Lähdekoodi sivulle Ensto

{{Yritys
 | nimi               = Ensto Oy
 | logo               = Ensto logo 2017.svg
 | slogan             = Better life. With electricity.
 | yritysmuoto        = [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiö]]
 | perustettu         = Ensto 1958<ref name=KL>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/ensto+oy/1481990-6|nimeke=Ensto Oy |tekijä=Kauppalehti|julkaisu=Kauppalehti|viitattu=2021-03-22}}</ref>
 | perustaja          = [[Ensio Miettinen]]
 | puheenjohtaja      = Marjo Miettinen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/fi/yhtio/tietoa-meista/hallitus/marjo-miettinen/|nimeke=Marjo Miettinen|julkaisu=Ensto|viitattu=2021-03-18}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 | toimitusjohtaja    = Markku Moilanen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/fi/sahkoverkonrakennus/tietoa-meista/johtoryhma/|nimeke=Johtoryhmä|julkaisu=Ensto|viitattu=2024-03-05}}</ref>
 | kotipaikka         = Porvoo<ref name=KL/>
 | tuotteet           = sähköjärjestelmät ja -tarvikkeet
 | liikevaihto        = 182 milj. euroa (2023) (koko konserni)<ref name=lyhyesti/>
 | henkilökuntaa      = 800 (2023) (koko konserni)<ref name=lyhyesti/>
 | emoyhtiö           = Ensto Invest Oy
 | omistaja           = Miettisen perhe<ref name=KL30072021/>
 | kotisivu           = [http://ensto.com/fi ensto.fi]
}}
'''Ensto''' on kansainvälinen [[perheyritys]] ja teknogiayhtiö, joka suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä ratkaisuja sähkönjakeluverkkoihin.<ref name=KL30072021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ensto-myy-yli-sadan-miljoonan-euron-liiketoimintansa-ulkomaille/e3ffd4a3-86b6-4d54-ab08-25e5165df29d|nimeke=Ensto myy yli sadan miljoonan euron liiketoimintansa ulkomaille|tekijä=Saara Niskanen|julkaisu= Kauppalehti|viitattu=2021-12-08}}</ref>

Vuonna 2024 yhtiö työllisti noin 800 henkilöä 15 maassa.<ref name=lyhyesti>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/fi/sahkoverkonrakennus/tietoa-meista/|nimeke=Ensto lyhyesti|julkaisu=Ensto|viitattu=2024-03-05}}</ref>

== Historia ==
=== Ensio Miettisen aika (1958–1978) ===
28-vuotias [[Ensio Miettinen]] perusti Porvooseen sähkötarvikealalla toimivan yrityksen Insinööritoimisto Ensio Miettinen vuonna 1958. Hän aloitti sorvaamalla pieniä metalliosia ja tutki markkinoita ja valitsi tuotteiksi ne, jotka eivät soveltuneet sen suurille kilpailijoille ja osui tuotteillaan poikkeuksetta johonkin markkinarakoon. Yrittäjäksi hän lähti isänsä toiveesta: "Laita vaikka nakkikioski, mutta älä mene toisten hommiin". Jo 22-vuotiaana opiskelijana hän oli toiminut johtajana isänsä insinööritoimistossa, Puristustuote Oy:ssä.<ref name=Lounge18082018>{{Verkkoviite|osoite=http://lounge.fim.com/yritysjohtaja-keksija-vai-filosofi/|nimeke=Vaurauden tarina: Yritysjohtaja, keksijä vai filosofi?|julkaisu=FIM Lounge|ajankohta=2018-01-18|viitattu=2019-09-20|arkisto=https://web.archive.org/web/20190920053228/http://lounge.fim.com/yritysjohtaja-keksija-vai-filosofi/|arkistoitu=2019-09-20}}</ref> Siellä hän oli huomannut, että Suomessa oli kysyntää etenkin pienten sähkötarvikkeiden valmistukselle. Hän ymmärsi myös, että yksittäisten tuotteiden sijaan piti keskityttyä sähköisiin järjestelmiin.<ref name=KBKahela/> Seitsemässä vuodessa Enstosta kasvoi kooltaan suuremmaksi kuin kuin Ension isän yritys.<ref name=Lounge18082018/>

