Ero sivun ”Akupunktio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
54 231 muokkausta
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
54 231 muokkausta
Rivi 16: Rivi 16:
Akupunktiohoitoa käytetään moniin sairauksiin, muun muassa yleisimmin vilustumiseen,[[kaihi]]in, ientulehdukseen, [[ummetus|ummetukseen]], [[ripuli]]in, [[päänsärky]]yn, [[migreeni]]in, hermostoperäisiin kiputiloihin, eri [[särky]]ihin, [[masennus|masennukseen]], [[unettomuus|unettomuuteen]], [[stressi]]in, psykosomaattisiin oireisiin ja [[astma]]n hoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Sairauksia joita WHO suosittelee hoidettavaksi akupunktuurilla| Ajankohta= | Osoite=http://www.akupunktio.net/?sivu=52 | Julkaisija= Akupunktio.net| Luettu=22.4.2009 | Kieli= }}</ref> Erityisesti korva-akupunktiota käytetään [[huume]]vieroituksen tukena.
Akupunktiohoitoa käytetään moniin sairauksiin, muun muassa yleisimmin vilustumiseen,[[kaihi]]in, ientulehdukseen, [[ummetus|ummetukseen]], [[ripuli]]in, [[päänsärky]]yn, [[migreeni]]in, hermostoperäisiin kiputiloihin, eri [[särky]]ihin, [[masennus|masennukseen]], [[unettomuus|unettomuuteen]], [[stressi]]in, psykosomaattisiin oireisiin ja [[astma]]n hoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Sairauksia joita WHO suosittelee hoidettavaksi akupunktuurilla| Ajankohta= | Osoite=http://www.akupunktio.net/?sivu=52 | Julkaisija= Akupunktio.net| Luettu=22.4.2009 | Kieli= }}</ref> Erityisesti korva-akupunktiota käytetään [[huume]]vieroituksen tukena.


Akupunktiosta on tehty varsin paljon tieteellistä tutkimusta.
Tieteellisissä tutkimuksissa on akupunktion vaikuttavuudesta on saatu seuraavia tuloksia:
<ref name="martio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=reu00061 | Nimeke =Akupunktuuri, akupainanta, shiatsu, vyöhyketerapia, kuppaus| Tekijä = Jukka Martio| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.11.2007| Julkaisupaikka = Terveyskirjasto| Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 23.4.2009 | Kieli = }}</ref> Näissä tutkimuksissa on akupunktion vaikuttavuudesta on saatu seuraavia tuloksia:


* erilaisten kiputilojen hoidossa akupunktio on yhtä tehokasta tai hieman tehokkaampaa kuin lumehoito. Kivunhoidossa on kuitekin huomioitava, että lumevaikutuskin vähentää potilaan kipuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dna00001 | Nimeke = Akupunktuurin (akupunktion) teho kiputilojen hoidossa on vähäinen| Tekijä =Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri | Tiedostomuoto = | Selite = Tutkimusnäyttö | Julkaisu = | Ajankohta =19.3.2007 | Julkaisupaikka = Terveyskirjasto| Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 22.4.2009 | Kieli = }}</ref>
* erilaisten kiputilojen hoidossa akupunktio on yhtä tehokasta tai hieman tehokkaampaa kuin lumehoito. Kivunhoidossa on kuitekin huomioitava, että lumevaikutuskin vähentää potilaan kipuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dna00001 | Nimeke = Akupunktuurin (akupunktion) teho kiputilojen hoidossa on vähäinen| Tekijä =Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri | Tiedostomuoto = | Selite = Tutkimusnäyttö | Julkaisu = | Ajankohta =19.3.2007 | Julkaisupaikka = Terveyskirjasto| Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 22.4.2009 | Kieli = }}</ref>
Rivi 38: Rivi 39:
* purentaelimistön toimintahäiriöissä akupunktio saattaa vähentää oireita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja saattaa olla yhtä tehokasta kun muu aktiivinen hoito.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Yrsa Le Bell, Aune Raustia ja Mauno Könönen | Nimeke=Akupunktio TMD:n hoidossa | Ajankohta= 27.12.2006| Osoite=http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nak05769| Julkaisija=Suomalainen Lääkäriseura Duodecim |Julkaisu=Käyvän hoidon näytönastekatsaukset| Luettu=22.4. 2009 | Kieli= }}</ref>
* purentaelimistön toimintahäiriöissä akupunktio saattaa vähentää oireita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja saattaa olla yhtä tehokasta kun muu aktiivinen hoito.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Yrsa Le Bell, Aune Raustia ja Mauno Könönen | Nimeke=Akupunktio TMD:n hoidossa | Ajankohta= 27.12.2006| Osoite=http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nak05769| Julkaisija=Suomalainen Lääkäriseura Duodecim |Julkaisu=Käyvän hoidon näytönastekatsaukset| Luettu=22.4. 2009 | Kieli= }}</ref>


