”Weird Al” Yankovic in 3-D
| ”Weird Al” Yankovic in 3-D ”Weird Al” Yankovic | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | loka–joulukuussa 1983 | |
| Julkaistu | 28. helmikuuta 1984 | |
| Formaatti | LP CD | |
| Tuottaja(t) | Rick Derringer | |
| Tyylilaji | Parodiamusiikki Huumorimusiikki | |
| Kesto | 44.03 | |
| Levy-yhtiö | Rock ’n Roll Records | |
| ”Weird Al” Yankovicin muut julkaisut | ||
| ”Weird Al” Yankovic 1983 |
”Weird Al” Yankovic in 3-D 1983 |
Eat It 1984 |
| Singlet albumilta ”Weird Al” Yankovic in 3-D | ||
|
||
”Weird Al” Yankovic in 3-D (puhekielessä tavallisemmin vain In 3-D) on yhdysvaltalaisen parodiamuusikko ”Weird Al” Yankovicin toinen studioalbumi. Albumi julkaistiin 28. helmikuuta 1984 levy-yhtiö Rock ’n Roll Recordsin kautta ja sen on tuottanut Rick Derringer.
Albumin musiikissa parodioidaan 1980-luvun puolivälin pop- ja rockmusiikin hittejä. Albumin toinen puoli on parodiamusiikkia, jossa mukaillaan esimerkiksi Michael Jacksonin, Men Without Hatsin, The Policen, Survivorin ja The Greg Kihn Bandin musiikkia. Toinen albumin puoli on alkuperäisen materiaalin ”tyyliteltyä parodiointia” ja esimerkiksi Bob Marleyn ja The B-52s:n imitaatiota. Musiikillisesti albumi eroaa edeltäjästään ”Weird Al” Yankovicista siinä, että albumin musiikki on sovitettu samantyyppisimmiksi kuin alkuperäiset kappaleet, eikä sen kaikilla kappaleilla soiteta enää myöskään harmonikkaa. Albumi on myös Yankovicin ensimmäinen, jolla hän esittää tunnettuja hittikappaleita sovitettuina polkkamusiikkiaiheiseksi potpuriksi.
Julkaistaessaan ”Weird Al” Yankovic in 3-D vastaanotti positiivisia arvosteluita ja se sijoittui myös Billboard 200 -listan sijalle 17, ja Australiassa sen listasijoitus oli 61. Albumi sisältää myös yhden Yankovicin tunnetuimmista kappaleista, ”Eat It”, joka on parodia Michael Jacksonin kappaleesta ”Beat It”. Kyseinen single sijoittui Billboard Hot 100 -singlelistalla sijalle 12, ja se oli Yankovicin singlejulkaisujen korkein listasijoitus kunnes vuoden 2006 albumilla Straight Outta Lynwood julkaistu kappale ”White & Nerdy” sijoittui listalla yhdeksänneksi. Tämän lisäksi ”Eat It” voitti Grammyn parhaan komediamusiikin esityksenä ja sijoittui Australiassa singlelistan kärkipaikalle, mikä tekee siitä Yankovicin ainoan kärkipaikan missään maassa saavuttaneen singlen. Lisäksi kaksi muuta singleä, ”King of Suede” ja ”I Lost on Jeopardy” nousivat pienoisiksi hiteiksi Yhdysvalloissa. ”Weird Al” Yankovic in 3-D toi Yankovicille hänen uransa ensimmäisen kultalevyn, ja ylitettyään yli miljoonan myydyn äänitteen rajan hänelle myönnettiin Yhdysvalloissa albumista myös platinalevy.
Kappalelista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eat It – 3.21 (säv. , san. ja sov. Michael Jackson, uus.sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia Jacksonin kappaleesta ”Beat It”)
- Midnight Star – 4.35, san. ja sov. ”Weird Al” Yankovic
- The Brady Bunch – 2.41 (säv. , san. ja sov. Ivan Doroschuk, uus.sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia Men Without Hatsin kappaleesta ”The Safety Dance”)
- Buy Me a Condo – 3.45 (säv. , san. ja sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia Bob Marleyn edustamasta reggaemusiikista)
- I Lost on Jeopardy – 3.28 (säv. , san. ja sov. Greg Kihn ja Steve Wright, uus.sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia The Greg Kihn Bandin kappaleesta ”Jeopardy”)
- Polkas on 45 – 4.23 (säv. ”Weird Alv Yankovic")
- Polkkamusiikkiaiheinen potpuri, joka sisältää seuraavat kappaleet:
- Devo - ”Jocko Homo”
- Deep Purple - ”Smoke on the Water”
- Berlin - ”Sex (I’m A…)”
- The Beatles - ”Hey Jude”
- The Doors - ”L.A. Woman”
- Iron Butterfly - ”In-A-Gadda-Da-Vida”
- The Jimi Hendrix Experience - ”Hey Joe”
- Talking Heads - ”Burning Down the House”
- Foreigner - ”Hot Blooded”
- Lawrence Welk - ”Bubbles in the Wine”
- The Police - ”Every Breath You Take”
- The Clash - ”Should I Stay or Should I Go”
- The Rolling Stones - ”Jumpin’ Jack Flash”
- The Who - ”My Generation”
- ”Weird Al” Yankovic - ”Ear Booker Polka”
B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mr. Popeil – 4.42 (säv. , san. ja sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia B-52s:n esittämästä musiikista)
- King of Suede – 3.13 (säv. , san. ja sov. Sting, uus. sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia The Policen kappaleesta ”King of Pain”)
- That Boy Could Dance – 3.34, san. ja sov. ”Weird Al” Yankovic
- Theme from Rocky XIII (The Rye of the Kaiser) – , san. ja sov. Frank Sullivan ja Jim Peterik, uus. sov. ”Weird Al” Yankovic, parodia Survivorin kappaleesta ”Eye of the Tiger”.{{{3}}}
- Nature Trail to Hell – 5.50 (säv. , san. ja sov. ”Weird Al” Yankovic)