Miettinen johti yritystään havainnoimalla ympäristöä, erityisesti Saksan markkinoita, lukemalla paljon ja ottamalla hallittuja riskejä. Hänen nimissään oli parhaimmillaan toistasataa [[patentti]]a.<ref name=HS08122010>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627192.html?share=7de290fda864c7239faba169877cc206 |nimeke=Muistot: Ensio Miettinen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2010-12-08 |viitattu =2019-09-18 }}</ref><ref name=Lounge18082018/> Hän kirjoitti myös työelämään liittyviä kirjoja [[Esa Saarinen|Esa Saarisen]] ja [[Risto Harisalo|Risto Harisalon]] kanssa.<ref name=Lounge18082018/>

1970-luvulla yritys aloitti kansainvälistymisensä ja laajensi tuotevalikoimaansa: vuonna 1972 ostettiin Sähkövaruste Ab, vuonna 1973 Ruotsiin perustettiin tytäryhtiö Ensto Elektriska AB, vuonna 1974 Mikkeliin valmistui ryhmäkeskuksia valmistava tehdas ja Porvooseen suuri tehdashalli.<ref name=Lounge18082018/><ref name=HS08122010/> Ensio Miettinen toimi Ensto-konsernin toimitusjohtajana vuoteen 1978 saakka<ref name=KL01042005/>, jolloin hän palkkasi seuraajakseen [[Esko Kahela]]n.<ref name=KBKahela>{{Verkkoviite|osoite= https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/1834 |nimeke=Etusivu|julkaisu=kansallisbiografia.fi |viitattu =2019-09-20}}</ref>

=== Esko Kahelan aika (1979–1993) ===
1980-luvulla Ensto laajensi toimintaansa erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös kaukomaissa. Se laajensi tuotantoaan muun muassa lentokenttien laskeutumisjärjestelmiin, sähkölämmitysjärjestelmiin ja teollisuuskeramiikkaan.<ref name=KBKahela/> Porvooseen rakennettiin uusi tehdas ja [[Teollisuusrobotti|robotiikkaa]] alettiin hyödyntää.<ref name=Lounge18082018/> Yksitoikkoisimmat ja raskaimmat työt automatisoitiin, mutta työtekijöitä ei irtisanottu.<ref name=KBKahela/> Ensto teki sähköistämisprojekteja muun muassa Irakissa, Perussa ja Malesiassa.<ref name=Lounge18082018/> Vuonna 1988 Ensto-konserniin kuului 21 sähköalan yritystä, jotka työllistivät yli 1 200 henkilöä.<ref name=KBKahela/>

[[Tiedosto:Keila, Ensto.JPG|thumb|Enston toimipiste Keilassa Virossa.]]
Kun 1990-luvun alun lama iski, Enstossa otettiin käyttöön järeät konstit: pörssiosakkeet myytiin, investoinnit jäädytettiin ja konetilaukset peruttiin, mutta yritysostoja jatkettiin.<ref name=Lounge18082018/> Vuonna 1993 markkinointityötä tehtiin erityisesti Venäjällä ja Baltian maissa. Kokoonpanotyötä siirrettiin Viroon ja Unkariin ja tytäryhtiöt perustettiin Venäjälle, Puolaan ja Latviaan.<ref name=historia>{{Verkkoviite |osoite= https://www.ensto.com/fi/yhtio/yritys/historia/ |nimeke= Historia |julkaisu= Ensto |viitattu= 2019-09-20 |arkisto= https://web.archive.org/web/20190920055802/https://www.ensto.com/fi/yhtio/yritys/historia/ |arkistoitu= 2019-09-20 }}</ref> 

=== Miettisen ja Walldénin aika (1994–2001) ===
Vuonna 1994 Timo Miettisestä tuli Enston toimitusjohtaja, kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi hallituksen jäseneksi, ja hänen seuraajakseen nimitettiin Petteri Walldén.<ref name="historia" />