* tutkimuksissa ei ole havaittu akupunktiolla vaikuttavuutta [[unettomuus|unettomuuden]], ärtyneen suolen, [[astma]]n, [[masennus|masennuksen]] eikä [[skitsofrenia]]n hoidossa<ref name="laakarikirja"/>
* tutkimuksissa ei ole havaittu akupunktiolla vaikuttavuutta [[nivalreuma]]n<ref name="martio"/>, [[unettomuus|unettomuuden]], ärtyneen suolen, [[astma]]n, [[masennus|masennuksen]] eikä [[skitsofrenia]]n hoidossa<ref name="laakarikirja"/>

Dosentti Jukka Martion mukaan on huomionarvoista, että vaikka monet tutkimukset ovat tuottaneet tietoa akupunktion hyvästä tehosta niin mitä huolellisemmin kontrolloidusta tutkimuksesta on kysymys, sitä heikommaksi havaittu vaikutus jäi.<ref name="martio"/>


== Riskit ==
== Riskit ==

Versio 23. huhtikuuta 2009 kello 08.18

Ming-dynastian aikainen akupunktiokartta.

Akupunktio (neulahoito, pistelyhoito, lat. acus, ”neula” ja lat. pungere, ”pistää”, tai kiin. 針灸, zhēn jǐu) on yksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen muodoista. Akupunktiota on harjoitettu Kiinassa yli 3000 vuotta. Ensimmäiset maininnat neulojen käytöstä sairauksien hoitamiseen ovat Shang-dynastian aikaisissa oraakkeliluissa. Länsimaihin se levisi 1600-luvulla jesuiittojen välityksellä. Laajemmin menetelmä yleistyi länsimaissa 1800-luvulla.[1]

Akupunktion tavoite on palauttaa terveyttä tai hyvinvointia pistämällä neuloja niin sanottuihin akupunktiopisteisiin. Nykyisin neulat tehdään ruostumattomasta teräksestä. Akupunktion tarkoituksena on ärsyttää neuloilla akupunktiopisteissä olevia hermopäätteitä. Hermopäätteet lähettävät sähköisiä impulsseja selkäytimeen ja aivojen alaosien keskuksiin, joista niiden katsotaan siirtyvän sairaille alueille.

Akupunktiota voidaan tehdä myös sormin painelemalla. Tätä menetelmää kutsutaan akupainannaksi. Tämä on yleisesti käytetty itsehoitomenetelmä terveyden ylläpitämiseen ja pienten vaivojen hoitamiseen.

Vaikutusmekanismi

Perinteinen kiinalainen lääkintä pyrkii parantamaan sairauden syyn ja vahvistamaan ruumiin omaa kykyä parantua. Kiinalainen hoitomenetelmä on oppi elämästä, qin eli energian kiertokulusta sekä voimista ja vastavoimista. Ihmisruumiissa on 12 päämeridiaania ja 8 sivumeridiaania, jotka muodostavat perustan hoidolle. Meridiaanit ovat hermopäätteiden muodostamia ratoja, joilla noin 400 merkittävää akupunktiopistettä sijaitsevat. Meridiaanin katsotaan olevan yhteydessä suuriin sisäelimiin, joiden energiat ohjaavat ruumiin toimintaa. Akupunktioon luottavien mielestä akupunktiohoito korjaa ruumiin häiriintynyttä energiankiertoa, jolloin heidän mielestään ruumis alkaa taistella itse sairauksia vastaan ja tuottaa omaa kipulääkettä, endorfiinia.[1]

Akupunktiolla on todennäköisesti kipua lievittäviä vaikutuksia, mutta laajemmassa mielessä sitä tai sen taustalla olevaa vitalistista oppia ei pidetä tieteellisesti todistettuna. Kivunlievitys voi perustua aivojen oman morfiinin, endorfiinin tuottamiseen. Akupunktion epäilijät väittävät vaikutuksen olevan sama pistettäessä mihin paikkaan ruumista tahansa katsomatta pisteitä meridiaanikartoista. Osa länsimaalaisista pitää akupunktiota näennäistieteenä.[2]

