Ero sivun ”Paavi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 381 muokkausta
p Botti lisäsi: lmo:Papa; cosmetic changes
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli [[negridinen rotu]].}}
{{suositeltu}}
[[Tiedosto:Raffael 083.jpg|thumb|250px|[[Rafael]], ''Paavi [[Innocentius III]]'', 1509. Innocentius III:tta pidetään yhtenä keskiajan ja koko [[paaviuden historia]]n mahtavimpana paavina.]]


'''Neekeri''' on [[Suomen kieli|suomen kielen]] nykyisin usein halventava<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri">neekeri ''us. halv.'' negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> sana, jolla tarkoitetaan yleensä [[Sahara]]n eteläpuolisesta [[Afrikka|Afrikasta]] kotoisin olevia tummaihoisia ihmisiä ja heidän muualla asuvia jälkeläisiään. Ennen 1900-luvun loppupuolta ''neekeri''-sana oli yleisessä käytössä, ja on kiistanalaista liittyikö sen käyttöön tuolloin halventavaa sävyä.<ref name="rastas">Rastas 2007.</ref> 1990-luvun kuluessa siitä tuli epäsopivaa ja sen käyttö lopetettiin virallisissa yhteyksissä.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="rastas"/><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref name="oikeusasiamies"/> Nykyisin sen sijasta käytetään tavallisesti sanaa ''[[mustat|musta]]'' tai [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mustaa väestöä tarkoitettaessa ''[[afroamerikkalainen]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=Afroamerikkalaiset | Nimeke=afroamerikkalaiset | Tekijä= | Selite= | Julkaisu=YSA | Ajankohta=10.10.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Helsingin yliopiston kirjasto | Viitattu=13.10.2008}}</ref> Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa ''värillinen''.<ref>''Kielitoimiston sanakirja'' (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.”</ref> Eräissä [[ihmisrotu]]ja koskevissa käsityksissä käytetään suunnilleen samassa merkityksessä käsitettä [[negridinen rotu]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/>
'''Paavi''' ({{k-la|papa}}) on [[Rooma]]n [[piispa]], [[Kristus|Kristuksen]] käskynhaltija maan päällä,<!-- tähän voisi mahdollisesti lisätä kenen tai keiden mukaan--> [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies. Paavi valitaan virkaansa paavinvaalilla eli niin sanotulla [[konklaavi]]lla. Nykyinen paavi on saksalaissyntyinen [[Benedictus XVI]].


Nykyään Suomessa ne, joista sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tällä sanalla, vaan [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuuttajien]] ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä [[rasismi]]n kokemuksiaan.<ref name="rastas4"/><ref name="virkki"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joensuu.fi/syreeni/vesapuuronen/arkirasi.htm | Nimeke=Arkipäivän rasismi Suomessa | Tekijä=Puuronen, Vesa | Selite=luonnos | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto | Viitattu=29.1.2009}}: ''”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”''</ref><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=537 | Nimeke=Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin | Tekijä=Pentti Stranius, Venäjä tutkija, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos | Selite=Teoksen Raisa Simola ja Kaija Heikkinen (toim.): ''Monenkirjava rasismi'' (Joensuu University Press, 2003) arvostelu | Julkaisu=Agricola | Ajankohta=4/2003 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Turun yliopisto | Viitattu=2.2.2009}}: ''”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”''</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barton, Minna | Nimeke=Äitiys kahden kulttuurin välissä | Vuosi=2007 | Luku=4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa | Sivu=26| Selite=Opinnäytetyö | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala | Tunniste= | www= https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6294/TMP.objres.508.pdf?sequence=1 | www-teksti= verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.2.2009}}</ref><ref name="kovacs"/>
Paavi on merkittävä moraalinen johtaja yli miljardille katolilaiselle ja hänen mielipiteensä huomioidaan, vaikkei [[Vatikaanivaltio|Vatikaanilla]] itsellään olekaan merkittävää sotilaallista tai poliittista valtaa. Paavia pidetään apostoli [[Pyhä Pietari|Pietarin]] seuraajana. Tämä antaa hänelle katolisessa kirkossa tiettyjä erikoisoikeuksia, joita perustellaan sekä Raamatulla että kirkon perimätiedolla.


== Sanan käytön historia ==
Paavi asuu Vatikaanissa [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] viereisessä Apostolisessa palatsissa, mutta matkustaa paljon. Nykyään paavin on täytynyt ennen valituksi tulemistaan toimia katolisen kirkon pappina, jonka jälkeen hänet on kohotettu piispaksi, mahdollisesti myös arkkipiispaksi. Tämän jälkeen silloinen paavi on kohottanut hänet [[kardinaali]]ksi, joka on katolisen kirkon toiseksi korkein arvonimi heti paavin jälkeen. Kardinaaliksi kohoamisen jälkeen hänet on valittu paaviksi konklaavilla. Vaikka katolisen kirkon kanoninen laki ei aseta paaville muita muodollisia vaatimuksia kuin miessukupuolen ja vahvistuksen sakramentin, on käytännössä selvää, että vain kardinaali voidaan valita konklaavissa paaviksi.
[[File:Meyers b1 s0148d.jpg|thumb|right|250px|Afrikkalaisia kuvattuna Meyers Konversations-Lexikonissa (1885-90).]]
Alun perin sana ''neekeri'' on lainautunut suomeen [[Ruotsin kieli|ruotsin]] (''neger'') ja [[Ranskan kieli|ranskan]] (''nègre'') kautta [[latinan kieli|latina]]n sanasta ''niger'', ’musta’. Sana on eri muodoissa ollut käytössä useimmissa Euroopan kielissä viimeistään 1700-luvulta saakka.
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Paaviuden historia]]}}


[[Englannin kieli|Englannin kielessä]] sana esiintyy muodossa ''negro'', joka on sellaisenaan lainattu [[espanjan kieli|espanjasta]]. Sitä käyttivät 1960-luvulle saakka Yhdysvaltojen tummaihoiset itsekin<!--näin ainakin sanotaan engl. Wikipedian negro-artikkelissa-->, mutta nykyisin se mielletään yleensä halventavaksi. Sanan väännöksiä ''nigger'', jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä [[orjuus|orjista]], sekä monissa yhteyksissä myös ''[[nigga]]'' pidetään vielä selvemmin ja yksiselitteisesti loukkaavina,<ref>”The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War.” {{Verkkoviite | Osoite=http://dictionary.reference.com/browse/nigger | Nimeke=hakusana ”nigger” | Tekijä= | Selite=Dictionary.com Unabridged v 1.1. Based on the Random House Dictionary, © Random House, Inc. 2006 | Julkaisu= | Ajankohta=18.10.2007 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Dictionary.com | Viitattu=29.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name=Metro>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.metroactive.com/papers/metro/04.09.98/cover/nigger-9814.html | Nimeke=New Word Order | Tekijä=Allen-Taylor, J. Douglas | Selite=artikkeli | Julkaisu=Metro | Ajankohta=9.4.1998 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=29.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> samoin kuin suomen kielen vastaavaa [[slangi]]muotoa ''nekru''.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru">nekru ''halv.'' mustaihoinen, neekeri. {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="rastas1"/>
=== Paaviuden alku ===
{{Pääartikkeli|[[Kysymys ensimmäisestä paavista]]}}
[[Tiedosto:Pope-peter pprubens.jpg|thumb|right|250px|[[Peter Paul Rubens]], ''Pyhä Pietari'', noin 1611. Apostoli Pietari käsissään [[taivasten valtakunnan avaimet]].]]


Vielä 1970-luvulla sanaa käytetiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa. Suomessa kuitenkaan ei tuolloin ollut juuri nimeksikään afrikkalaistaustaista väestöä, ja näin ollen tätä sanaakin käytettiin lähes yksinomaan vieraista ja kaukaisista maista puhuttaessa.<ref name="kepa2"/> Sanan käyttöyhteyksiin liittyi Suomessakin usein tästä johtuvia [[kolonialismi]]lle tyypillisiä asenteita<ref name="kepa2" /><ref name=mantynen /> vaikka sitä käytettiin myös muunlaisissa yhteyksissä.<ref>Esimerkiksi Somerkivi, Tynell ja Airola: Lasten oma lukukirja. Teoksessa on on tarina Kilttien lasten saari. Tarinassa monenväristen lasten asuttamalle saarelle saapuu paha poika, joka muun muassa pilkkaa ”neekeripoikaa” mustaksi ja nauraa kiinalaistytön vinoille silmille. 13. painos. Helsinki: Otava, 1970</ref><ref name="rastas"/>.
On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, kuka oli historian ensimmäinen paavi. Katolinen kirkko pitää Taivasten valtakunnan avaimien luovutusta apostoli Pietarille merkkinä tämän julistamisesta kaikkien muiden [[apostoli]]en johtajaksi ja ensimmäiseksi Rooman piispaksi eli paaviksi. [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] kupolin sisäreunaan onkin kirjoitettu: ''Tu es Petrus et super hanc petram aedificabo ecclesiam meam et tibi dabo claves regni caelorum''<ref name="Paavius">''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 15</ref> ([[Suomen kieli|suomeksi]] ''Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet'') kuten Jeesuksen kerrotaan sanoneen Pietarille [[Matteuksen evankeliumi]]n mukaan (Matt. 16: 18–19).


=== Tietokirjat ja sanakirjat ===
Useimmissa kriittisissä näkemyksissä ei kyseenalaisteta tätä kohtaa raamatussa tai sen tapahtumista, vaan kyseenalaistetaan Pietarin asema Rooman seurakunnan johtajana ja täten myös paavina. Asiasta esitetäänkin yleensä kolme kriittistä kysymystä:<ref name="Paavius" />
[[Tiedosto:Neekeri-nauttii-banaanista.jpg|thumb|”Nee-ke-ri naut-tii ba-naa-nis-ta”. Sivu ''Uudesta aapisesta'' vuodelta 1972. Kuvassa esitetty lannevaatteeseen ja suuriin korvakoruihin pukeutunut afrikkalainen. Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan ”neekerit” kuvattiin aikaisempina vuosikymmeninä ”erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana”.<ref name="mantynen"/> ]]
# Mitä historiallisia todisteita on siitä, että Pietari on edes ollut Rooman kaupungissa?
Suomen kirjakieleen sana ''neekeri'' ilmestyi [[1700-luku|1700-luvulla]], jolloin afrikkalaiset ja erityisesti Afrikasta Amerikkaan tuodut orjat tulivat joillekin suomalaisille tutuiksi tekstien välityksellä.<ref name="rastas1">Rastas 2007, s. 126–129.</ref> 1860-luvulla saksasta suomeen käännetyssä [[tietosanakirja]]ssa ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat [ovat] taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.<ref name="rastas1"/> Ajalleen tyypilliseen tapaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Leiviskä, Iivari | Nimeke=Kansakoulun maantieto. 2, Yläluokkien oppimäärä | Selite=4. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1937}}</ref> vuonna 1914 julkaistussa ''Tietosanakirjassa'' ”neekeri” määritellään Afrikan pääroduksi ja se ulkoisia tuntomerkkejä kuvataan tarkoin kuten myös luonne ja henkiset kyvyt. Luonnehdinnan perusteella ”neekerit” ovat lapsenkaltaisia, julmia ja vailla henkisiä kykyjä.<ref name="rastas1"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1217_2001_p.shtml | Nimeke=Kirjallinen kysymys 1217/2001 vp | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Eduskunta | Viitattu=29.1.2009}}</ref>
# Mistä tiedetään hänen kuolleen siellä marttyyrikuoleman?
# Voidaanko esittää todisteita siitä, että apostoli Pietari tosiaan oli Rooman kaupungin ensimmäinen piispa eli paavi?