1990-luvulla Enston [[Brändinhallinta|brändiin]] alettiin panostaa muun muassa visuaalisen ilmeen yhtenäistämisellä.<ref name=historia/> Enston yhtiörakennetta selkiytettiin konserniksi vuosina 1997-2004, jolloin se myös avasi uusia markkina-alueita Pohjoismaiden ulkopuolelle.<ref name=KL29032005>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ensto-kansainvalistyy-mutta-haluaa-kasvaa-hallitusti/d53cbc44-d79b-39ec-9ef6-06d3b4c10312 |nimeke=Ensto kansainvälistyy mutta haluaa kasvaa hallitusti| julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Vuonna 1998 Porvooseen valmistui Ensto Busch-Jaegerin tehdas.<ref name=historia/>

Ensto oli harkinnut vuosikymmenen ajan listautumista, mutta luopui suunnitelmasta vuonna 2001.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/talous/art-2000003947141.html?share=5248c141c079ec8fbeb9c87b4743f40f |nimeke=Ensto luopui listauksesta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2001-02-13 |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Samana vuonna Miettisen perhe lunasti [[Sponsor Capital]]ilta sen omistusosuuden (34 prosenttia) Enstosta.<ref name=KL01042005/> Enston toimitusjohtajana aloitti [[Seppo Martikainen]], kun hänen edeltäjänsä [[Petteri Walldén|Petteri Walldèn]] siirtyi [[Onninen|Onnisen]] toimitusjohtajaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/talous/art-2000003974041.html?share=178a00ce756e3419385112c57cfa9368 |nimeke=Enston ja Onnisen toimitusjohtajat vaihtuvat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2001-06-05 |viitattu =2019-09-18 }}</ref>

=== Martikaisen ja Koskisen aika (2001–2008) ===
Ensio Miettinen luopui osakkeistaan vuoteen 2002 mennessä, jolloin perheyhtiö siirtyi lopullisesti hänen neljälle lapselleen.<ref name=KL01042005>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/toinen-polvi-vetovuorossa/28dbd6b3-56e2-3df4-a80a-1e110eb03e92 |nimeke=Toinen polvi vetovuorossa|tekijä=Jorma Pöysä|julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Hän kuitenkin kuului yhtiön hallitukseen vuoteen 2008 saakka<ref name=UM09122010>{{Verkkoviite |osoite= https://www.uusimaa.fi/artikkeli/10546-ensio-miettinen-on-kuollut |nimeke= Ensio Miettinen on kuollut |julkaisu= Uusimaa |viitattu= 2019-09-18 |arkisto= https://web.archive.org/web/20191105150632/https://www.uusimaa.fi/artikkeli/10546-ensio-miettinen-on-kuollut |arkistoitu= 2019-11-05 }}</ref> ja hänellä oli käytössään yksi tuotekehityspäällikkö, jonka kanssa hän veti vielä viimeisinä vuosinaan projektia, jossa kehitettiin sähköautojen lataustolppaa.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://taivasjahelvetti.fi/tarinat/marjo-miettinen-isan-tytto |nimeke= Marjo Miettinen: Isän tyttö - Taivas+Helvetti |julkaisu= taivasjahelvetti.fi |viitattu= 2019-09-20 |arkisto= https://web.archive.org/web/20210515022533/http://taivasjahelvetti.fi/tarinat/marjo-miettinen-isan-tytto |arkistoitu= 2021-05-15 }}</ref>

Vuonna 2004 liikevaihdosta 40 prosenttia tuli Suomesta ja vajaat 30 prosenttia muista Pohjoismaista.<ref name=KL29032005/>

