Äänipalkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Äänipalkki (englanniksi soundbar) on kaiutintyyppi, joka tuottaa ääntä leveässä kotelossa. Ne ovat paljon leveämpiä kuin korkeita, osin akustisista syistä, mutta myös siksi, että ne voidaan sijoittaa näytön ylä- tai alapuolelle, esim. tietokoneen näytön ylle tai television tai kotiteatterin ruudun alapuolelle. Äänipalkki on oikeastaan kotelo, jossa on useita kaiuttimia, mikä auttaa tuottamaan tilaääntä ja/tai stereoääntä. Äänipalkkiin sisältyy tyypillisesti erillinen alataajuuskaiutin.

Esimerkki äänipalkista

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisissä passiiviäänipalkeissa oli yksinkertaisesti yhdennetty vasen, keskimmäinen ja oikea kaiutin yhteen koteloon, jota kutsuttiin joskus LCR-äänipalkiksi.

Altec Lansing toi vuonna 1998 markkinoille monikanavaisen äänipalkin nimeltään Voice Of The Digital Theatre eli ADA106. Se oli kaiutinjärjestelmä, joka tuotti stereo- ja Dolby Pro-Logic -ääntä sekä AC3-tilaääntä äänipalkilla ja irrallisella alataajuuskaiuttimella. Äänipalkissa oli neljä 3" täyden taajuusalueen kaiutinelementtiä ja kaksi 1" diskanttielementtiä, ja alataajuuskaiuttimessa oli kaksiääninen kelakaiutinelementti. Järjestelmä käytti Altec Lansingin sivulle "ampuvaa" tekniikkaa ja algoritmejä tuottaakseen tilaääntä sivuille, taakse ja eteen. Tämä kokoonpano poisti erillisten kaiutinten johdotuksen ja tilan tarpeen.[1]

Pioreer Electronics julkisti vuonna 2002 Yhdysvalloissa PDSP-1:n, joka oli maailman ensimmäinen digitaalinen ääniprojektori, jossa hyödynnettiin yhden lähteen kaiutinkoteloa synnyttämään diskreettiä 5.1 kanavaista tilaääntä yli 500 watin teholla.[2]

Polk Audiolla oli aiempi menetelmä laajentaa stereoääntä estämällä ristivaikutus vasemmalta kaiuttimelta oikeaan korvaan ja päinvastoin. Tätä laajennettiin antamaan vaikutelma tilaäänestä yhden kotelon avulla vuonna 2005, ja sitä kutsuttiin SurroundBariksi. Iskulauseena oli "Five channels. One speaker. Zero clutter."[3]

Philips kehitti samankaltaista tekniikkaa, Ambisoundia, joka syntyi aiemmasta "SonoWave"-tekniikasta vuonna 2007. Jälkimmäisessä oli kahteen osaan jaettu äänipalkki, joista molemmissa oli kolme täyden taajuusalueen kaiutinta.

Yamahan digitaalinen ääniprojektori YSP-1 voitti esityksen parhaan palkinnon tammikuun 2005 kulutuselektroniikkaesityksessä. Siinä on suurten vasemman ja oikean kaiuttimen lisäksi vaiheittainen 40 keskellä olevan kaiutinelementin ryhmitys.[4] Ne konfiguroitiin itsestään asetusohjelmalla, johon kuului testausmikrofoni ohjaamaan huoneen seinistä heijastuvaa ääntä.[5]

Denon toi markkinoille HEOS HomeCinema -järjestelmän vuonna 2015, ja siinä on alataajuuskaiutin ja äänipalkki sisältäen kaksi 2X5" tarkkuuskaiutinelementtiä jotka tuottavat ylemmän basson ja keskiäänialan ääntä suurella tarkkuudella taajuusvasteen ulottuessa 20 kHz:iin asti.[6]