''Neekeri''-sanaa käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä<ref name="rastas1"/>, ja sanaa käytettiin vielä [[1970-luku|1970-luvulla]] esimerkiksi [[Otava (kirjankustantamo)|Otavan]] ''Fokus''-tietosanakirjassa.<ref>”neekerit (esp. negro = musta), negridisen suurrodun roturyhmä, yht. yli 220 milj., Afrikassa n. 195 milj., Keski- ja Etelä-Amerikassa n. 25 milj., Yhdysvalloissa yli 22 milj. Lisäksi sekarotuisia n. 45 milj. Rotuominaisuudet → ihminen. Heimot ja uskonnot → Afrikka. Kielet → Bantukielet, Sudanilaiset kielet. → Neekerikysymys, Rotusyrjintä.” {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Otavan iso Fokus 3, Ip–Kp | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-1-00051-9}}</ref> ''[[Nykysuomen sanakirja]]ssa'' (1958) sanaan ''neekeri'' ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (''Vierassanojen etymologinen sanakirja''). Vuosina 1990–94 julkaistussa ''[[Suomen kielen perussanakirja]]ssa'' ja vuonna 1997 julkaistussa ''CD-Perussanakirjassa'' sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Suomen kielen lautakunnan vuonna 2004 tehdyn päätöksen mukaisesti<ref name="suomenkielenlautakunta"/> samana vuonna julkaistussa ''[[Kielitoimiston sanakirja]]ssa'' sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi”. Samassa teoksessa hakusana ''nekru'' on merkitty ”halventavaksi”.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru"/><ref name="oikeus"/>
Kysymyksiin on esitetty monenlaisia vastauksia. Kriittisimpien arvioiden mukaan Pietari ei koskaan elämässään käynyt Rooman kaupungissa, jolloin hän ei voinut olla ensimmäinen Rooman piispa eikä siis paaviutta voida perustella hänellä. [[Raamattu|Raamatusta]] ei voida löytää vastausta mihinkään esitetyistä kolmesta kysymyksestä, koska uusi testamentti ei kerro apostoli Pietarin elämän loppuvaiheista. Tästä huolimatta perimätieto Pietarin marttyyrikuolemasta Roomassa lienee tosi.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 16</ref> Paavi [[Pius XII]]:n ollessa paavina [[1950-luku|1950-luvun]] [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] alla suoritettiin kaivauksia, joiden tuloksena löydettiin hautamuistomerkki. Sen viereen on raapustettu [[kreikan kieli|kreikaksi]] sanat: ''Pietari on täällä''. Paikalla, josta hautamuistomerkki löydettiin, sijaitsi aikanaan [[keisari Nero]]n aikainen hautausmaa, jonne osa vainoissa teloitetuista kristityistä haudattiin. Paikalta löydettiin myös luita, ja tiedotuksessaan [[Vatikaanivaltio]] totesikin kyseessä olevan "mitä suurimmalla todennäköisyydellä" apostoliruhtinaan maalliset jäännökset. Kaikki eivät ole samaa mieltä Vatikaanivaltion kanssa, sillä kriittisimpien tutkijoiden mukaan "oli kyllä odotettavissa, että hautausmaalta löytyy luita".<ref name=Paavius2>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 17</ref> Maallisten todisteiden lisäksi Raamattu antaa joidenkin tutkijoiden mukaan epäsuoria viitteitä Pietarin oleskelusta Roomassa, vaikkei kuitenkaan kerro suoraan apostoliruhtinaan elämän loppuvaiheista.<ref name=Pietari> {{Kirjaviite|Tekijä=Gunnar Hillerdal |Nimeke= Simon Pietari |Vuosi= 1984 |Julkaisija= SLEY-kirjat oy |Tunniste= ISBN 951-617-612-7}} s. 150–166</ref> Esimerkiksi Pietarin ensimmäisen kirjeen alussa sanotaan: "Tervehdyksen lähettää teille Babylonissa oleva seurakunta, valittu niin kuin tekin, ja minun poikani Markus."<ref name=Pietari /> Mikäli oletetaan Pietarin kirjoittaneen kirjeen itse – vaikkakin useat tutkijat kyseenalaistavat tämän<ref name=Pietari /> – sekä Babylonin olevan Rooman salanimi, on todennäköistä että Pietari on ollut aikanaan Roomassa. Raamatussa Babylon-nimellä tarkoitettiin harvoin itse [[Babylon]]in kaupunkia, vaan sillä tarkoitettiin rappioituneita maailmankaupunkeja.<ref name=Pietari /> Tällöin voitaisiin olettaa, että kyseessä olisi juuri Rooma. Tätä väitettä tukee myös Markuksen nimen mainitseminen, sillä kirkkohistorioitsijat mainitsevat tämän olleen Roomassa Pietarin tulkkina.<ref name=Pietari />


=== Kaunokirjallisuus ===
Hautamuistomerkin ja luulöytöjen perusteella voidaan siis vastata ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen ja olettaa Pietarin tosiaan olleen Roomassa ja kuolleen marttyyrikuoleman. Kolmanteen kysymykseen moderni tutkimus vastaa kieltävästi.<ref name=Paavius2 /> Todennäköisesti Rooman seurakunta syntyi jo ennen vuotta [[50]]<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 17</ref> eli ennen [[Paavali]]n ja Pietarin saapumista kaupunkiin. Tällöin seurakunnista puuttuivat piispanvirat, sillä seurakuntajärjestys kehittyi vähitellen kohti yhtenäisempiä muotoja. Piispanvirka seurakunnan johtoasemana kehittyi alkujaan [[Vähä-Aasia]]ssa, josta se hiljalleen levittyi muualle ja saapui Roomaan noin vuonna [[160]]. Tämän perusteella ei voida puhua Pietarista ensimmäisenä paavina eikä edes Rooman seurakunnan johtajana.
[[Kuva:Huck-and-jim-on-raft.jpg|thumb|Huckleberry Finn ja Jim lautalla. [[Mark Twain]]in ''[[Huckleberry Finnin seikkailut]]'' -kirjan vuoden 1884 laitoksen kuvitusta.]]
[[Hollanti]]laisen tutkijan Jan Nederveen Pietersen mukaan eurooppalaiseen [[lastenkulttuuri|lastenkulttuuriin]] kuului 1900-luvun alkuun asti kasvatuksellinen valistushenki, jossa korostettiin itsensä hillitsemistä, kuuliaisuutta ja ahkeruutta. Mustaihoiset hahmot olivat varoittavia esimerkkejä holtittoman käytöksen aiheuttamasta epäonnesta. Esimerkkinä tästä Pieterse pitää muun muassa ''Kymmenen pientä neekeripoikaa'' -runoa 1860-luvulta.<ref name="kepa2"/>


Toinen valkoista ylemmyyden tunnetta kirjallisuudessa ilmentänyt aihe oli tarinat siitä, miten mustaihoinen ihminen muuttui valkoihoiseksi. Esimerkiksi [[Suomen Lähetysseura]]n ''Lumivalkoiseksi'' -tarinassa vuodelta 1930 pienen kuolevan [[zulut]]ytön viimeinen toive oli kuulla valkoisen hoitajansa esittävät ''Lumivalkoiseksi'' -laulu kirkossa. Laulun aikana tyttö kuolee onnellinen hymy kasvoillaan ja muuttuu valkoihoiseksi.<ref name="kepa2"/>
=== Varhaiskirkko ja paavinvallan nousu ===
{{Pääartikkeli|[[Paavius varhaiskirkossa ja myöhäisantiikin aikana]]}}
[[Tiedosto:Simmaco - mosaico Santa Agnese fuori le mura.jpg|thumb|230px|Symmachus (498-514)]]


[[Mark Twain]]in ''[[Huckleberry Finnin seikkailut]]'' -kirjassa murrosiän kynnyksellä oleva pojanvintiö Huckleberry huomaa tarinan edetessä, että ”neekerikin voi varmaan rakastaa perhettään samoin kuin valkoinen”. Toimittaja [[Vesa Sisättö|Vesa Sisätön]] mukaan kirjassa ”rotuerojen tilalle alkaa hiipiä universaali ihmisyys” vaikkei Twain ”kaikkine neekerijuttuineen” poliittisesti korrekti olekaan.<ref name="Sisättö">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/uutiset/944/ | Nimeke=Huckleberry Finnin seikkailut | Tekijä=Sisättö, Vesa | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=5.11.1999 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. | Viitattu=20.2.2009}}</ref> Yhdysvalloissa kirjan sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on noussut laaja keskustelu, koska se sisältää yli kaksisataa kertaa loukkaavana pidetyn ''nigger''-sanan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Allison Samuels | | Otsikko =Rethinking Race In the Classroom - In the age of Obama, some want to banish 'Huck Finn' and abolish Black History Month. Why they're wrong.| Julkaisu = Newsweek | Ajankohta = Feb 28, 2009| Vuosikerta = 2009 | Numero = Mar 9| Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Newsweek, Inc.| Selite= | Tunniste= | www = http://www.newsweek.com/id/187009| www-teksti = verkkoversio| Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.3.2009 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>
Rooman piispan erikoisasema muiden piispojen joukossa alkoi hahmottua kolmannen vuosisadan puolivälissä, jolloin erityisesti [[Pohjois-Afrikka|pohjoisafrikkalainen]] piispa Kyprianus sekä Vähä-Aasiasta kotoisin oleva piispa Firmilianos tähdensivät yhteyttä apostolien, piispanviran ja oikeaoppisuuden välillä.<ref name=Paavi>''Paavi'' s. 47</ref> Syy juuri Rooman piispan erityisasemaan oli kristikunnan alkuvaiheilla seurakunnan sijainti [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] pääkaupungissa. Sijainti vaikutti seurakunnan merkitykseen, mutta vielä ensimmäisien vuosisatojen aikana se ei taannut Rooman seurakunnalle erityisasemaa muiden valtakunnan seurakuntien joukossa. Vasta poliittisten tekijöiden alkaessa vaikuttaa kirkkoon, kristinuskon vakiinnuttua valtakunnan viralliseksi uskonnoksi vuonna [[380]], seurakunnan sijaintikaupungin merkitys kasvoi huomattavasti.<ref name=Paavi /> Vaikka Rooman seurakunta lisäsi arvovaltaansa, [[Konstantinopoli]]n seurakunnan merkitys ja asema vahvistuivat vielä enemmän, kun Rooman valtakunnan pääkaupunki siirtyi Roomasta Konstantinopoliin.<ref name=Paavi /> Siksi kristillisessä mielessä Rooman seurakunnan nauttima arvostus johtuikin pikemminkin siitä, että Rooman seurakuntaa pidettiin useiden [[marttyyri]]en veren pyhittämänä.<ref name=Paavi />


[[Astrid Lindgren]]in luoman lasten satuhahmo [[Peppi Pitkätossu]]n isä oli kirjan alkuperäisessä suomennoksessa ammatikseen neekerikuningas ”Etelämeren saarella”.<ref name="Soita viel">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2004-03-27,104:10:214355,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=”Soita viel’ se neeger-jazz” | Tekijä= | Selite=artikkeli | Julkaisu=Turun Sanomat | Ajankohta=27.3.2004 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=30.1.2009}}</ref> Sen jälkeisissä tarkistetuissa painoksissa käytettiin nimitystä ”alkuasukas” ja mustista lapsista sanaa ”kurrekurredu”.<ref name="rikman"/> Kääntäjä [[Kristiina Rikman]] totesi vuonna 2006 ettei hän Peppi-kirjoja suomentaessaan ryhtyisi muuttamaan sanoja [[Poliittinen korrektius|poliittisesti korrektimmiksi]], koska neekeri-sanalla on pitkä historiansa ja sen voi antaa näkyä. Rikmanin mukaan Lindgrenin käyttämiin ilmauksiin ei ole puututtu Ruotsissakaan, eikä siellä ole edes keskusteltu aiheesta.<ref name="rikman">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/juttusarja/kirjailijahaastattelu/artikkeli/Kiekurapillerist%C3%A4+tuli+krumeluuri/HS20061209SI1KU01aqe | Nimeke=Kiekurapilleristä tuli krumeluuri | Tekijä=Virtanen, Leena | Selite=artikkeli | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=9.12.2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=4.2.2009}}</ref> Rikmanin uusi suomennos ilmestyi vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://80.248.162.139/OPM/Tiedotteet/2008/05/kirjallisuuden_valtionpalkinnot.html?lang=fi&extra_locale=sv | Nimeke=Kirjallisuuden valtionpalkinnot Rakel Liehulle ja Kristiina Rikmanille | Tekijä= | Selite=tiedote | Julkaisu= | Ajankohta=6.5.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Opetusministeriö | Viitattu=4.2.2009}}</ref>
[[Pyhä Leo I|Leo I Suuri]] oli paavina [[440]]–[[461]]. Hän kehitti ajatuksen "''Primus inter pares''" ("ensimmäinen vertaistensa joukossa"). Tämä tarkoitti [[Rooma]]n [[piispa]]n ylivertaisuutta muiden piispojen suhteen. Paavina hän kehitti voimakkaasti teologisia perusteluja paavinvallalle, ja hänen aikanaan vakiintuikin käsitys paavin ylivallasta kirkon sisällä.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 23</ref> Leo I katsoikin paavinistuimen nauttivan Jumalan antamaa oikeutusta.<ref name="multiple">{{Kirjaviite|Tekijä=Tapani Kärkkäinen |Nimeke= Kirkon historia - ortodoksin käsikirja |Vuosi= 1999 |Julkaisija=Gummerus |Tunniste= ISBN 951-8979-27-8}} s. 49-52</ref> Leo I:n mukaan [[taivasten valtakunnan avaimet|taivasten valtakunnan avainten]] luovutus ja [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesuksen]] sanat apostoli Pietarille pätivät myös muihin Rooman seurakunnan johtajiin.


=== ”Lehtineekerit” ===
Leo I:n mukaan taivasten valtakunnan avaimien luovuttaminen apostoli Pietarille merkitsi tämän kohottamista muiden apostolien yläpuolelle. Vastaavasti Leo katsoi Pietarin seuraajina pitämiensä Rooman piispojen eli paavien olevan muiden piispojen yläpuolella.<ref name="multiple6">''Kristinuskon historia'' s. 70</ref> Vetoaminen teologiaan paavin asemasta poikkesi tietoisesti [[Konstantinopoli]]n patriarkkojen vaatimuksista, jotka perustuivat pääosin poliittisille syille.<ref name="multiple6" />


Aikaisemmin toimittajia kutsuttiin ”lehtineekereiksi”, koska oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat usein painomusteessa. Monet sanomalehtiyhdistykset käyttivät sanaa muun muassa lehtiensä nimessä. Esimerkiksi Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi vuoteen 2007 saakka ''Vappuneekeri''-lehteä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pjy.fi/historia.htm | Nimeke=PJY: Historia | Tekijä= | Selite=www-sivu | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Pirkanmaan journalistit | Viitattu=29.1.2009}}</ref><ref>Jyväskylässä julkaistiin vuoteen 1994 saakka toimittajien vappulehteä ''Neekeri'' tai ''Keski-Suomen neekeri''.</br> *{{Verkkoviite | Osoite=https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=neekeri&SL=None&Search_Code=TALL&PID=0olsmEfWFzPj5thGfwo45oobkVy6&SEQ=20090129221228&CNT=25&HIST=1 | Nimeke=Fennica | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen kansallisbibliografia | Viitattu=29.1.2009}}</br>* Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka ''Neekerisaari'' sijaitsee samannimisellä saarella Pyhäselällä.{{Verkkoviite | Osoite =http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Neekerisaari&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI | Nimeke= | Tekijä= | Selite= | Julkaisu=Kartapaikka | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Maanmittauslaitos | Viitattu=4.2.2009}}</ref> Sanan käyttö on vähentynyt sen jälkeen kun ilmausta ryhdyttiin pitämään loukkaavana.<ref name="kaartinen"/>
Myös [[Länsi-Rooma]]n keisari [[Valentinianus III]] tuki Leo I:n vaatimusta paavin ylivallasta kirkon sisällä asettumalla Leon puolelle tämän ja Arlesin piispan välisessä kiistassa.<ref name="multiple6" /> Keisari määräsikin kiistan lopputuloksena, että apostoli Pietarille oli myönnetty ylimmän tuomarin virka sekä ylin hallintovalta kirkossa,<ref>Joh. 21:15-17</ref> kuten myös korkein opetusvirka.<ref>Luuk. 22:32</ref><ref name="multiple6" />
=== Populaarikulttuuri ===