Vuonna 2005 yhtiön tuotteita myytiin 82 maassa, ja sillä oli toimintoja 14 maassa. Tuotantoyksiköitä oli Suomessa, Virossa, Puolassa ja Kiinassa. Toimialoja sillä oli kolme, joista suurin oli rakennuksiin sähkölaitteita ja järjestelmiä valmistava liiketoiminta-ala (46 prosenttia konsernin liikevaihdosta), toiseksi suurin osuus tuli sähköverkkojen rakentajille myytävistä tuotteista (runsas kolmasosa). Koteloiden osuus liikevaihdosta oli alle viidennes.<ref name=KL29032005/>

Vuonna 2006 Enston toimitusjohtajaksi valittiin Jukka Koskinen, kun hänen edeltäjänsä Seppo Martikainen siirtyi ennen eläkkeelle jäämistään auttamaan yhtiön johtoa liiketoiminnan kehittämisessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-koskinen-enston-johtoon/03e9d24a-aef1-383d-a0b6-193fc8927209 |nimeke=Jukka Koskinen Enston johtoon| julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Ranskalaisesta esivalmisteltuihin sähköasennusjärjestelmiin erikoistuneesta Ocor-konsernista ostettiin 91 prosentin osuus. Ocorin järjestelmiä käytetään esimerkiksi konttori- ja liiketilojen sähköistyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ensto-ostaa-ranskalaisen-ocor-konsernin/7e66c661-160c-339b-bd7e-8e7d13c83b84 |nimeke=Ensto ostaa ranskalaisen Ocor-konsernin| julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Vuonna 2007 Ensto-konsernin liikevaihto oli 233 miljoonaa euroa. Yhtiö oli laajentunut nopeasti Itämeren alueen markkinoilla.<ref name=KL02102008>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/enston-miettiset-ostavat-suuren-kilpailijan-ranskasta/bf66536a-ac79-3afc-be60-893763b8f1e8 |nimeke=Enston Miettiset ostavat suuren kilpailijan Ranskasta|tekijä=Ilkka Sinervä|julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref>

=== Luukkaisen aika (2009–2015) ===
Vuonna 2009 Ensto osti porvoolaisen ilmanvaihtolaitteita valmistavan Enerventin<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ensto-nappasi-porvoolaisen-enerventin/6ec170dd-464e-3856-a711-d7df89f65aeb |nimeke=Ensto nappasi porvoolaisen Enerventin| julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> ja virolaisen Imcon<ref name="historia" /> ja myi [[ABB|ABB:lle]] 79 prosentin osuutensa Ensto Busch-Jaeger Oy:stä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.rakennuslehti.fi/2009/01/ensto-myy-osuutensa-ensto-buschjaeger-oysta-abblle/ |nimeke=Ensto myy osuutensa Ensto Busch-Jaeger Oy:stä ABB:lle|julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2009-01-08 |viitattu =2019-09-20 }}</ref> Enerventin toimitusjohtaja Timo Luukkainen siirtyi Enston johtoon.<ref name="historia" />[[File:Ensto eleport vehicle chargers in Noblessneri.JPG|thumb|Legrandille sittemmin myydyn Ensto Building Systemsin valmistamia latauspylväitä Virossa vuonna 2020]]
Vuonna 2010 yhtiön emoyhtiö EM Group Oy:n alaiseen konserniin kuului nelisenkymmentä tytäryhtiötä. Konserni toimi 19 maassa ja sillä oli noin 1700 työntekijää.<ref name=HS08122010/> Ranskasta ostettiin Novexia, joka valmisti pien- ja keskijännitteen sähköverkkojen tarvikkeita ja niihin liittyviä automaatio- ja etäohjauslaitteita.<ref name="historia" /> 

Vuonna 2012 ostettiin ranskalainen PGEP, joka valmisti tuotteita sähkön, äänen, datan ja kuvien jakeluun toimistoympäristöissä. Enston tuotannossa käynnistettiin [[Lean]]-metodeihin perustuva Ensto Operational Excellence -ohjelma.<ref name=historia/>