Vaikutus

Akupunktiohoitoa käytetään moniin sairauksiin, muun muassa yleisimmin vilustumiseen,kaihiin, ientulehdukseen, ummetukseen, ripuliin, päänsärkyyn, migreeniin, hermostoperäisiin kiputiloihin, eri särkyihin, masennukseen, unettomuuteen, stressiin, psykosomaattisiin oireisiin ja astman hoitoon.[3] Erityisesti korva-akupunktiota käytetään huumevieroituksen tukena.

Akupunktiosta on tehty varsin paljon tieteellistä tutkimusta. [4] Näissä tutkimuksissa on akupunktion vaikuttavuudesta on saatu seuraavia tuloksia:

  • erilaisten kiputilojen hoidossa akupunktio on yhtä tehokasta tai hieman tehokkaampaa kuin lumehoito. Kivunhoidossa on kuitekin huomioitava, että lumevaikutuskin vähentää potilaan kipuja.[5]
  • tupakoinnin lopettamisen tukena[7] ja osana huumevieroitusta tai alkoholiongelman hoitoa akupunktion teho on plasebon luokkaa.[8][9]
  • polvinivelrikon hoidossa akupunktuuri näyttää vähentävän nivelkipua lyhytaikaisesti, mutta luotettavaa näyttöä ei ole pitkäkestoisesta kivun lievityksestä tai toimintakyvyn paranemisesta.[10]
  • naisten virtsainkontinenssissa akupunktiolla ei ei ilmeisesti ole vaikutusta lyhyessä seurannassa, mutta asia vaatii lisätutkimuksia.[12]
  • niskakivun hoidossa on tehty kaksi suppeaa tutkimusta, joissa ei saatu esiin selkeää eroa vertailuhoitoon nähden.[13]
  • kroonisessa alaselkäkivussa akupunktio saattaa olla tehokkaampi hoito kuin hoitamatta jättäminen tai lumeakupunktio. Akuutin alaselkäkivun hoidossa akupunktion tehosta ei ole luotettavaa näyttöä.[14]
  • aivohalvauksen motorisen halvauksen hoidossa akupunktiolla ei ole havaittu vaikutusta.[15]
  • purentaelimistön toimintahäiriöissä akupunktio saattaa vähentää oireita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja saattaa olla yhtä tehokasta kun muu aktiivinen hoito.[16]

Dosentti Jukka Martion mukaan on huomionarvoista, että vaikka monet tutkimukset ovat tuottaneet tietoa akupunktion hyvästä tehosta niin mitä huolellisemmin kontrolloidusta tutkimuksesta on kysymys, sitä heikommaksi havaittu vaikutus jäi.[4]

Riskit

Yleiset riskit

Useissa tutkimuksissa on kartoitettu akupunktiohoidon haittavaikutuksia. Arvovaltaisessa brittiläisessä BMJ-lehdessä julkaistiin vuonna 2001 kaksi suurta akupunktiohoidon haittavaikutuksia käsittelevää tutkimusta. Noin 32 000 akupunktiohoitoa käsittäneessä tutkimuksessa, jossa akupunktiohoitoa suorittivat lääkärit ja fysioterapeutit, havaittiin lieviä haittavaikutuksia 6,7 prosentissa ja merkittäviä haittavaikutuksia 0,14 prosentissa hoitokerroista.[17] Toisessa tutkimuksessa hoitoa antoivat perinteiset akupunktioterapeutit, ja tutkimus käsitti noin 34 000 akupunktiohoitoa. Lieviä haittavaikutuksia raportoitiin noin 15 prosentissa hoitokerroista.[18] Saksalaisessa yli 400 potilasta ja 3 500 akupunktiohoitoa sisältäneessä tutkimuksessa vuodelta 2003 todettiin haittavaikutuksia 11 prosentissa hoitokerroista.[19] Yleisimpiä olivat seuraavat haittavaikutukset:

  • Verenvuoto pistoskohdasta (0,4–3 %)
  • Mustelma pistoskohdassa (1,7–2 %)
  • Kipu pistettäessä (1 %)
  • Huimaus (1 %)
  • Aiemmin olemassa olevien oireiden pahentuminen (1–3 %), yleensä väliaikaisesti