''Neekeri''-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä [[populaarikulttuuri]]ssa huomattaavasti nykyistä useammin.<ref name="rastas"/> [[Mikko Alatalo]]n vuonna 1980 julkaistulla levyllä ''Elävänä Pispalassa'' on kappale ”Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että”. Alatalon mukaan kappale oli alun perin tarkoitettu ”satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista”, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja eräs afrikkalainen opiskelija oli kertonut Alatalolle pihan lasten kiusaavan häntä laulun sanoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikkoalatalo.net/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=30 | Nimeke="Elävänä Pispalassa" v. 1980 | Tekijä=Alatalo, Mikko | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka=Mikko Alatalon kotisivu | Julkaisija= | Viitattu=20.2.2009}}</ref>
Leo I oli myös ensimmäinen, joka esitti vaatimuksen paavin erehtymättömyydestä perustaen vaatimuksensa [[Raamattu]]un.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Liisa Mirjam Helimäki |Nimeke= Avainten valta : Roomalaiskatolinen kirkko ja uuden vuosituhannen haasteet |Vuosi= 2005 |Julkaisija=J P Pavas oy |Tunniste= ISBN 978-952-91-9576-3}} s. 26</ref> Idän kristinuskon näkemysten mukaan Rooman kaupunki oli vain yksi viidestä tasa-arvoisesti patriarkaatista, eikä täten Rooman piispan valta ollut muita piispoja korkeampi.<ref name="multiple" /> Paavin kunnia-asema tunnustettiin idässä, mutta samalla katsottiin ylimmän päätäntävallan kuuluvan ekumeenisille kokouksille eikä paaville.<ref name="multiple" />
Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska ”tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa”<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Nuoriväki toivoo keikoilla ”Puuhamaata” | Julkaisu=Tamperelainen | Ajankohta=26.1.2002 | Vuosikerta= | Numero= | Sivut= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Selite=artikkeli | Tunniste= | Viitattu=14.10.2008}}</ref> Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain ”edellyttäen, etteivät toivojat ole [[Uusnatsismi|uusnatseja]]”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Aika ajoi ohi | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=3.4.2006 | Vuosikerta= | Numero= | Sivut= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Selite= | Tunniste= | Viitattu=14.10.2008}}</ref><ref name="rastas"/>


Lastenkulttuuriin Suomessa ja Euroopassa on kuulunut myös sellainen [[vitsi]]- ja [[loru]]perinne, jonka kohteena ovat olleet ”neekerit” ja heidän ihonvärinsä. Esimerkiksi ''[[Sirkka (lehti)|Sirkka]]''-lastenlehdessä julkaistiin vuonna 1927 vitsi: ''”Pikku Poju: Minäpä tiedän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia. Äiti: No minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset.”''<ref name="kepa2">{{Lehtiviite | Tekijä=Nieminen, Anna | Otsikko=Rasistista lastenkulttuuria | Julkaisu=Kumppani | Ajankohta=30.11.2003 | Vuosikerta=2003 | Numero=6 | Sivut= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry | Selite= | Tunniste= | www=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/3314 | Viitattu=2.2.2009 | Lopetusmerkki=?}}</ref>
=== Keskiajan paavius ===
{{Pääartikkeli|[[Paavius keskiajalla]]}}
[[Tiedosto:Ghent Altarpiece D - Popes - detail.jpg|thumb|230px|[[Jan van Eyck]], ''Ghentin alttarimaalaus'', 1432.]]


Rasismia ja [[monikulttuurisuus|monikulttuurisuutta]] tutkineen tohtori [[Anna Rastas|Anna Rastaan]] tutkimuksen mukaan ei-halventavaksi tulkittavien esimerkkien ohella 1950- ja 60-luvuilla tiedotusvälineissä ja populaarikulttuurissa esiintyi neekeri-sana joskus myös selvästi rasistisissa ja halventavissa yhteyksissä.<ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122-126.</ref> Toisaalla jo 1950-luvulta löytyy ensimmäiset viitteet siitä, että sanan käyttö olisi ainakin joissain yhteyksissä sopimatonta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Kongossa ei tunneta sanaa neekeri: Ministeri Voinmaa vierailulla Belgian siirtomaassa | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=28.8.2002 | Vuosikerta= | Numero= | Sivut= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Selite=Aamulehti 50 vuotta sitten -palsta | Viitattu=16.10.2008}}</ref><ref name="rastas"/>
Paavin ja samalla katolisen kirkon keskushallinnon valta oli kuitenkin varsin rajoitettua aina 900-luvulle saakka. Tällöin luostarilaitoksen uudistusliikkeet, erityisesti niin sanottu [[Cluny]]n liike, alkoivat painottaa paavin asemaa kirkollisen ja hengellisen ykseyden takuumiehenä. Ensimmäinen Clunyn uudistusliikettä edustanut mies paavinistuimella oli [[Gregorius VII]].<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 34</ref> Gregorius VII uskoi paavinistuimelle kuuluvan täydellinen hallintovalta niin kirkossa kuin koko maailmassakin.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 35</ref> Gregorius VII laatikin omaan käyttöönsä 27 teesiä, joiden mukaan esimerkiksi:


=== Muita käyttöyhteyksiä ===
* Rooman kirkko ei ole koskaan erehtynyt eikä se Raamatun todistuksen mukaan voi koskaan erehtyä.
[[Tiedosto:Schokokuss2.jpg|thumb|150px|Vuoteen 2001 saakka Suomessa neekerinsuukkona tai -pusuna tunnettu [[Suukko (makeinen)|Suukko]]-makeinen.]]
* Ainoastaan paavi voi kutsua koolle kirkolliskokouksen.
* Ainoastaan hän voi asettaa piispoja ja erottaa heidät.
* Ainoastaan hän voi muuttaa omia tuomioitaan.
* Kukaan ei voi tuomita häntä.
* Ainoastaan hän voi hyväksyä kirkkolain muutokset.
* Hän voi erottaa keisareita.
* Hän voi vapauttaa alamaiset uskollisuudenvalasta.
* Kaikkien ruhtinaiden on suudeltava paavin jalkoja.


Sanaa neekeri on käytetty muun muassa [[Brunberg]]in [[Suukko (makeinen)|suukkojen]] nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka ''Neekerinpusu''. ”Neekeripallo” taas on voikreemistä, kaurahiutaleista ja kaakaosta tehty kakkara.<ref name="Soita viel"/> [[Lymphogranuloma venereum]]- eli lokeronivusajos-sukupuolitaudista on käytetty myös nimitystä neekerisankkeri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tes00012 | Nimeke=Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja | Tekijä=Aho, Kimmo & Hiltunen-Back, Eija | Selite=”Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.” | Julkaisu=Duodecim terveyskirjasto | Ajankohta=14.12.2007, Duodecim-seura 2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kustannus Oy Duodecim | Viitattu=14.10.2008}}</br>* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltm08151&p_haku=neekerisankkeri&p_loki=e | Nimeke=neekerisankkeri | Tekijä= | Selite= | Julkaisu=Työterveyskirjasto | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kustannus Oy Duodecim | Viitattu=14.10.2008}}: ”''vanh.'' ks. lymphogranuloma venereum (lymfogranulooma).”</ref>
Eräs merkki paavin vallan kasvusta oli kirkon jakautuminen kahteen, itäiseen [[Ortodoksisuus|ortodoksiseen]] ja läntiseen [[Katolinen kirkko|katoliseen]] vuonna 1054. Teknisesti syynä oli kiista niin sanotusta [[filioque]] -lisäyksestä uskontunnustuksessa, mutta käytännössä suurempi ongelma oli nimenomaan paavin ja [[Konstantinopoli]]n patriarkan keskinäisestä arvovallasta ja valtapiiristä käyty kiista.<ref name="Multiple1">''Kristinuskon historia 2000'' s. 117</ref>


[[Vaasa]]ssa on asuinalue nimeltä Neekerikylä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kartta.vaasa.fi/Web/Default.aspx?layers=Opaskartta&cp=98470,34726&z=2&language=fin | Nimeke=Vaasan kartapalvelu| Tekijä=Tekla | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Vaasan kaupunki | Viitattu=4.2.2009}}</ref><ref name="Aalto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.alvaraalto.fi/rsuojelu/rakennukset-pohjanmaa.htm | Nimeke=Suojelurekisteri Keski- ja Etelä-Pohjanmaa | Selite=”Strömberg Oy. Huutoniemi, 12-perheen rivitalot, v. 1946–48 Neekerikylä 1–5, Vaasa” – – ”Kaava on vahvistettu 4.1.1985.” | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto | Viitattu=4.2.2009}}</ref> Alueen nimitys tuli rakennusten tummasta värityksestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://lehti.kuntatekniikka.fi/lehtiarkisto/lehdet/jutut/306_s8-11.pdf | Nimeke=Kanavien pikkukaupungista Merenkurkun moderniksi kasvukeskukseksi | Tekijä=Aromaa, Esko & Hallasmaa, Juhani | Selite=artikkeli | Julkaisu=Kuntatekniikka | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=4.2.2009}}</ref>
Keskiajalla Paavin valtaa perusteltiin myös niin sanotun [[Konstantinuksen lahjakirja]]n avulla. Se kuitenkin 1400-luvulla osoitettiin [[Kirkkovaltio]]n syntymisen aikoihin tehdyksi väärennökseksi. Lahjakirjassa keisari Konstantinus antaa paavi [[Sylvester I]]:lle ja hänen seuraajilleen vallan [[Rooma]]an ja [[Länsi-Rooma]]n kaupunkeihin.<ref name="heik">{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen | Nimeke=Euroopan synty | Julkaisija=Edita | Sivu=59 | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4182-6}}</ref> Tämä oli niin sanottu [[Pyhä Pietari|Pyhän Pietarin]] perintö. Lisäksi asiakirjan mukaan paaville annettiin keisarin arvomerkit ja papeille senaattorin arvo.<ref name="heik"/> Konstantinukselle jäi lahjakirjan mukaan Itä-Rooma. Lahjakirjan mukaan lahjoituksen syynä oli paavin keisarille antamat kristinuskoa koskevat neuvot. Paavi oli lahjakirjan mukaan myös kastanut hänet.<ref name="heik"/> Katolinen kirkko myönsi lahjakirjan väärennökseksi vasta 1800-luvulla.<ref name="heik"/>


== Sanan käyttö nykyään ==
[[1000-luku|1000-luvulle]] asti paavien nimittämisestä vastasi Rooman provinssin vanhempi papisto, mutta valintaan vaikuttivat myös maalliset johtajat. Vuonna [[1059]] valitsijoiksi nimettiin [[kardinaali]]t, ja vuonna [[1179]] kardinaalien äänet määrättiin yhtä painaviksi vaalissa. Paaviksi voidaan periaatteessa valita kuka vain kastettu mies, mutta [[Paavi Urbanus VI]]:n vuonna [[1378]] tapahtuneen valinnan jälkeen paavi on aina valittu kardinaalien joukosta.


=== Kannanotot ===
Vasta [[Keskiaika|myöhäiskeskiajalla]], Avignionin vankeuden ja suuren skisman jälkeen Rooman piispat saavuttivat kaikkialle ulottuvan kontrollin läntisen kirkon kirkollishallinnossa, vaikka ylin päätösvalta säilyikin periaatteessa paavien johdolla kokoontuneilla kirkolliskokouksilla. [[8. tammikuuta]] [[1198]] [[konklaavi]]ssa valittiin jälleen uusi paavi, joka otti nimekseen [[Innocentius III]]. Vielä nykyäänkin häntä pidetään koko keskiajan ja joidenkin mielestä kaikkien aikojen mahtavimpana paavina.<ref name=Paavius4>Ihmistä suurempi : paaviuden historia s. 38</ref>
Uusi paavi tulkitsi olevansa suoraan Kristuksen sijainen, [[ihmistä suurempi, Jumalaa pienempi]], ja näin ollen kuninkaita korkeampi ja oikeutettu käskemään kaikkia. Noustessaan johtamaan katolista kirkkoa Innocentius III sai käskettäväkseen keskiajan tehokkaimman organisaation.<ref name=Paavius4 /> Kirkko muistutti enemmän valtiota kuin uskonnollista nykyaikaista kirkkoa; sillä oli omat lakinsa, lainsäätäjänsä, tuomioistuimensa, lakimiehensä, vankilansa sekä Euroopan parhaiten järjestetty ja tehokkain hallintokoneisto.<ref name=Paavius4 /> Innocentius III oli koko Euroopan johtaja, koska Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin kuoltua hänellä ei ollut ainuttakaan tarpeeksi vaikutusvaltaista kilpailijaa. Paavin poliittisia neuvoja noudatettiin niin Ranskassa, Englannissa, Tanskassa, Unkarissa kuin myös Böömissä.<ref name=Paavius4 />


==== Viranomaiset ====
Myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa paavin suuri maallinen valta ja rikkaus johti joihinkin väärinkäytöksiin. Paavit eivät aina käyttäytyneet virkansa edellyttämällä tavalla. Nämä paavit eivät eläneet selibaatissa, vaan heillä saattoi olla useita lapsia ja rakastajattaria. Jotkut myös myivät ja ostivat piispanvirkoja. Nämä osin todelliset ja osin kuvitellut väärinkäytökset olivat osittaisena syynä uskonpuhdistukseen ja täten myös [[Protestanttinen kirkko|protestanttisten kirkkojen]] syntyyn: [[Martti Luther]] suomi kiivaasti paaviuden alennustilaa ja vastusti vallan keskittymistä yhdelle henkilölle.