Vuonna 2014 Ensto osti suomalaisen energiatehokkaita valaistusratkaisuja valmistavan Alppiluxin. Oston ansiosta Enston tuotevalikoima kasvoi sisä- ja ulkotilojen valaistukseen niin asuin- kuin liikerakennuksissa.<ref name=historia/> Ensto alkoi tehdä yhteistyötä [[Arcteq]]in kanssa, joka ryhtyi integroimaan suojarelettään Enston katkaisijaan.<ref name=TE02092016/>

=== Virtasen ja Keinäsen aika (2016–2022) ===
Vuonna 2016 ostettiin ranskalainen sähköjakeluverkkojen ylijännitesuojia valmistava Tridelta Parafoudres<ref name="historia" /> sekä vähemmistöosuus Arcteqista.<ref name="TE02092016">{{Verkkoviite|osoite= https://www.talouselama.fi/uutiset/ensto-auttaa-arcteqia-kasvamaan/75e38dd9-47cc-3ef9-b5be-434df9e5169f |nimeke=Ensto auttaa Arcteqia kasvamaan|tekijä=Eeva-Riitta Seies|julkaisu=Talouselämä |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Enston toimitusjohtajana aloitti Ari Virtanen.<ref name="Lounge18082018" />

Vuonna 2017 Miettisen perheen omistama EM Group jakautui kolmeksi uudeksi yhtiöksi: Tianta, Ensto Invest ja EM Group.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/miettisten-perheyritys-em-group-jakautui/f3dd9db9-73d3-30e7-8be4-17605505f2b5 |nimeke=Miettisten perheyritys EM Group jakautui|tekijä=Saara Koho|julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref> Marraskuussa Ensto osti johtotiejärjestelmiin keskittyneen Elwian, jonka pääkonttori oli Kempeleessä.<ref name=TE03112017>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/ensto-hankki-elwian/38516bdd-5f44-3b85-9cc3-089a90ae9bab|nimeke=Ensto hankki Elwian|tekijä=Henrik Muukkonen|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2021-12-09}}</ref>

Seuraavana vuonna yrityksen omistajuuden enemmistö siirtyi kolmannelle sukupolvelle, johon kuului kahdeksan Ensio Miettisen lastenlasta.<ref name=KL12122018>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/serkukset-vetaytyivat-mokille-ja-tekivat-paatoksen-jatkamme-sukuyhtiona/a101a992-6d7b-40d0-b8d5-266e3f6d6bb9 |nimeke=Serkukset vetäytyivät mökille ja tekivät päätöksen |tekijä=Eeva-Stiina Pesonen|julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref><ref name=historia/> 

Enston toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 2019 Hannu Keinänen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.rakennuslehti.fi/2019/01/enston-toimitusjohtaja-vaihtuu/ |nimeke=Enston toimitusjohtaja vaihtuu|julkaisu=Rakennuslehti|ajankohta=2019-01-03 |viitattu =2019-09-20 }}</ref>