Hyödyt ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänipalkit ovat suhteellisen pieniä, ja ne voi sijoittaa helposti näytön alapuolelle, ne on helppo asentaa, ja ne ovat yleensä muita stereoäänijärjestelmiä edullisempia. Äänipalkkien pienemmästä koosta ja sijoituspaikkojen joustamattomuudesta johtuen, ne eivät kuitenkaan täytä huonetta äänellä yhtä hyvin kuin erillisten kaiutinten muodostamat stereojärjestelmät.[7]

Äänipalkin sekamuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa valmistajista valmistaa äänipalkkien sekamuotoja, joissa on äänipalkki vasemmalla, oikealla ja keskikaiuttimella sekä (langaton) alataajuuskaiutin ja takavasen ja takaoikea kaiutin, jolloin voidaan hyödyntää sekä äänipalkin että stereojärjestelmän hyötyjä. Joskus valmistetaan myös äänipalkkeja, joissa on kolmen kaiuttimen lisäksi irrotettavat kaiuttimet takavasemmalla ja takaoikealla.[8]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänipalkit suunniteltiin ensisijaisesti tuottamaan vahvaa ääntä hyvällä bassovasteella. Niiden käyttö on kasvanut tasaisesti, kun maailmassa on siirrytty litteisiin näyttöihin.[9] Aiemmat televisiot ja näytöt olivat pääosin kuvaputkeen perustuvia, joten niiden kotelo oli suurempi, ja niissä oli suuremmat kaiuttimet paremmalla taajuusvasteella. Litteissä näyötöissä näytön syvyys on vähentynyt todella paljon, joten kaiuttimille on vain vähän tilaa. Tämän vuoksi sisäänrakennetuilla kaiuttimilla on huono alataajuusvaste, ja äänipalkit auttavat ratkaisemaan tämän ongelmaan. Valmistajat Bose, Pioneer, Polk ja Yamaha ovat korkean suorituskyvyn äänipalkkien markkinajohtajia. Äänipalkeilla vältetään myös äänen luontaisen katoamisen ongelma, kun ääntä tuotetaan TV:n tai näytön takana, ja se heijastuu välittömästi laitteen takana olevasta seinästä.

Soundbase-kaiutinkotelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soundbase on samanlainen kuin äänipalkki, mutta se on suunniteltu TV:n alustaksi. Niillä on tavallisesti äänipalkkeja paremmat alataajuusäänet ellei jälkimmäiseen kuulu erillistä alataajuuskaiutinta.

Tunnettuja merkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Altec Lansing ADA106 ADA106 Surround Speaker Set Altec Lansi Tradeloop.com. Viitattu 29.8.2013.
  2. Pioneer Electronics Introduces Revolutionary Speaker Technology; Digital Sound Projector to Replace Traditional Surround Sound Speaker Configuration. thefreelibrary.com.
  3. Polk, Matthew S. SDA Surround Technology White Paper Polk Audion verkkosivustolta, marraskuu 2005
  4. CNET, Guttenberg Steve. Yamaha YSP-1 Digital Sound Projector (silver) review, https://www.cnet.com/products/yamaha-ysp-1-digital-sound-projector-silver/review
  5. YAMAHA YSP-1 6.1.2017. YAMAHA.
  6. Molina: DENON ANNOUNCES THE HEOS HOMECINEMA 3.6.2015. SoundGuys. Viitattu 24.6.2016.
  7. Arrowsmith: Philips HTS6510 review 17.11.2012. Cnet. Viitattu 29.8.2013.
  8. Philips HTL9100 SoundBar announced with detachable speakers for 5.1 surround expertreviews.co.uk. 26.6.2013. id
  9. FORBES, Morrison, G. Are Soundbars Worth It?, https://www.forbes.com/sites/geoffreymorrison/2013/07/09/are-soundbars-worth-it
  10. "Sound Bar Buying Guide" https://www.consumerreports.org/cro/sound-bars/buying-guide/index.htm Vierailtu 3.12.2018