Vastauksessa kansanedustaja [[Sulo Aittoniemi|Sulo Aittoniemen]] kirjalliseen kysymykseen vuonna 1997 ministeri [[Claes Andersson]] ilmoitti [[Suomen hallitus|hallituksen]] kantana, ”että vakiintuneen käytännön mukaisesti henkilöitä tulisi ensisijaisesti kutsua heidän etu- ja sukunimellään” ja etniseen tai muuhun taustaan ei saa viitata sellaisin nimikkein, jotka henkilö kokee loukkaaviksi tai ihmisarvoa alentaviksi.<ref name="aittoniemi">{{Verkkoviite | Osoite=http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1271/1997&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP | Nimeke=KK 1271/1997 vp | Tekijä=Aittoniemi, Sulo | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=12.12.1997 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen eduskunta | Viitattu=2.2.2009}}</ref>
=== Paavius uudella ajalla ===
{{Pääartikkeli|[[Paavius uudella ajalla]]}}


[[Sisäasiainministeriö]]n ylläpitämän ''Yhdenvertaisuus.fi'' -verkkosivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa ”eittämättä negatiivinen kaiku” ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin ”nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista”. Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.<ref name="yhdenvertaisuus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/hallinto_saako_sanoa.html | Nimeke=Saako sanoa neekeri? | Tekijä= | Selite= | Julkaisu=Yhdenvertaisuus.fi | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi | Viitattu=14.10.2008}}</ref> Opetushallituksen ohjeet kouluopetukseen soveltuvasta terminologiasta kehottaa välttämään sanan käyttöä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ally, Kulsoom | Nimeke=Analytical Study of Discrimination, Racism and Xenophobia in the Educational Sector of Finland | Vuosi=2002 | Luku= | Sivu=36 | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=The Finnish League of Human Rights (Ihmisoikeusliitto) | Tunniste= | www=http://www.ihmisoikeusliitto.fi/projektit/fra/index_html/Attachment00012388/Final_FI_Education_Raxen3.pdf | www-teksti=Verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=29.1.2009 | Kieli= {{en}} }}</ref>
Paavius [[Uusi aika|uudella ajalla]] käsittää [[paaviuden historia]]n 1400-luvulta nykypäivään. Uuden ajan paaviuden aikana tapahtui useita paaviuden historian ja myös katolisen kirkon historian kannalta merkittäviä tapahtumia, kuten esimerkiksi [[uskonpuhdistus]], jossa syntyivät [[protestanttiset kirkot]].


Sisäministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Rasismin vastainen työ -työryhmän esityksen mukaan:<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/69DA5ED134933E72C225750B004610F8/$file/liite11_rasismin_vastainen_tyo_tyoryhman_raportti.pdf | Nimeke=Rasismin vastainen työ -työryhmän esitys | Tekijä= | Tiedostomuoto=PDF | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=31.12.2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ja alueellisten neuvottelukuntien rasismin vastainen työ | Viitattu=2.2.2009}}</ref>:
Samoin uuden ajan paaviuteen kuuluu myös esimerkiksi tieteen ja yhteiskunnan kehittymisestä aiheutunut konflikti paaviuden ja modernisoituvan maailman sekä tieteen kanssa. Uudella ajalla paavius myös muun muassa kehittyi varsinkin [[Paavit 1800-luvulta nykypäivään|1800-luvun paaviuden]] aikana maallisesta ruhtinaspiispuudesta hengellisemmäksi instituutioksi.


{{sitaatti|Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tiedotussuunnitelmassa tulisi korostaa rasismin vastaisia sisältöjä. Väärään tai kielteiseen tiedottamiseen sekä rasististen ilmaisujen käyttöön (esim. ”ryssä”, ”neekeri”, ”mustalainen”) käyttöön tulee puuttua, etenkin viranomaistoiminnassa.}}
=== Paavius 1800-luvulta nykyaikaan ===
{{Pääartikkeli|[[Paavit 1800-luvulta nykypäivään]]}}


Keväällä 2000 Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat [[Suomen Tietotoimisto]]n julkaisemassa poliisitiedotuksessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla ''neekeri''. [[Eduskunta|Eduskunnan]] [[apulaisoikeusasiamies]] [[Jaakko Jonkka]] piti tätä harkitsemattomana, koska ''neekeri''-sanaa oli käytetty myös muutoin kuin pelkästään tuntomerkkinä. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myöntää, että ilmaus neekeri ”livahti julkisuuteen puolivahingossa”.<ref name="oikeus">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Poliisin kielenkäyttö tarkkailussa | Ajankohta=16.02.2000 | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2000/02/12956 | Julkaisija=MTV3–STT | Luettu=25.1.2008}}</ref> Eduskunnassa aiheesta käydyssä keskustelussa [[eduskunnan oikeusasiamies]] [[Lauri Lehtimaja]] totesi että ”tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön. Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, että oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina”. Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin. Lehtimaja piti näitä kysymyksiä ”perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä” ja korosti, että ”julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oikeusasiamies tuntee itsensä velvolliseksi kantamaan kortensa kekoon”.<ref name="oikeusasiamies">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2001 vp | Ajankohta=16.10.2001 | Osoite=http://www.parlement.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_115_2001_ke_p_1.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=15.1.2008}}</ref>
==== Paavinvallan kehitys ====
[[Tiedosto:Cornienti Giuseppe - allegoria del 16 luglio 1846 con Pio IX in trionfo -litogr -1846.JPG|thumb|left|300px|[[Pius IX]] valtaistuimellaan ihmisten kumartaessa häntä.]]


Myös Ruotsissa poliisin piirissä termin rasistisuudesta on keskusteltu. Eräässä tapauksessa poliisipäällikkö oli lähettänyt kolleegalleen sähköpostia, jossa oli kuvaillut etsimäänsä miestä ”neekeriksi armeijanvihreässä takissa”. Poliisin aluepäällikkö Marianne Almqvist kritisoi poliisipäällikön kielenkäyttöä ja totesi, ettei ”sanaa ’neekeri’ ei pidä käyttää. Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=YLE Uutiset | Nimeke=Ruotsin poliisin rasismikohu paisuu| Ajankohta=12.02. klo 09:33 | Osoite= http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/ruotsin_poliisin_rasismikohu_paisuu_542053.html| Julkaisija=YLE| Luettu= 23.2. 2009| Kieli= }}</ref>
1800-luvun jälkeen paavien valta on muuttunut huomattavasti, ja se on muuttunut aina hengellisempään suuntaan. [[Pius VI]]:n menetettyä Kirkkovaltion [[Napoleon]]ille, kääntyi paavien maallinen valta laskuun. 1800-luvulla Kirkkovaltio pysyi pystyssä enää joidenkin Euroopan valtioiden antaman sotilaallisen tuen turvin, eikä paavinistuin täten ollut lainkaan puolueeton hengellinen tekijä maailmanpolitiikassa.


Oikeusasiamies on puuttunut myös tapaukseen, jossa vuonna 1999 oikeustapauksen yhteydessä syyttäjänä toiminut sotilaslakimies oli haastattelussa antanut lausunnon, jonka mukaan hän ei pitänyt sanaa ”neekeri” loukkaavana ja gambialaista alkuperää olleen varusmiehen nimittäminen ”neekeriksi” oli niin vähäpätöinen asia, ettei se edellyttänyt oikeudenkäyntiä. Oikeusasiamies pyysi asiasta pääesikunnalta selvityksen lausunnon tarkoituksesta ja myös siitä oliko sotilaslakimies asianmukaisesti hoitanut virkatehtävänsä syyttäjänä ja oliko lausunto hänen virkatehtäviensä mukainen. Pääesikunta katsoi, että lausunto oli jossain määrin varomaton ja että neekeri-sanan käyttö virkatehtävien yhteydessä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.<ref name="formin"/>
Tilanne muuttui suuresti, kun Kirkkovaltio liitettiin sotilaallisesti juuri yhdistyneeseen [[Italia]]an. Tapaus aiheutti [[Vatikaanin vankeus|Vatikaanin vankeuden]] eli riidan paavin ja Italian valtion välille, mutta samalla se vapautti paavin tämän sidoksista Kirkkovaltioon. Paavi ei enää ollut valtionpäämies, eikä paavi täten ollut myöskään niin riippuvainen maallisesta politiikasta kuin ennen. Kirkkovaltion liittäminen Italiaan oli erittäin tärkeä tapahtuma paavinvallan kehityksen kannalta.


[[Vähemmistövaltuutettu|Vähemmistövaltuutetun]] lausunnon mukaan<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Rasistiseen kiihotukseen puuttuminen | Ajankohta= | Osoite=http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/3710AFF6CE350CFFC22573930034BC10/$file/Nettirasismi_PDF.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisija=Vähemmistövaltuutettu | Luettu=2.2.2008}}</ref>:
[[Teollistuminen]] taas teki paavista maailmanlaajuisesti tunnetun. Teollistumisen kautta kehittyneet rautatiet ja muiden kulkuyhteyksien ja -välineiden kehittyminen helpottivat matkantekoa eri maanosien välillä ja mahdollistivat [[Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous|Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen]] kaltaisten maailmanlaajuisten kokousten järjestäminen. Samalla junayhteyksien kautta hartaat katolilaiset saattoivat matkustaa Vatikaanin alueelle ja tehdä sinne pyhiinvaellusmatkoja.


{{sitaatti|Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” -sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.}}
Vuonna [[1929]] solmitut [[Lateraanisopimukset]] päättivät Vatikaanin vankeuden ja riidan Italian valtion kanssa. Samalla paavista tuli jälleen valtionpäämies. Paavi ei kuitenkaan ollut yhtä riippuvainen ulkovaltojen tuesta kuin Kirkkovaltion aikaan. 1900-luvulla paavinistuin pysyikin useimmiten virallisesti puolueettomana eri valtioiden kiistojen välillä.


==== Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ====
2000-luvulle tultaessa paaviudesta kehittyi yhä hengellisempi instituutio ja nykyaikana se nauttiikin laajaa arvostusta ja kannatusta eri puolilla maailmaa. Nykyaikana paavi onkin tärkeä moraalivaikuttaja ja hänen mielipiteitään kuunnellaan laajalti.


Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen [[Kielitoimisto]] ei enää suosittele neekeri-sanaa neuvoa kysyville kielenkäyttäjille vaan sanalle etsitään vaihtoehtoja. Samalla tavoin toimivat myös Ruotsin, Islannin ja Tanskan kielitoimistot termin ''neger'' kanssa.<ref name="latomaa"/> [[Suomen kielen lautakunta]] teki vuonna 2000 päätöksen muuttaa sanan tyyliluonnehdintaa uuteen ''CD-Perussanakirjaan'' aikaisemmasta ”joidenkin mielestä halv.” nykyiseen ”us. halv.”.<ref name="suomenkielenlautakunta">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=554#Vuosi2000 | Nimeke=Suomen kielen lautakunnan toiminta | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=30.5.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=2.2.2009}}</ref>
==== Paaviuden ja modernisoituvan maailman välinen yhteentörmäys ====
[[Tiedosto:Gregory XVI.jpg|thumb|200px|right|Paavi [[Gregorius XVI]], jonka aikana Kirkkovaltio tuli tunnetuksi Euroopan takapajulana.]]
[[Tiedosto:Leo XII.jpg|thumb|150px|left|[[Leo XII]], joka muun muassa lopetti isorokkorokotukset Kirkkovaltiossa ja sulki Rooman juutalaiset [[ghetto]]on.]]


==== Journalismi ====
Paaviuden kehityksen kannalta 1800- ja 1900-luvun tärkeimpiin tapahtumiin kuului paaviuden ja modernisoituneen maailman välinen yhteentörmäys, joka viilensi konservatiivisen paaviuden suhteita modernisoituvaan maailmaan.


[[Suomen Journalistiliitto|Suomen Journalistiliiton]] vuonna 1996 julkaisemassa kirjassa ''Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset: Kuinka raportoida?'' arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että on tärkeää kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Sanan ''neekeri'' käyttö on nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Helminen, Marjut | Nimeke=Etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, ulkomaalaiset: Kuinka raportoida? Käytännön aineistoa journalisteille | Selite=Mediakriittinen julkaisusarja 4 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen journalistiliitto | Vuosi=1996}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1996_2/606 | Nimeke=”En luo rasismia, ainoastaan raportoin siitä” | Tekijä=Korhonen, Rainer | Selite= | Julkaisu=Kumppani-lehti | Ajankohta=10.3.1996 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry | Viitattu=29.1.2009}}</ref>
Syvästi uskonnollisten hurskaiden kardinaalien valitseminen paaviksi 1800-luvun alkupuoliskolla oli omiaan pahentamaan vanhoillisen paavinistuimen kiistaa uudistuvan maailman kanssa. Esimerkiksi Leo XII oli hyvin taantumuksellinen ja vailla kunnollista suhteellisuudentajua,<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 93</ref> minkä vuoksi hän muun muassa lopetti isorokkorokotusten antamisen Kirkkovaltiossa sekä sulki Rooman juutalaiset [[ghetto]]on.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Katolisen ensyklopedian Leo XII:stä | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/09167a.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 28. Toukokuuta 2007 | Kieli = Englanti }}</ref>


Journalistin ohjeiden mukaan ”etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”.<ref>Vuonna 2005 voimaan tulleet oheet.
Samoin toiveet Kirkkovaltion vanhan pappisjohtoisen hallintojärjestelmän muuttamisesta kokivat kolauksen 1800-luvun alkupuolella, sillä vaikka uudistusmieliset paavit saattoivat yrittää uudistaa vanhaa Kirkkovaltiota, peruivat heidän seuraajansa nämä uudistukset nopeasti. Esimerkiksi paavi [[Gregorius XVI]] perui edeltäjänsä [[Pius VIII]]:n uudistukset, joilla oli yritetty modernisoida Kirkkovaltiota. Kirkkovaltiota pidettiinkin Gregorius XVI:n paavinkaudella yhtenä Euroopan takapajuisimpana maana.<ref>Heininen s. 93</ref> Samalla Gregorius XVI antoi tukensa erilaisille sananvapautta rajoittaville toimille eri puolilla Eurooppaa, koska Kirkkovaltio oli sotilaallisesti riippuvainen näiden Euroopan valtioiden antamasta tuesta. Gregorius XVI tuomitsi sananvapauden muun muassa kiertokirjeessään ''Mirari vos'':