Huhtikuussa 2020 Enston ranskalainen tytäryhtiö Ensto Novexia SAS osti niin ikään ranskalaiselta Schneider Electric Francelta sen TIPI/TUR1-ryhmäkeskuksiin ja DSP2-katkaisijoihin liittyvän liiketoiminnan.<ref name=IV06052020>{{Verkkoviite|osoite=https://www.itavayla.fi/uutiset/ensto-vahvisti-asemaansa-ranskan-sahkomarkkinoilla-6.2.47994.b7d4a27559|nimeke=Ensto vahvisti asemaansa Ranskan sähkömarkkinoilla|julkaisu=www.itavayla.fi|ajankohta=2020-05-06|viitattu=2021-02-19}}</ref> Syksyllä Ensto teki kolmen miljoonan euron investoinnin Porvoon tehtaalle, jossa alettiin valmistaa muun muassa eristyksen läpäiseviä SLIW-liittimiä. Kaikkiaan Porvooseen suunniteltiin 5 miljoonan euron investointeja kesään 2022 mennessä.<ref name=TT19012021>{{Verkkoviite|osoite=https://talotekniikka-lehti.fi/ensto-investoi-miljoonia-porvoon-tuotantoon/|nimeke=Ensto investoi miljoonia Porvoon tuotantoon|julkaisu=Talotekniikka-lehti|ajankohta=2021-01-19|viitattu=2021-02-19}}</ref> Tehtaalle asennettiin myös oma [[Aurinkoenergia|aurinkovoimala]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.itavayla.fi/uutiset/enstolle-rakentuu-aurinkovoimala-porvooseen-6.2.50373.ac607b8116|nimeke=Enstolle rakentuu aurinkovoimala Porvooseen|julkaisu=www.itavayla.fi|ajankohta=2020-09-22|viitattu=2021-02-19}}</ref> Joulukuussa Ensto osti Irlannista Renley Ltd:n, joka oli valmisti paikallisille sähköverkkoyhtiöille pien- ja keskijännitteisiä tuotteita, kuten muuntamo-, pylväs- ja seinäasenteisia keskuksia, jakokaappeja ja varokekytkimiä.<ref name=UM14122020>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusimaa.fi/paikalliset/3192248|nimeke=Ensto teki yrityskaupan Irlannissa|julkaisu=Uusimaa|ajankohta=2020-12-14|viitattu=2021-02-19}}</ref> Ensto moninkertaisti tuloksensa edelliseen vuoteen verrattuna.<ref name=SM022021>{{Lehtiviite|Tekijä=Lukkari, Esko|Otsikko=Ensto käänsi viime vuonna kurssinsa|Julkaisu=Sähkömaailma|Ajankohta=2021|Numero=2|Julkaisija=Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry}}</ref>

Vuonna 2021 Enstolla oli tuotantoa seitsemässä eri maassa.<ref name=TT19012021/> Yhtiön liiketoiminnat oli jaettu kahteen lähes samankokoiseen liiketoiminta-alueeseen: Ensto Building Systems ja Ensto DSO (Distribution Systems Operations).<ref name=SM022021/> Kesäkuussa Ensto osti enemmistön itävaltalaisesta Röhrbacher Technikistä.<ref name=KL30072021/> Heinäkuussa Ensto kertoi myyvänsä Ensto Building Systems (EBS) liiketoimintansa ranskalaiselle Legrand-pörssiyhtiölle. Kauppaan sisältyi myös lisenssisopimus, jonka ansiosta EBS sai hyödyntää jatkossakin Ensto-tavaramerkkiä. Ensto kertoi keskittyvänsä jatkossa sähkönjakeluliiketoimintaan, jossa sillä oli mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti ja johon ei liittynyt sähkön käyttöön liittyviä maarajoituksia.<ref name=HS30072021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000008161145.html|nimeke=Sähkö {{!}} Ensto myy osan liiketoiminnastaan ranskalaisyhtiölle, taustalla strateginen päätös keskittyä sähkönjakeluun|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-07-30|viitattu=2021-12-08}}</ref> Se suunnitteli myös uusia yritysostoja sähkönjakelualalta.<ref name=KL30072021/> Ensto Building Systems oli keskittynyt sähköistykseen, valaistukseen ja [[sähköauto]]jen latausjärjestelmiin ja sen asiakaskuntaan kuului esimerkiksi suunnittelijoita ja urakoitsijoita, rakentajia ja kiinteistöjen omistajia.<ref name=SM022021/> Ensto vahvisti kaupan toteutumisen marraskuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/company/newsroom/company-news/enstos-transaction-to-divest-ensto-building-systems-to-legrand-has-been-completed/|nimeke=Ensto’s transaction to divest Ensto Building Systems to Legrand has been completed|julkaisu=Ensto|viitattu=2021-12-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Joulukuussa yhtiö osti enemmistöosuudet sähkö- ja automaatiotekniikkaan erikoistuneesta ruotsalaisesta Protrol AB:stä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sahkomaailma.fi/ensto-osti-enemmistoosuuden-ruotsalaisesta-protrolista/|nimeke=Ensto osti enemmistöosuuden ruotsalaisesta Protrolista – Sähkömaailma|viitattu=2022-01-03}}</ref> sekä vaasalaisesta Arcteq Relays -yrityksestä, joka valmisti sähköverkoissa käytettäviä suojareleitä ja valokaarisuojia.<ref name=UM20102021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusimaa.fi/paikalliset/4412663|nimeke=Ensto teki sarjan yrityskauppoja – uusin ostos on vaasalainen Arcteq Relays|julkaisu=Uusimaa|ajankohta=2021-12-20|viitattu=2022-01-03}}</ref> Yrityksen mukaan korona-aika ei ollut vaikuttanut yhtiön perusliiketoimintaan muuten kuin komponenttipulan muodossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/ensto-myy-yli-sadan-miljoonan-euron-liiketoimintansa-ulkomaille-meilla-on-nyt-paremmat-resurssit-kehittaa-sahkonjakelua/c273d814-6eae-4c12-b027-82615b8c1d7a|nimeke=Ensto myy yli sadan miljoonan euron liiketoimintansa ulkomaille – ”Meillä on nyt paremmat resurssit kehittää sähkönjakelua”|tekijä=Saara Niskanen|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2021-12-09}}</ref>

