Westön viides, vuonna 2009 ilmestynyt romaani. Teoksen on suomentanut Katriina Huttunen. Teos on sarjan päätösosa mutta samalla kuitenkin täysin itsenäinen teos.[1]

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolen vuosisadan aikajakson kattavan teoksen tapahtumat alkavat 1960-luvun Helsingin Kalliosta ja Punavuoresta, missä päähenkilöistä Jouni, Ariel ja Adriana suunnittelevat tulevaisuutta popmusiikin parissa. Suunnitelmat jäävät haaveiksi, muistona on vain yksi julkaistu single, johon kirjan nimi viittaa. Kolmikko hajoaa. Päähenkilöistä Jouni jatkaa nykyhetkeen asti, jossa hän poliitikkona joutuu seksiskandaalin pyörteisiin. Frank Loman -niminen nuorukainen ryhtyy selvittämään kolmikon vaiheita.[1][2]

Ruotsinkielinen alkuteos Gå inte ensam ut i natten.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun edellinen teos Missä kuljimme kerran sai valtavan menestyksen ja Finlandia-palkinnon, uusi saattoi herättää kysymyksen, nousiko rima liian korkealle. Kriitikon mukaan ei: "Eläytymisen aste on huikea, kohtaukset, paikat ja soundit on tallennettu - - loistavin värein ja taitavin kuvakulmin", vaikka hän näkee myös kääntöpuolen, sointupohjan syventämisen puutteen.[3]

Kriitikot puhuvat teoksen yhteydessä trilogiasta, mutta Westö vetää sarjan neljänneksi teoksen Isän nimeen ja haluaa puhua "Helsinki-kvartetista".[4] Teoksen yhteys edelliseen Missä kuljimme kerran syntyy vain siitä, että edellinen päättyy toisen maailmansodan aikaan ja Älä käy yöhön yksin lähtee liikkeelle Lapin sodan päättyessä, jolloin 60-lukulainen sukupolvi sai alkunsa. Lisaksi tosin muutama muiden kvartetin teosten hahmoista vilahtaa teoksessa sivuhenkilöinä. Teoksen pääteemoina Westö pitää ystävyyttä ja lojaaliutta, mutta musiikki on keskeinen elementti alusta loppuun.[5] Westö taustoittaa taitavasti yksittäisen ihmisen kehitystä yhteiskunnallisilla mullistuksilla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]