* {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Journalistin ohjeet | Ajankohta=1.1.2005 | Osoite=http://www.jsn.fi/Content.aspx?d=4| Julkaisija=Julkisen sanan neuvosto | Luettu=2.2.2008}}
{{Sitaatti|Tästä välinpitämättömyyden likaisesta lähteestä virtaa se harhaoppi tai paremminkin hulluus, että jokaisella tulee olla omantunnonvapaus. Tämä onneton erehdys raivaa tietä siihen hyödyttömään mielipidevapauteen, joka raivoaa kaikkialla valtion ja kirkon turmioksi, koska jotkut röyhkeästi sanovat, että siitä olisi jotain hyötyä uskonnolle. Siitä seuraa sielujen turmio, nuorison turmelus ja lakien halveksunta. On näet kaikkien kansojen kokemus, että kukoistavimmatkin valtiot ovat sortuneet ajatuksen- ja sananvapauden sekä uudistusinnon seurauksena. Vahingollista lehdistön vapautta, jota jotkut uskaltavat vaatia, ei voi kylliksi inhota.}}


Jo vuonna 1983 tehdyissä Lehtimiehen ohjeissa todettiin: ''"Henkilön rotua, kansallisuutta, syntyperää, uskonnollista tai poliittista vakaumusta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti."''
Toinen paaviuden ja modernisoituvan maailman välistä kuilua syventänyt kiertokirje laadittiin [[Pius IX]]:n paavinkauden aikana [[1864]], ja siitä teki kuuluisan sen liitteenä ollut ''Syllabus errorum'', erehdysten luettelo. Luettelossa paavi tuomitsi kahdeksankymmentä modernia harhaoppina pitämäänsä asiaa, muun muassa omantunnonvapauden, protestantismin, siviiliavioliiton sekä [[sosialismi]]n.<ref name="multiple3">Heininen s. 104</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Katolisen ensyklopedian artikkeli aiheesta | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/12134b.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 17. toukokuuta 2007 | Kieli = Englanti }}</ref> ''Syllabus errorum'' luokitteli harhaopit kymmeneen eri ryhmään:<ref name="multiple3" />
* {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Lehtimiehen ohjeet 1983| Ajankohta= 1983 | Osoite=http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/tiedotusoppi/p5_viestintaoikeus_ja_journalistietiikka/1_johdanto/lehtimiehet_1983| Julkaisija=Julkisen sanan neuvosto | Luettu=9.3.2008}}
</ref> Hyvää journalistista tapaa tulkitseva [[Julkisen sanan neuvosto]]<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= JSN | Ajankohta=22.1.2008 0:00:00. | Osoite=http://www.jsn.fi/Content.aspx?d=31 | Julkaisija= JSN | Luettu= 9.3. 2009| Kieli= }}</ref> on todennut, että ''"kevyissäkin etnisissä luonnehdinnoissa on käytettävä harkintaa"''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jsn.fi/Default.aspx?d=974 | Nimeke =3942/SL/08 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 27.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = JSN| Viitattu = 9.3.2009 | Kieli = }}</ref> on antanut muun muassa langettavan päätöksen kesäkuussa 2006 [[Radio Suomipop]]ia vastaan kuuntelijan tekemän valituksen perusteella. Radion juontajapari oli lukenut ja kommentoinut yli kuusikymmentä vuotta sitten ''Kultaisessa aapisessa''<ref name="kultainen_aapinen">{{kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti & Tynni, Aale & Hinkkanen, A. | Nimeke=Kultainen aapinen | Sivu=4 | Selite=Kuvittanut Maija Karma. 16. painos (1. painos 1956) | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-06409-2}}</ref> julkaistua runoa ''Heikki ja neekeri''. Juontajat ilmoittivat, etteivät olleet rasisteja ja ”vakuudeksi tästä toinen ilmoitti, että hänellä on tummaihoinen tyttöystävä. Toinen lisäsi tähän, että ’ja paksut huulet on’”. JSN:n päätöksen mukaan ”nykyisin mustaihoiset kokevat ilmaisun [neekeri] loukkaavana”. Julkisen sanan neuvoston mielestä juontajien kommentit ja heidän esiintymistyylinsä toivat etnisen alkuperän esiin halventavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jsn.fi/Default.aspx?d=760 | Nimeke=3619/PR/06 | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=30.6.2006 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Julkisen sanan neuvosto | Viitattu=2.2.2009}}</ref>


==== Akateeminen yhteisö ====
# [[Panteismi]], [[naturalismi]], jyrkkä [[rationalismi]]
# Maltillinen rationalismi
# Indifferentismi
# [[Sosialismi]], [[kommunismi]], [[salaseura]]t, raamattuseurat, papillis-liberaalit yhdistykset
# [[Katolinen kirkko|Kirkkoa]] koskevat erehdykset
# Valtiota koskevat erehdykset
# Luonnollista ja kristillistä [[etiikka]]a koskevat erehdykset
# Avioliittoa koskevat erehdykset
# Paavin maallista valtaa koskevat erehdykset
# Modernia [[liberalismi]]a koskevat erehdykset


Akateemisessa yhteisössä ollaan nykyisin varsin yksimielisiä siitä, että sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.<ref name="rastas2"/><ref name="mantynen"/><ref>Latomaa 2002, s. 11.</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Löytty, Olli | Otsikko=Perjantait ja saatanat: Todentuntuisia kohtaamisia toisen kanssa | Julkaisu=Kulttuurintutkimus | Ajankohta= | Vuosikerta=1998 | Numero=15:2 | Sivut=15–26 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto | Selite=artikkeli | Tunniste= | www= | www-teksti= | Tiedostomuoto= | Viitattu=16.10.2008}}</ref><ref name="kaartinen"/> Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.<ref name="rastas"/>
[[Tiedosto:LeoXIIIcrown.jpg|thumb|200px|[[Leo XIII]], joka otti paaviuden ensimmäiset askeleet modernisoituvan maailman uudelleenarviointiin.]]
Luettelon kahdeksaskymmenes kohta tuomitsi väitteen, jonka mukaan "''Rooman paavi voisi ja että hänen tulisi sopia edistyksen, vapaamielisyyden ja modernin kulttuurin kanssa''".<ref name="multiple3" /> Toteamuksen nimittäminen harhaopiksi loi syvän kuilun vanhoillisen paaviuden ja uudistuvan Euroopan välille.


Vuonna 1999 [[Kielitoimisto]]n tutkija Taru Kolehmainen ei pitänyt sanaa itsessään halventavana, vaan hänen mukaansa halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään. Kolehmaisen mukaan sanojen tarkoitus on eritellä ja ”joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä”. Tämä sana on perinteisesti ollut suomen kielessä ”neekeri”.<ref name="Verkkouutiset 1999">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/19.marraskuu/nekr4699.htm | Nimeke=Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja | Tekijä= | Selite=artikkeli | Julkaisu=Verkkouutiset | Ajankohta=19.11.1999 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=29.1.2009}}</ref> Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekeri- ja mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.<ref name="Verkkouutiset 1999"/> Hän katsoi, että suomalaiset ovat oppineet näkemään sanassa halventavia sävyjä niistä maista, ”joissa rotuongelmat olivat jo pitkään raakaa todellisuutta”.<ref name="latomaa"/>
Vasta vuosina [[1878]]-[[1903]] hallinnut paavi [[Leo XIII]] otti ensimmäiset askeleet modernisoituvan maailman uudelleenarviointiin. Tämän hän teki yleiskirjeellään ''Rerum novarum'', jossa modernia yhteiskuntaa ei enää torjuttu.<ref>''Kristinuskon historia'' s. 229</ref> Tosin jo Leo XIII:n seuraaja [[Pius X]] vaati kaikkia pappeja vannomaan, etteivät he kannata modernismia. Samalla Pius X:n kaudella perustettiin niin sanottu "paavillinen salainen poliisi", joka etsi modernismia kannattavia pappeja ja piispoja.


Kolehmaisen näkemystä on arvosteltu esittämällä, että vanhoissa teksteissä ''neekeri''-sanaan liittyy harvoin muita kuin rasistisia ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, siihen liittyneet vallitsevat merkitykset ovat olleet selvästi rasistisia. Akatemiatutkija, historioitsija Marjo Kaartisen mukaan sanalla neekeri on historiallisesti viitattu laiskoihin, epäluotettaviin, typeriin puoli-ihmisiin ja määritteet ovat kaukana neutraaleista. Kaartisen mukaan monet ajattelevat, että ”rasistinen kuvakieli kuuluu kulttuuriimme, eikä siinä ole mitään pahaa. Ihmiset ajattelevat, että meillähän on oikeus ajatella mitä haluamme”<ref name="kaartinen">{{Lehtiviite | Tekijä=Salminen, Jan | Otsikko=Neekerikammo lävistää meidät | Julkaisu=Hämeen Sanomat | Ajankohta=2.2.2007 | Vuosikerta=2007 | Numero=2.2. | Sivut= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Selite= | Viitattu=17.10.2008}}</ref> Kaartisen näkemystä on arvosteltu siitä, että se ei ota huomioon maailmaa ja olosuhteita, jossa menneinä vuosikymmeninä elettiin. Kaartisen mukaan hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syyttää vaan varoittaa piilorasismista. <ref name="Nujertaja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2004_4/3697 | Nimeke=Neekerikammon nujertaja | Tekijä=Nieminen, Anna | Selite=haastattelu | Julkaisu=Kumppani | Ajankohta=15.8.2004 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kepa | Viitattu=4.2.2009}}</ref>
Paavin ja modernisoituvan maailman välit kuitenkin lämpenivät Pius X:n seuraajien aikana, mutta vasta 1960-luvulla modernismin vainonta ja tieteen jyrkkä erottaminen teologiasta loppuivat. [[Paavali VI]]:n aikana useat katoliset [[teologia]]n professorit saivat opettaa yliopistoissaan, vaikka heidän näkemyksensä saattoivatkin poiketa katolisen kirkon virallisista näkemyksistä,<ref name="Heininen">Heininen s. 174</ref> mutta Johannes Paavali II:n kaudella joiltain katolisilta teologeilta on viety lupa opettaa omia näkemyksiään.<ref name="Heininen" /> Nykypäivään tultaessa paavius on kuitenkin muuttunut huomattavasti Gregorius XVI:n ajalta, ja esimerkiksi tieteen kehittyessä Johannes Paavali II joutui muun muassa toteamaan, että "[[evoluutioteoria]] on enemmän kuin hypoteesi."<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=L'Osservatore Romano | Nimeke=Truth Cannot Contradict Truth | Ajankohta=22. lokakuuta 1996 | Osoite=http://www.newadvent.org/library/docs_jp02tc.htm | Julkaisija= | Luettu=22. tammikuuta 2007 | Kieli=englanti }}</ref>


Anne Mäntysen ja Tiina Onikin kielitieteellisiin atk-aineistoihin perustuvan selvityksen mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen [[kolonialismi|kolonialistinen]] näkökulma. Tutkijoiden mukaan neekerit ovat aikaisemmin kuvattu eksoottisen kiehtovina ja huvittavina luonnolapsina tai sorrettuna alaluokkana. Sanaan ”neekeri” on siten liittynyt [[Toiseus|toiseuden]] leima.<ref name="mantynen">{{Lehtiviite | Tekijä=Mäntynen, Anne & Onikki, Tiina | Otsikko=Neekeri ei ole neutraali | Julkaisu=Virittäjä | Ajankohta= | Vuosikerta=1997 | Numero=4/1997 | Sivut=620–621 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotikielen seura | Selite=artikkeli | Tunniste= | www= | www-teksti= | Tiedostomuoto= | Viitattu=29.1.2009}}</ref>
==== Vatikaanin toinen kirkolliskokous antaa suunnan ====


Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö ole ”olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma”. Sirkku Latomaan mukaan rodun uskottiin aikaisemmin olevan biologinen tyyppi ja luokka ja vaikka nykytiede ei usko enää rotuoppiin, rodun käsite ja rotuihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat edellen.<ref name="latomaa">Latomaa 2002, s. 10–14.</ref> Anna Rastaan mukaan sanan ''neekeri'' käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, että ”muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä”. Rastaan mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan [[internet]]in verkkosivuilta, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa ”isänmaan asialla”. Käsitteeseen sisältyy näkemys [[ihmisrotu]]jen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.<ref name="rastas3">Rastas 2007, s. 119–122.</ref>


=== Oikeustapaukset ===
[[1960-luku|1960-luvulla]] hallineen paavi [[Johannes XXIII]]:n koollekutsuma Vatikaanin toinen kirkolliskokous oli erittäin merkittävä tapahtuma [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] kannalta ja kuuluu katoliselle kirkolle merkittävimpiin tapahtumiin [[1900-luku|1900-luvulla]].<ref name="kirkolliskokous">''Kristinuskon historia 2000'' s. 210</ref> Kirkolliskokous aiheutti käänteen katolisen kirkon suhtautumisessa muihin kristillisiin kirkkoihin ja uskontoihin.<ref name="kirkolliskokous" /> Samoin kirkolliskokouksen seurauksena katolisen kirkon käsitys itsestään muuttui, sekä sen käsitys modernisoituvaan maailmaan.<ref name="kirkolliskokous" /> Varsinkin jälkimmäinen muutos oli erittäin merkittävä, koska paavinistuimen konflikti tieteen ja modernismin kanssa oli leimannut koko uuden ajan paaviutta ja näkynyt selvästi varsinkin [[Paavit 1800-luvulta nykypäivään|1800- ja 1900-luvulla hallinneiden paavien]] politiikassa.