=== Moilasen aika (2023–) ===

Huhtikuussa 2023 Enston toimitusjohtaja Hannu Keinäsen seuraajaksi valittiin Markku Moilanen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sahkomaailma.fi/markku-moilanen-enston-toimitusjohtajaksi/|nimeke=Markku Moilanen Enston toimitusjohtajaksi – Sähkömaailma|viitattu=2024-03-05}}</ref> Kesäkuussa Ensto osti enemmistön vaasalaisesta sähkönjakelupalveluihin ja älymuuntamoihin keskittyneestä Maviko Oy:stä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusimaa.fi/paikalliset/6039957|nimeke=Porvoolainen Ensto teki yritysoston Vaasasta|julkaisu=Uusimaa|ajankohta=2023-06-30|viitattu=2024-03-05}}</ref>

== Organisaatio ==
Enston omistaja ja emoyhtiö Ensto Invest Oy on Miettisen perheen omistuksessa. Vuonna 2018 kaikki Enston 10 omistajaa muodostivat yhdessä Ensto Investin hallituksen.<ref name=KL12122018/> 

Sekä Enston pääkonttori että sen Suomen tuotantolaitos sijaitsee Porvoossa.<ref name=SM022021/> Vuonna 2024 Enstolla oli yhteensä 800 työntekijää 15 maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.<ref name=lyhyesti/>

Syyskuussa 2022 Ensto toimi 18 maassa:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/electricity-distribution-networks/contacts/ensto-companies/ensto-companies-worldwide/|nimeke=Ensto companies worldwide|julkaisija=Ensto|viitattu=8.9.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>
{{Palstoitus alkaa}}
*Intiassa
*Irlannissa
*Italiassa
*Itävallassa
*Kazakstanissa
*Latviassa
{{Palstanvaihto}}
*Liettuassa
*Norjassa
*Puolassa
*Ranskassa
*Ruotsissa
*Slovakiassa
{{Palstanvaihto}}
*Suomessa
*Tšekissä
*Unkarissa
*Virossa
*Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja
*Yhdysvalloissa
{{Palstoitus loppuu}}
=== Hallitus ===
Vuonna 2024 Enston hallitukseen kuului hallituksen puheenjohtaja [[Marjo Miettinen|Marjo Miettisen]] lisäksi [[Iida Miettinen]], [[Pekka Puustinen (taloustieteilijä)|Pekka Puustinen]], [[Panu Routila]] ja [[Jukka Ruusunen]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ensto.com/fi/sahkoverkonrakennus/tietoa-meista/hallitus/|nimeke=Hallitus|julkaisu=Ensto|viitattu=2024-03-05}}</ref>

== Tuotteet ==
Ensto suunnittelee ja tarjoaa sähköverkkoyhtiöille sähkönjakeluverkkojen, kuten ilmajohtojen, maakaapeleiden ja verkkojärjestelmien tuotantoa ja niihin liittyviä älyratkaisuja.<ref name=KL30072021/>