Harvinaiset riskit

Akupunktiohoitoja koskevassa analyysissa vuodelta 2004 todettiin vakavan haittavaikutuksen esiintyvyydeksi 0,05 / 10 000 hoitokertaa tai 0,55 / 10 000 hoitoa saavaa potilasta.[20] Vakavia tai harvinaisia haittavaikutuksia olivat muun muassa seuraavat:

  • Infektio: yleisin todettu infektio oli B-hepatiitti (60 % infektioista), joka samoin kuin HIV, on riski maissa, joissa ei vielä käytetä kertakäyttöisiä neuloja; ja toisiksi yleisin korvalehden tulehdus
  • Ilmarinta: aiheutuu rintakehän akupunktiohoidossa neulan lävistäessä keuhkon
  • Aivojen tai selkäytimen hermovaurio: pistettäessä liian syvälle kallonpohjan tai selän akupunktiohoidossa vaarana on neulan aiheuttama hermovaurio tai kallonsisäinen verenvuoto
  • Verisuonen vaurioituminen
  • Sydänpussin vaurioituminen: Neulan tunkeutuminen sydänpussiin ja siitä johtuva perikardiumtamponaatio on johtanut jopa raportoituihin kuolemantapauksiin
  • Pyörtyminen, pahoinvointi tai heikotus
  • Neulojen katkeaminen tai unohtuminen hoitoa saavan henkilön ruumiiseen.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Helsingin Sanomat: Kiinalainen lääketiede
  2. ↑ http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/akupunktio.html
  3. ↑ Sairauksia joita WHO suosittelee hoidettavaksi akupunktuurilla Akupunktio.net. Viitattu 22.4.2009.
  4. ↑ a b c Jukka Martio: Akupunktuuri, akupainanta, shiatsu, vyöhyketerapia, kuppaus 27.11.2007. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 23.4.2009.
  5. ↑ Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri: Akupunktuurin (akupunktion) teho kiputilojen hoidossa on vähäinen (Tutkimusnäyttö) 19.3.2007. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 22.4.2009.
  6. ↑ a b Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri: Akupunktuuri (akupunktio) Lääkärikirja Duodecim. 13.3.2009. Terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 22.4.2009.
  7. ↑ Akupunktuuri tupakoinnin lopettamisessa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. Paula Kauppi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  8. ↑ Maailman terveysjärjestön www-sivu: www.who.int/mediacentre/factsheets/fs134/en/
  9. ↑ Mikko Salaspuro ja Tellervo Aho: Akupunktuuri alkoholin vieroitusoireiden hoidossa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 31.1.2005. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  10. ↑ Jari Arokoski: Akupunktuuri polvinivelrikon hoidossa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 19.9.2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  11. ↑ Hannele Havanka: Akupunktio migreenin estohoidossa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 18.9.2008. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  12. ↑ Anu Parantainen: Akupunktuuri hoitona virtsainkontinenssissa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 9.6.2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  13. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä: Niskakipu Käypä hoito. 9.6.2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  14. ↑ Martti Teikari ja Jukkapekka Jousimaa: Akupunktio alaselkäkivussa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 13.5.2008. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  15. ↑ Jukka Turkka: Akupunktuurin merkitys aivohalvauksen motorisen halvauksen hoidossa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 16.6.2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  16. ↑ Yrsa Le Bell, Aune Raustia ja Mauno Könönen: Akupunktio TMD:n hoidossa Käyvän hoidon näytönastekatsaukset. 27.12.2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.4. 2009.
  17. ↑ White A, Hayhoe S, Hart A, Ernst E (2001). "Adverse events following acupuncture: prospective survey of 32000 consultations with doctors and physiotherapists." BMJ 323(7311): 485–486. PMID 11532840
  18. ↑ MacPherson H, Thomas K, Walters S, Fitter M (2001). "The York acupuncture safety study: prospective survey of 34000 treatments by traditional acupuncturists." BMJ 323(7311): 486–487. PMID 11532841
  19. ↑ Ernst G, Strzyz H, Hagmeister H (2003). "Incidence of adverse effects during acupuncture therapy-a multicentre survey." Complement Ther Med. 11(2):93-7. PMID 12801494
  20. ↑ White A (2004) "A cumulative review of the range and incidence of significant adverse events associated with acupuncture." Acupuncture In Medicine 22(3): 122-133. PMID 15551936

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akupunktio&oldid=6615638”