[[Itä-Suomen hovioikeus]] tuomitsi lokakuussa 1998 [[sakko]]rangaistuksen [[sotkamo]]laiselle [[opettaja]]lle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi. Oikeus katsoi, että opettaja oli käyttänyt sanaa loukatakseen tyttöä ja että hänen oli täytynyt olla tietoinen sanan kielteisistä merkityksistä.<ref>Keskisuomalainen 27.10.1998.</ref><ref name="formin">{{Verkkoviite | Osoite =http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=67856 | Nimeke=Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano: Suomen 15. määräaikaisraportti | Tekijä= | Tiedostomuot = | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=elokuu 1999 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Viitattu=2.2.2009}}</ref>Vuonna 1999 [[Helsingin hovioikeus]] tuomitsi [[Asevelvollisuus Suomessa|varusmiespalvelusta]] suorittaneen [[alikersantti|alikersantin]] kahdeksaan päiväsakkoon tämän huudeltua [[gambia]]laissyntyiselle kaartinjääkärille ”vittu, kun toi neekeri ei juokse” ja ”vitun Bobby”. Tuomioita on tullut myös muun muassa nimityksistä ”likainen nekru”.<ref name="Verkkouutiset 1999"/><ref name="formin"/> Sirkku Latomaa on todennut, että koska sanaa on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta]] siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.<ref name="latomaa"/>
Vatikaanin toinen kirkolliskokous poikkesi suuresti edellisistä kirkolliskokouksista, sillä kyseisessä kirkolliskokouksessa uudistettiin suuresti vanhanaikaisena pidettyä katolista kirkkoa. Esimerkiksi 90 vuotta ennen Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen alkua pidetty [[Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous]] ei ollut uudistanut katolista kirkkoa vaan vahvistanut paavin valtaa.<ref name="kirkolliskokous" /> Lisäksi Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa valmistellut asiakirjat pyrittiin kompromissiratkaisujen avulla hyväksymään mahdollisimman suurilla äänienemmistöillä,<ref name="kirkolliskokous" /> toisin kuin esimerkiksi Vatikaanin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa, jossa paavi [[Pius IX]] oli vastustanut useita kompromisseja ja vienyt paavin tahdon läpi suuresta vastustavasta oppositiosta huolimatta.


=== Neekeri-sanan käyttäjät ja kohteet===
Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen tuloksia olivat muun muassa kuusitoista hyväksyttyä asiakirjaa.<ref name="kirkolliskokous2">''Kristinuskon historia 2000'' s. 211</ref> Neljä konstituutioksi kutsuttua dokumenttia olivat erityisen tärkeitä:<ref name="kirkolliskokous2" />


Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään, eivät kutsu itse itseään kyseisellä sanalla. Kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita on pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, ovat he usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.<ref name="rastas4">Rastas 2007, s. 133–139.</ref> Anna Rastaan väitöskirjan mukaan ne henkilöt, jotka olivat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön myös erityisen kielteisesti ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Rastaan tutkimuksen mukaan suomalaisissa viestimissä niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten selostusten tai yksittäisten [[mielipidekirjoitus]]ten kautta. <ref name="rastas4"/>
* liturgiaa koskeva konstituutio
* dogmaattinen kirkkoa koskeva konstituutio
* dogmaattinen ilmoitusta koskeva konstituutio
* pastoraalinen konstituutio kirkosta nykypäivän maailmassa


==== Tutkimus sanan käyttäjistä ====
Kirkolliskokouksen hyväksymiin päätöksiin kuului myös yhdeksän dekriittiä, jotka liittyivät sosiaalisiin viestintätapoihin, katolisiin itäkirkkoihin, ekumeniaan, piispoihin, pappien koulutukseen, sääntökuntiin, maallikkoapostolaatteihin sekä pappeihin ja lähetystyöhön.<ref name="kirkolliskokous2" /> Kirkolliskokous myös hyväksyi kolme lausuntoa, joiden aiheena olivat kristillinen kasvatus, ei-kristilliset uskonnot ja uskonnonvapaus.<ref name="kirkolliskokous2" />


Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.<ref name="rastas4"/> Anne-Mari Souton tutkimuksen mukaan nuoret ylläpitivät stereotypioita kouluympäristössä varmistaakseen kuuluvuutensa sisäpiireihin ja muihin arkisiin yhteisöihin. Souton mukaan ”suomalaisuutta avaavat näkökulmat, stereotypioiden kyseenalaistaminen tai esimerkiksi 'ryssä'- ja 'neekeri'- sanoihin puuttuminen merkitsivät useimmiten sosiaalista riskiä.” <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wilska, Terhi-Anna & Lähteenmaa, Jaana (toim.) | Nimeke=Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen | Luku=Arkipäivän rasismi ja osallistuva nuorisotutkimus monikulttuurisen koulun arjessa (Anne-Mari Souto) | Sivu=33 | Selite=Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5464-26-1 | www=http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=475 | www-teksti=verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.2.2009}}</ref> Historioitsija Marjo Kaartisen mukaan rasismikeskustelu alkoi Suomessa varsin myöhään ja suomalaiset eivät ole mielellään ottaneet rasistin leimaa itseensä. Hänen mukaansa väite ”neekeri-sanan halventavuudesta saa poikkeuksetta aina jonkun esittämään eriävän mielipiteen, ja sanaa puolustavat joskus nekin, jotka eivät sitä koskaan muussa yhteydessä käytä”.<ref name="Nujertaja"/>
Vatikaanin toinen kirkolliskokous myös kehotti katolisia yhteistyöhön sekä keskusteluun muidenkin uskontojen kuin vain kristinuskon kanssa.<ref name="kirkolliskokous2" /> Kirkolliskokouksen asiakirjaan liittyen myös julkaistiin kannanotto, jossa kirkko sanoutui irti juutalaisvastaisuudesta.<ref name="kirkolliskokous2" />


Anna-Maria Pekkinen tutki pro gradu -työssään kolmen eri internetin keskustelupalstan keskusteluja. Tutkimuksen mukaan ”sekä kotisivuilla että keskusteluissa on yleistä käyttää halventavia nimityksiä eri ryhmistä. Näitä sanoja ovat muun muassa neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, [[ryssä]], [[manne]], mutiainen, sompanssi ja ählämi”. Pekkisen mukaan yksi keskustelupalstojen vakioaiheita onkin sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei. Keskustelupalstoilla ”puheen kohde, eli erityisesti maahanmuuttajat puuttuvat käytännössä kokonaan”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pekkinen, Anna-Maria | Nimeke=Mustavalkoisia puheenvuoroja – rasismi Internetin keskustelupalstoilla | Vuosi=2005 | Kappale= | Sivu=2, 26–28 | Selite=Pro gradu -työ | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos | www=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00520.pdf | www-teksti=Verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=22.10.2008}}</ref>
Kirkolliskokous myös otti sitä edeltäneestä Vatikaanin ensimmäisestä kirkolliskokouksesta poikkeavan linjan hyväksymällä [[uskonnonvapaus|uskonnonvapauden]] vetoamalla ihmisarvoon sekä kristilliseen uskonkäsitykseen.<ref name="kirkolliskokous2" /> Kanta poikkesi suuresti Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen aikaisen paavi [[Pius IX]]:n julistuksista, joilla paavinistuin oli vielä alle sata vuotta sitten ilmoittanut vastustavansa uskonnonvapautta nimeämällä sen harhaopiksi.<ref>Heininen s. 104</ref>


Merja Määttäsen etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten poliisien kokemuksia työstään selvittäneen tutkimuksen mukaan Suomen poliisin sisällä vallitsee kahtiajakoinen näkemys rasismista: toisaalta suomalaiset poliisit eivät pidä itseään rasisteina, koska he uskovat kohtelevansa asiakkaita tasa-arvoisesti. Toisaalta kuitenkin rasistinen kielenkäyttö ja vähemmistöjen kustannuksella vitsailu hyväksytään työyhteisössä ja sitä pidetään arkipäiväisenä. Maahanmuuttajapoliisit vakuuttivat, etteivät pitäneet rasistisia vitsejä loukkaavina ja näkivät ne osana poliisin sisäistä keskustelukulttuuria. Määtän mielestä maahanmuuttajapoliisien suhtautuminen ilmentää poliisien tiivistä yhteisrintamaa ja toimintakulttuuria, missä ammattikunnan sisäisiä toimintatapoja ei kyseenalaisteta.<ref name="Saako nauraa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/etiikka5.html | Nimeke=Voiko poliisi nauraa neekerivitsille? | Tekijä= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka=Yhdenvertaisuus.fi | Julkaisija=Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi | Viitattu=4.2.2009}}</ref> Määttä katsoo että vitsit ja nimittely heijastavat ja tekevät arkipäiväisiksi yhteiskunnan valtarakenteita ja toistavat esimerkiksi etnisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja.<ref name="Saako nauraa"/>
==== Johannes Paavali II:sta nykypäivään ====
[[Tiedosto:George H W Bush and Pope John Paul II.jpg|thumb|left|200px|Paavi [[Johannes Paavali II]] ja Yhdysvaltain entinen presidentti [[George H. W. Bush]]. Johannes Paavali II oli ensimmäinen mediapaavi ja hänen mielipiteensä huomioitiin maailmalla laajasti.]]


==== Neekeri-sanan käyttöön liittyvät kokemukset ====
Paavi [[Johannes Paavali II]] oli kuollessaan hallinnut katolista kirkkoa lähes kaksikymmentäseitsemän vuotta aina vuodesta [[1978]] saakka. Hänen pontifikaattinsa oli ollut pisin sitten kolmekymmentäyksi vuotta paavina toimineen [[Pius IX]]:n, joka oli paavina vuosina [[1846]]–[[1878]].


Rastaan väitöskirjan mukaan rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei ”neekeriksi” nimitelty vain afrikkalaistaustaisia, vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Rastaan mukaan sanaa neekeri käytetään rodullisten erojen tuottamiseen ja rasismia kokeneiden kannalta eriarvoistaviin avoimen rasistisiin ilmauksiin. Sanan pitäminen ”harmittomana” merkitsee sen rasistisen merkityksen kiistämistä tai hyväksymistä.<ref name="rastas4"/>
Johannes Paavali II oli paavina voimakas ja yksinvaltainen persoona, joka johti kirkkoa edeltäjiään konservatiivisemmin ja tiukemmin. Hän esimerkiksi nimitti paavina ollessaan piispoja tärkeille piispanistuimille yksinvaltaisesti ja paikoin myös vastoin paikallisten hiippakuntien yleistä tahtoa,<ref name="Heininen3">Heininen s. 175</ref> julisti vuonna [[1995]] naispappeutta koskevat kysymykset loppuunkäsitellyiksi<ref name="Heininen2">Heininen s. 173</ref> ja samalla ilmoitti, että "kirkolla ei ole mitään arvovaltaa antaa pappisvihkimystä naisille" ja myös vaati kaikkia kirkon jäseniä pitäytymään tässä ratkaisussa.<ref name="Heininen2" />


Veronika Honkasalon [[pro gradu]] -työn haastatteluissa maahanmuuttajanuoret kokivat usein suomalaisuuden ulkoapäin ulkonäön ja syntyperän kautta määriteltynä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Honkasalo, Veronika | Nimeke=”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi | Vuosi=2001 | Luku=4.5 “Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus | Sivu=65 | Selite=Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/uskon/pg/honkasalo/nytmaoon.pdf | www-teksti=Verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=29.1.2009}}</ref>
Johannes Paavali II oli ollut myös ensimmäinen mediapaavi. Voimakkaalla ja näkyvällä esiintymisellään hän sai paljon medianäkyvyyttä maailmassa, ja pitkän virkakautensa aikana hänestä tuli tärkeä moraalivaikuttaja. Esimerkiksi Johannes Paavali II:n merkitys kommunismin luhistumiseen itäisessä Euroopassa ja varsinkin [[Puola]]ssa oli erityisen suuri.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alain Vircondelet |Nimeke= Johannes Paavali II: elämäkerta |Vuosi= 2005 |Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy |Tunniste= ISBN 952-210-082-X}} s. 233-245</ref>


Kati Kovâcsin nuorten maahanmuuttajien kokemaa [[Koulukiusaaminen|koulukiusaamista]] käsittelevän pro gradu -tutkimuksen mukaan sanaa ”neekeri” saatetaan käyttää kouluissa kenestä tahansa ulkomaalaisen näköisestä lapsesta. Kovâcsin mukaan ”Kiusaajalle ei ole merkitystä sillä, onko kiusattu oikeasti mustaihoinen vai ei, sana ”neekeri” on joka tapauksessa tehokas viesti. Haukkumisen kohde on ”alempaa rotua”, ei-toivottu ja huonompi kuin kiusaajansa.”<ref name="kovacs">{{Kirjaviite | Tekijä=Kovâcs, Kati | Nimeke=Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista | Luku=4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa | Sivu=28–39 | Selite=Erityispedagogiikan pro gradu-tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste= | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7775/kkovacs.pdf?sequence=1 | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.2.2009}}</ref>
Joseph Alois Ratzinger valittiin [[2005]] konklaavissa Johannes Paavali II:n seuraajaksi neljän äänestyskerran jälkeen. Hän otti paavilliseksi nimekseen [[Benedictus XVI]]:n. Kardinaalina Ratzingeria pidettiin katolisen kirkon konservatiivisen siiven johtohahmona, joka on korostanut opin puhtautta, vastustaa ehkäisyä, tuomitsee [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuuden]], naispappeuden ja [[feminismi|radikaalifeminismin]] sekä vastustaa keskustelua pappien [[Selibaatti|selibaatin]] poistamisesta. Lisäksi Ratzinger uskonopin kongregaation johtajana oli myös osavastuullinen Vatikaanin kielteiseen suhtautumiseen [[vapautuksen teologia]]a kohtaan. Hänen näkemyksensä mukaan katolinen kirkko on ainoa oikea kirkko, ja kardinaalikaudella hänen suhtautumisensa viime aikoina alkaneeseen uskontojen lähentymiseen ja vuoropuheluun oli hyvin jyrkkä. Ihmisenä häntä pidetään kuitenkin miellyttävänä, älykkäänä, pohdiskelevana, uutterana ja kohteliaana sekä hieman ujona verrattuna muuten vahvaan maineeseensa. Monissa suhteissa Benedictus XVI näyttää paavina lieventäneen näkemyksiään aikaisempaan verrattuna.