Ensto on keskittynyt verkkojen kapasiteetin ja sähkön laadun varmistamiseen. Se valmistaa ja myy komponentteja ja järjestelmiä ilmajohto- ja maakaapeliverkkoihin sekä verkostoautomaatioon.<ref name=SM022021/> Yhtiön päämarkkinat sijaitsevat Euroopassa, erityisesti Keski-Euroopassa, mutta Enstolla on sähköverkkoyhtiöasiakkaita ympäri maailman.<ref name=HS30072021/>

== Yrityskulttuuri ==
Vuosina 1973–1993 Enstolla johtajana työskennellyt Esko Kahela oli edelläkävijä japanilaistyyppisen solutyöskentelyn soveltamisessa. Hänen sanotaan luoneen niin kutsutun Ensto-hengen, jossa yhtiön ja työntekijöiden tavoitteet ovat yhdenmukaiset.<ref name=KBKahela/> Enston arvoja ovat luottamuspääoma, luovuus ja yhdessä menestyminen. Yrityskulttuuri pohjautuu luottamukseen, avoimuuteen ja yhdenvertaisuuteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suurin-haaste-on-olla-houkutteleva-enston-tavoite-on-erottua-erinomaisena-tyonantajana/4a0f48ca-de7a-49f3-adce-a0dc9935afd7 |nimeke=Suurin haaste on olla houkutteleva |tekijä=Eeva-Stiina Pesonen|julkaisu=Kauppalehti |viitattu =2019-09-18 }}</ref>

Joulukuussa 2020 Enstossa alettiin hyödyntää taidetta yrityskultuurin muutoksessa ja kirjailija [[Riikka Ala-Harja]] kirjoitti tarinan, jolla työntekijät saataisiin miettimään yrityskulttuurin muutosta, miten yhtiö saataisiin kasvu-uralle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000007816890.html|nimeke=Johtaminen {{!}} Taide on kuin lean-johtamista, ja näin taide voi auttaa yrityksiä menestymään|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-02-21|viitattu=2021-03-16}}</ref>

== Tunnustuksia ==
*Vuonna 1982 [[Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto]] Ensio Miettiselle (Oy Ensio Miettinen Ab:lle)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.yrittajat.fi/uudenmaan-yrittajat/porvoon-yrittajat/a/porvoon-yrittajat/vuoden-yrittajat-281737|nimeke=Vuoden Yrittäjät|julkaisu=Yrittajat.fi|ajankohta=2010-03-31|viitattu=2019-09-20|arkisto=https://web.archive.org/web/20190920073338/https://www.yrittajat.fi/uudenmaan-yrittajat/porvoon-yrittajat/a/porvoon-yrittajat/vuoden-yrittajat-281737|arkistoitu=2019-09-20}}</ref>
*Vuonna 1988 yhtiön toimitusjohtaja Esko Kahela sai [[Teollisuusneuvos|teollisuusneuvoksen]] arvonimen<ref name=KBKahela/>
*Vuonna 2012 Enston valmistama sähköauton latausasema EVP voitti [[Red Dot]] -suunnittelupalkinnon<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.power-technology.com/contractors/tandd/ensto/pressreleases/pressred-dot-award/ |nimeke=Ensto's EV Charging Point Receives Red Dot Award for Product Design 2012|julkaisu=Power Technology {{!}} Energy News and Market Analysis |viitattu =2019-09-20 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>.
*Vuonna 2018 EnstoNet XL -pistoliittimille myönnettiin Red Dot -palkinto<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ensto.com/fi/yhtio/uutiset-ja-media/tuoteuutiset/Palkinto-laadukkaasta-designista-EnstoNet-XL-saa-Red-Dot-palkinnon/ |nimeke=Palkinto laadukkaasta designista: EnstoNet XL saa Red Dot -palkinnon|julkaisu=Ensto |viitattu =2019-09-20 }}</ref>

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://ensto.com/fi Enston verkkosivut]
* [http://www.emgroup.fi EM Group]

[[Luokka:Suomalaiset perheyritykset]]