Heidi Virkin ulkomailta [[Adoptio|adoptoitujen]] lasten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin neekeri-termin käyttö rasistisissa yhteyksissä.<ref name="virkki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.adoptioperheet.fi/artikkeleita/suomalaisuuden%20monet%20kasvot%203_06.pdf | Nimeke=Suomalaisuuden monet kasvot – pro gradu -tutkielma kansainvälisesti adoptoiduista nuorista | Tekijä=Virkki, Heidi | Tiedostomuoto=PDF | Selite=artikkeli | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Adoptioperheet ry | Viitattu=22.10.2008}}</ref>
=== Paavien pontifikaatit ===


== Lähteet ==
Nykyinen paavi, [[Benedictus XVI]], on järjestysnumeroltaan 265. Tämä on virallinen luku. Jälkikäteen arvottomina pidettyjen paavien poistamiset, vastapaavit ja alkuvuosisatojen historiallisuudeltaan epävarmat henkilöt vaikeuttavat todellisen lukumäärän tarkkaa selvittämistä. Paavin virkakausi on kestänyt keskimäärin noin seitsemän ja puoli vuotta, mutta virkakauden pituus vaihtelee suuresti. Esimerkiksi [[Johannes Paavali I]] kuoli 34. hallituspäivänään, ja [[legenda]]n mukaan [[Pyhä Pietari]] oli paavina lähes 35 vuotta. [[Benedictus IX]] puolestaan oli 1000-luvulla paavina kolmeen otteeseen. Suurin ongelma paavien listaamisessa tulee kuitenkin eteen keskiajalla, jolloin vallassa oli useita paaveja yhtä aikaa. Ei ole kriteerejä, joiden avulla voisi selvittää yksiselitteisesti ketkä on laskettava paaveiksi ja ketkä vastapaaveiksi.


* {{Lehtiviite | Tekijä=Latomaa, Sirkku | Otsikko=Musta, valkoinen – vai ihminen | Julkaisu=Kielikuvia: Nykysuomen seuran lehti | Vuosi=2002 | Numero=2/2002 | Sivut=10–14 | www=http://nykysuomenseura.org/images/stories/Kielikuvia/kielikuvia-2-02.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Lopetusmerkki=?}}
Paavi on yleensä sangen vanha noustessaan virkaan. Esimerkiksi [[Johannes Paavali II]] oli 58-vuotiaana nuorimpana tehtäväänsä valittu paavi sitten [[Pius IX]]:n, joka valittiin paaviksi 54-vuotiaana 1846. Nykyinen paavi [[Benedictus XVI]] oli valintansa tapahtuessa 78-vuotias. Silti nuorimpana paaviksi tullut oli vasta noin 22-vuotias nimityshetkellään. Hänen poikkeuksellista nuoruuttaan kuvaa perimätieto, jonka mukaan hän olisi ollut vain 12-vuotias.


* {{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A6.pdf | Julkaisija= | Tiedostomuoto=PDF}}. Osa väitöskirjaa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Rasismi lasten ja nuorten arjessa: Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi | Selite=Väitöskirjan tiivistelmäosa, Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-6946-6 | www=http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Luettu=14.4.2008}}
Pisin pontifikaatti on Pyhän Pietarin paaviuskausi. Tosin tämä on kyseenalaista, sillä Pyhän Pietarin johtoaseman sekä alkamis- että päättymisvuodet ovat pikemminkin legendaarisia kuin historiallisia. Sitä paitsi kriittiset historioitsijat kiistävät ajatuksen siitä, että Pietari ylipäänsä olisi toiminut Rooman piispana. Vatikaanin virallisen listan mukaan pisimpään hallinneita paaveja ovat:

# [[Pyhä Pietari]] (noin 33–68)
# [[Pius IX]] (1846–1878)
# [[Johannes Paavali II]] (1978–2005)
# [[Leo XIII]] (1878–1903)

Lyhimmät pontifikaatit on hiukan hankalampi ilmoittaa, sillä joitain hyvin vähän aikaa hallinneita paaveja saatettiin aikanaan pitää vastapaaveina, eikä heidän nimiään löydy paavien luettelosta. Esimerkiksi Dioscorus kuoli 22 päivää valintansa jälkeen. Lyhyisiin pontifikaatteihin lukeutuu myös [[Johannes Paavali I]]:n pontifikaatti. Hän kuoli oltuaan virassa 33 päivää, eli 34. hallituspäivänään (valinta on myös yksi hallituspäivä). Virallisesti kaikkein lyhimpään vallassa ollut paavi oli [[Urbanus VII]], joka ehti olla virassa 13 päivää.

1900-luvulla ehkäpä siirryttiin uuteen aikaan paavien valinnoissa, sillä ennen [[Johannes Paavali II]]:n valintaa paaviksi, olivat kaikki paavit yli 450:n vuoden ajalta italialaisia. Edellinen ei-italialainen paavi oli hollantilainen [[Hadrianus VI]]. Myöskään [[Benedictus XVI]] ei ole italialainen vaan saksalainen.

=== Paavillinen nepotismi ===
{{Pääartikkeli|[[Kardinaalinepos]]}}
[[Tiedosto:Tizian 068.jpg|thumb|250px|left|[[Tizian]], ''Paavi Paavali III kardinaali Alessandro Farnesen ja herttua Ottavio Farnesen kanssa'', 1546. Paavi [[Paavali III]] kardinaalinepoksensa kanssa. Paavali III oli itsekin aikanaan nimitetty kardinaaliksi nepotismin kautta, ja hänet kardinaaliksi nimittänyt paavi oli myös astunut kardinaaliksi sukulaisensa ansiosta.]]

Paavien suuri valta niin hengellisissä kuin maallisissa asioissa myös lisäsi joitain väärinkäytöksiä. Koska paavinvirka mahdollisti suuret taloudelliset edut kulloinkin hallitsevan paavin sukulaisille, eivät nämä halunneet luopua etuisuuksistaan paavin kuoleman jälkeen. Ratkaisuna tähän oli [[kardinaalinepos]]järjestelmä, jossa hallitseva paavi nimitti jonkun sukulaisistaan [[kardinaali]]ksi. Tämä paavien tapa nimittää sukulaisiaan kardinaalinepoksiksi sai alkuna [[Keskiaika|keskiajalla]], ja huippunsa tapa saavutti [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvulla]].<ref name="bunson">Bunson, Matthew. 1995. "[http://media.isnet.org/kristen/Ensiklopedia/CardinalNephew.html Cardinal Nephew]." ''The Pope Encyclopedia''. Crown Trade Paperbacks. ISBN 0-517-88256-6.</ref> Paavien [[Avignonin vankeus|Avignonin vankeudesta]] aina [[Innocentius XII]]:n vuonna [[1692]] julkaistuun [[nepotismi]]nvastaiseen ''Romanum decet pontificem'' -bullaan saakka hallinneet paavit ilman kardinaalinepoksia olivat selvä poikkeus. Samoin kaikki [[renessanssi]]n aikana hallinneet kardinaaleja nimittäneet paavit käyttivät kardinaalinepoksia, jotka yleensä olivat heidän veljen- tai sisarenpoikiaan.<ref name="vidmar">Vidmar, John. 2005. ''The Catholic Church Through The Ages: A History''. Paulist Press. ISBN 0-8091-4234-1. sivu 170.</ref>

Kardinaalinepokset olivat aikanaan hyvin vaikutusvaltaisia henkilöitä kirkon sisällä, ja kardinaalinepos olikin [[kardinaalikollegio]]n epävirallinen johtohenkilö.<ref name="heininen">{{Kirjaviite|Tekijä=Simo Heininen |Nimeke= Ihmistä suurempi: paaviuden historia |Vuosi= 2004 |Julkaisija= Edita |Tunniste= ISBN 951-37-4184-2}} s. 9-10</ref> Nepotismiin perustunut kardinaalineposten nimittäminen osoittautui myöhemmin epäkohtaiseksi järjestelmäksi, minkä johdosta se lopetettiin asteittain [[1600-luku|1600-luvulla]].<ref name="heininen" />

Kardinaalinepoksien instituutio kesti yli seitsemän vuosisataa aina [[1000-luku|1000-luvulta]] [[1700-luku|1700-luvulle]]. Kardinaalinepoksien historia liittyi läheisesti [[paaviuden historia]]an, ja kardinaalinepoksien tilanne heijasteli yleensä myös silloista paaviuden tilannetta. Esimerkiksi vahvojen kardinaalinepoksien aikana voitiin suurella varmuudella todeta, että hallitseva paavi oli vallaltaan heikko ja siten kardinaalinepoksensa ohjailtavissa.<ref>Yleensä kardinaalinepos oli pelkkä hallitsevan paavin kumileimasin. Lähde: Reinhard, Wolfgang, Levillain, ed., 2002. ''Nepotism'', sivut 1031–1033.</ref>

== Asema ja sen perusteet ==

Katolinen kirkko perustelee paaviutta [[Raamattu|Raamatulla]]. Se lainaa kantansa tueksi useita Raamatun jakeita, tärkeimpänä [[Matteuksen evankeliumi]]n kohta, jossa [[Jeesus Nasaretilainen|Jeesus]] sanoo [[Pietari (apostoli)|Pietarille]]: "Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni", (Matt. 16:18). Pietarin nimi (kr. Petros, aram. Keefas) tarkoittaa kalliota. Muita kohtia ovat Luukas 22:31–32 ja Johannes 21:15–17.

Joidenkin historioitsijoiden mielestä ensimmäinen varsinainen paavi oli [[Leo I]] ja joidenkin mielestä [[Gregorius I]], sillä he käyttivät yleiskirkollista valtaa huomattavasti enemmän kuin edeltäjänsä.

Paavin asema on dogmaattinen. Se on määritelty pitkän ajan kuluessa. Paaviin liitetään seuraavia ominaisuuksia:

=== Oikeudet ===
[[Tiedosto:Popepiusix.jpg|250px|thumb|Paavi [[Pius IX]], joka kutsui koolle [[Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous|Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen]].]]

Paavi on [[Vatikaanivaltio]]n suvereeni valtionpäämies, ja täten hänellä on kaikki tähän liittyvät oikeudet valtansa alueella.

Paavilla on oikeus nimittää [[piispa]]t ja [[kardinaali]]t, mutta tavallisesti hän vain hyväksyy nimitykset.

Paavi voi julistaa henkilön tai asian pannaan, eli kirkonkiroukseen. Tällöin henkilö ei katsota kuuluvan kirkon yhteyteen, eikä hän voi osallistua ehtoollisenviettoon ([[ekskommunikaatio]]).

Paavi voi myös antaa lausunnon "ex cathedra". Lausuntoa antaessaan paavi on uskonnollisissa asioissa erehtymätön. [[Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous|Ensimmäinen Vatikaanin ekumeeninen konsiili]] päätti paavi [[Pius IX]]:n johdolla vuonna [[1870]], että paavi on erehtymätön niissä asioissa, mitkä hän on lausunut ''ex cathedra'' (suomeksi ''piispanistuimelta'', merkityksessä "virallisesti").<ref name="valta-asema">''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 99-109. Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen julistus paavin erehtymättömyydestä, suomentanut Martti Voutilainen.</ref> Vatikaanin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa asia määriteltiin seuraavanlaisesti:

{{Sitaatti|Jo kristinuskon alkuvaiheesta lähtien havaittavaa traditiota uskollisesti seuraten ja Jumalan meidän Vapahtajamme kunniaksi sekä katolisen uskon korottamiseksi ja kristittyjen kansojen pelastukseksi me pyhän konsiilin hyväksymisellä opetamme ja Jumalan ilmoittamana dogmina määrittelemme:<br /> Silloin kun Rooman paavi puhuu ”ex cathedra”, se on, silloin kun hän kaikkien kristittyjen paimen ja opettajan virkaa hoitaen korkeimmalla apostolisella auktoriteetillaan määrittää jonkin uskoa tai moraalia koskevan opin koko kirkossa uskottavaksi, hänet on varustettu sillä erehtymättömyydellä, jolla jumalallinen Vapahtaja halusi kirkkonsa olevan varustettu uskoa ja moraalia koskevan opin määrittelyssä; ja siksi tällaiset Rooman paavin määritelmät ovat muuttamattomia oman itsensä perusteella, eikä siis kirkon myöntymyksen perusteella.<ref name="valta-asema" />}}

''Ex cathedra'' -tilanteessa paavin täytyy olla määrittämässä uskon tai moraalin kysymystä virallisessa asemassaan universaalin kirkon johtajana, ei pelkästään oman, yksityisen teologin asemassaan. Hänen dogmatisoimansa ajatuksen täytyy lisäksi olla kirkossa yleisesti hyväksytty. Kirkon mukaan paavi on tässä tilanteessa Pyhän Hengen suojaama tekemästä virheitä. Vatikaanin I konsiili ei kuitenkaan tarkasti määritellyt edellytyksiä sille, milloin paavin voidaan katsoa puhuneen ''ex cathedra'', mikä on johtanut tiettyihin tulkinnanvaraisuuksiin.

Käytännössä monet paavit ovat oikeudestaan huolimatta välttäneet antamasta lausuntoja ''ex cathedra'', koska tämä sitoisi myös heidän seuraajiaan teologisesti tai seuraajien olisi joko uudelleen tulkittava edeltäjiensä päätöksiä tai mahdollisesti jopa tehtävä vastakkaisia päätöksiä, mikä heikentäisi katolisen kirkon perinteen uskottavuutta raamatuntulkinnan rinnalla. On erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä paavin tekemistä päätöksistä kuuluvat erehtymättömyyden piiriin. On kuitenkin yleisesti hyväksyttyä, että paavi [[Pius IX]]:n vuonna [[1854]] julistama dogmi Neitsyt Marian perisynnittömästä sikiämisestä ja paavi [[Pius XII]]:n vuonna [[1950]] julistama dogmi Neitsyt Marian ottamisesta taivaaseen olivat erehtymättömiä lausuntoja. Monet pitävät paavin erehtymättömyyden tapauksina esimerkiksi aiempia kristologisia lausuntoja, itse vuoden [[1870]] dogmaattista määrittelyä erehtymättömyydestä, paavi [[Leo XIII]]:n julistusta anglikaanisen kirkkokunnan pappisvihkimyksen mitättömyydestä vuodelta [[1896]] ja paavi [[Johannes Paavali II]]:n julistusta naispappeuden mahdottomuudesta vuodelta [[1994]].

=== Paavi ja poliittinen valta ===
[[Tiedosto:BentoXVI-28-10052007.jpg|thumb|left|200px|Nykyinen paavi [[Benedictus XVI]], Vatikaanivaltion suvereeni päämies.]]

Paavin kirkollinen hallinto, ''Pyhä istuin'' (latinaksi ''Sancta Sedes'') on oikeudellinen entiteetti, joka hallitsee [[Vatikaanivaltio]]ta ja on mukana kansainvälisissä sopimuksissa. Pyhällä istuimella on myös tarkkailijan asema YK:ssa.<ref>[http://www.holyseemission.org/ Permanent Observer Mission of the Holy See to the United Nations]</ref> Valtiomuodoltaan Vatikaanivaltio on [[teokratia]], ja valtion perustuslain 1 §:n mukaan ylin lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeusvalta Vatikaanivaltiossa kuuluu juuri paaville.<ref>Vatikaanin perustuslaki, pykälä 1</ref> Vatikaanivaltio on siis [[absoluuttinen monarkia|absoluuttisesti hallittu monarkia]]. Paavi on samanaikaisesti sekä vatikaanivaltion päämies että [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] johtaja.

Huolimatta Vatikaanivaltion itsensä vähäisestä poliittisesta painoarvosta, on paavilla lukuisia kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia, ja virallisena noin miljardin katolilaisen hengellisenä johtajana hänellä itsellään on myös poliittista painoarvoa. Esimerkiksi edellinen paavi [[Johannes Paavali II]] otti kaudellaan lukuisia kertoja kantaa politiikkaan, minkä lisäksi hän teki useita matkoja eri maihin ja tapasi maailman poliittista johtoa, muun muassa USA:n presidentti [[George W. Bush]]in. Paavi Johannes Paavali II esiintyikin mediassa paljon verrattuna edeltäjiinsä, ja hän teki paavinistuimesta entistä tunnetumman maailmalla. Paavin vaikutusvallasta kertonee se, että Johannes Paavali II:n vierailu kommunistisessa Puolassa aiheutti suoranaisen paavia seuraavan kansanliikkeen, ja paavi huomioitiin suurena uhkana aina [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] asti.<ref name="paavi">Alain Vircondelet (2005): ''Johannes Paavali II : elämäkerta'' (Kustannusosakeyhtiö Perhemediat oy), ISBN 952-210-082-X s. 233-244</ref>

=== Paavi ja moraalinen valta ===
[[Tiedosto:John Paul II Brazil 1997 3.jpg|thumb|150px|Paavi [[Johannes Paavali II]] Brasiliassa 1997]]

Paavi on moraalinen ja hengellinen johtaja maailman noin miljardille katolilaiselle, joten hänen mielipiteensä otetaan vakavasti. Vaikka paaveilla ei ole suoranaista poliittista tai sotilaallista valtaa, he voivat silti vaikuttaa moneen tärkeään poliittiseen kysymykseen.

Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla paavien moraalista vaikutusvaltaa väheksyttiin, mistä kertoo esimerkiksi [[Josif Stalin]]in vuonna [[1935]] esittämäksi väitetty kysymys Ranskan ulkoministeri [[Pierre Laval]]ilta: ''”Montako divisioonaa paavilla on?”''<ref>http://www.bartleby.com/66/30/55130.html</ref> Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin [[Johannes Paavali II]] vaikutti ratkaisevasti kommunismin syrjäytymiseen [[Puola]]sta, minkä vuoksi hänet noteerattiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] selvänä uhkana. Italian poliisin selvityksen mukaan juuri [[KGB]] oli turkkilaisen [[Mehmet Ali Ağca]]n vuonna 1981 tekemän [[Johannes Paavali II]]:n murhayrityksen takana.<ref>''Italialaisraportti syyttää Kremliä Johannes Paavalin ampumisesta'' (Helsingin Sanomat 3.3.2006)</ref>

Monien mielestä hiljattain hallinneet paavit ovat olleet konservatiivisia. Esimerkiksi Johannes Paavali II vastusti muun muassa naispappeutta ja ehkäisyä. Nykyinen paavi jatkaa edeltäjänsä linjaa. Jotkut arvostelijat vastustavat Johannes Paavali II:n uutta lisänimeä, ''Johannes Paavali II Suuri'', jota Vatikaani on käyttänyt hänestä viime aikoina, sillä heidän mielestään paavin konservatiivinen kanta hidasti muun muassa taistelua AIDS:ia vastaan sekä taistelua köyhyyttä vastaan liikakansoitusta edistäessään.

Myös nykyistä paavia [[Benedictus XVI]] pidetään konservatiivisena ja uudistushaluttomana. Paavi jatkaa samalla linjalla kuin edeltäjänsä [[Johannes Paavali II]] suhteessa ehkäisyyn ja naispappeuteen. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä paavin olisi kannattanut valita nimekseen Pius,<ref>''Konservatiivi otti neutraalin nimen'' (Helsingin Sanomat 20.4.2005)</ref> sillä tämä osoittaisi paavin konservatiivista kantaa. Nimi Benedictus tulee todennäköisesti sitä, että [[Benedictus XV]] oli yksi 1900-luvun lyhimmän aikaa hallinneista paaveista.

== Kuolema, virasta eroaminen ja uuden paavin valinta ==
=== Virasta eroaminen ===
[[Tiedosto:Urban ii - Roman de Godfroi de Bouillon.jpg|thumb|250px|[[Urbanus II]] 1300-luvulta peräisin olevassa kuvassa.]]

Paavi voi erota virastaan, mutta tätä tapahtuu erittäin harvoin. Edellinen eroaja oli [[Gregorius XII]] vuonna [[1409]]. Gregorius XII:n eroaminen oli kuitenkin todella vastahakoinen ja suuren skisman painostama Pisan/Konstanzin kirkolliskokouksen eli konsiilien myötä vuonna 1409. Viimeinen virastaan vapaaehtoisesti eronnut paavi oli [[Celestinus V]] vuonna [[1294]]. Tiettyjen katolilaisten näkemysten mukaan eroaminen on vaarallista, koska se mahdollistaa [[vastapaavi]]en nousun.

=== Kuolema ===
[[Tiedosto:Petersdom (203).JPG|thumb|250px|[[Autuas Johannes XXIII]]:n ruumis lasisessa [[sarkofagi]]ssa [[pietarinkirkko|Pietarinkirkossa]] ([[2004]])]]
Yleensä paavi vaihtuu vain edellisen paavin kuoltua. Paavin kuolemaa koskevat määräykset ovat tarkat ja muotoutuneet vuosisatojen saatossa.

Kun paavi kuolee, kokoontuvat hänen lähimmät avustajansa paavin huoneeseen. Eräs korkea virkamies, ''[[camerlengo]]'', eli paavin kamariherra, kopauttaa pienellä hopeavasaralla paavia otsaan ja kutsuu häntä kolmesti kastenimellä. Mikäli paavi ei reagoi, camerlengo kirjoittaa kuolintodistuksen. Paavin sormus, [[Pietari (apostoli)|Pietariin]] viittaava ''kalastajan sormus'', poistetaan hänen sormestaan. Seuraavaksi paavin asunto tyhjennetään ja sinetöidään. Tällä keskiaikaan johtavalla perinteellä pyritään estämään ketään muuta esittämästä paavia. Kenelläkään ei ole asiaa asuntoon ennen uuden paavin valintaa. Rooman kirkonkellot soivat kuoleman merkiksi ja Pietarinkirkon edessä luetaan rukouksia. Vatikaaniin johtavat pronssiovet suljetaan, eikä niitä avata ennen uuden paavin valintaa.

Viime aikoina hallinneet paavit ovat kuolleet Apostolisessa palatsissa Pietarinkirkon vierellä.

Perinteisesti kuolleeksi julistaminen on tapahtunut sen suuremmitta seremonioitta, esimerkiksi [[Johannes Paavali I]]:n kuoleman jälkeen Vatikaani lähetti selkeän ja yksinkertaisen lehdistötiedotteen: ''"Pope dead"'' (paavi kuollut). [[Johannes Paavali II]]:n kuolemasta kerrottiin toimittajille lähetetyllä tekstiviestillä ja sähköpostilla.

Paavin kuollessa katolinen kirkko siirtyy ''[[sedisvakanssi]]in'' ({{k-la|sede vacante}}, ''vapaa istuin''), jota usein sanotaan hieman epätarkasti ''[[interregnum]]iksi'' (latinaa: valtakausien välissä). Pyhän istuimen ollessa tyhjillään useat Vatikaanin korkea-arvoiset virkamiehet menettävät virkansa automaattisesti. Valta siirtyy muodollisesti kardinaalikollegiolle, ja uuden paavin valintaa aletaan valmistella.

Paavin kuoltua camerlengo murtaa paavillisen lyijysinetin ja hävittää kultaisen kalastajansormuksen todistajien läsnä ollessa. Johannes Paavali II:n kuoltua tämä rituaali tapahtui runsaan viikon kuluttua hautajaisista.

Paavin ruumis viedään näytille Pietarinkirkkoon. Hautajaiset pidetään yleensä 4–6 päivän kuluttua. Virallinen suruaika kestää yhdeksän päivää. Suruaika päättyy messuun.

=== Valinta ===
{{Pääartikkeli|[[Konklaavi]]}}
[[Tiedosto:Jacques-Louis David 018.jpg|thumb|250px|Jacques-Louis David, ''Paavi Pius VII'', 1805. Konklaavissa ([[21. maaliskuuta]] [[1800]]) oli kolme pääehdokasta ja Chiaramonti ([[Pius VII]]) tuli valituksi usean kuukauden pattitilanteen jälkeen kompromissina.]]

[[Konklaavi]] on [[Katolinen kirkko|katolisessa kirkossa]] paavin nimittämien [[kardinaali]]en kokous, jossa he valitsevat uuden kirkon päämiehen eli paavin. Äänestyskelpoisia ovat kardinaalit, jotka olivat alle 80-vuotiaita paavinistuimen vapautuessa.

Paavin absoluuttisen valta-aseman takia kirkollispoliittiset muutokset ovat mahdollisia vasta paavin kuoleman jälkeen. Kukin paavi harjoittaa paavinkautensa eli pontifikaattinsa aikana sellaista politiikkaa kuin haluaa, ja ainoastaan hallitsevalla paavilla on mahdollisuus päättää tämän politiikan sisällöstä. Paavia on mahdotonta erottaa virastaan,<ref name="sisäpolitiikka" /> joten käytännössä paavi pystyy harjoittamaan haluamaansa politiikkaa aina elämänsä loppuun asti.

Paavin valta lakkaa kuitenkin olemasta heti hallitsevan paavin menehdyttyä. Tällöin katolinen kirkko joutuu [[sedisvakanssi]]in eli tilaan, jossa paavin piispanistuin on tyhjänä. Paavillinen valta siirtyy tällöin [[kardinaalikollegio]]lle, eli [[kardinaali]]en muodostamalle kokonaisuudelle. Nimellisesti korkeinta valtaa paavin kuoleman jälkeen pitää ''[[camerlengo]]'' -niminen kardinaalikamariherra, jonka tehtäväksi siirtyy paavinvaalin eli [[konklaavi]]n järjestäminen.

Konklaavi on käytännössä ainoa tilanne, jossa kardinaalit voivat konkreettisesti muuttaa paavillisen politiikan kurssia. Konklaaveissa onkin yleensä nähtävissä muutoshalu kardinaalien keskuudessa; diplomaattista paavia seuraa uskonnollinen paavi ja pitkäaikaista paavia lyhytaikainen paavi.<ref name="sisäpolitiikka">Simo Heininen: ''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 11</ref> Tästä syystä edellisen paavin lähipiiriin kuuluneilla kardinaaleilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia konklaavissa, vaan kollegio pyrkii usein etsimään edellisestä paavista erottuvaa ehdokasta.<ref name="sisäpolitiikka" />

Konklaavin kulun ennustaminen on usein vaikeaa, eikä konklaavi välttämättä päädy ilmiselviltä vaikuttaviin ratkaisuihin. Usein vaali tuottaa jonkinlaisia yllätyksiä valinnoissaan, mitä kuvaa Roomassa käytetty sanonta: "joka menee konklaaviin paavina, tulee ulos kardinaalina".<ref name="sisäpolitiikka2">{{Kirjaviite|Tekijä=Simo Heininen |Nimeke= Ihmistä suurempi: paaviuden historia |Vuosi= 2004 |Julkaisija= Edita |Tunniste= ISBN 951-37-4184-2}} s. 14</ref> Valinnan ennustamattomuutta lisää paikoin se, että uuden paavin on saatava kardinaalien kahden kolmanneksen enemmistö puolelleen, ja koska kardinaalikollegio on yleensä paavikysymyksessä jakaantunut, on ennakkosuosikkien vaikea saada tarvittavaa kannatusta kasaan.<ref name="sisäpolitiikka2" /> Erimieliset kardinaalit joutuvatkin usein etsimään eri osapuolia tyydyttäviä kompromissiehdokkaita.<ref name="sisäpolitiikka2" />

== Arvonimet ==

Nimitystä ''paavi'' käytetään täydellisen arvonimen sijaan, joka kuuluu: ''Rooman piispa, [[Jeesus|Jeesuksen Kristuksen]] sijainen, [[apostoli]]en ruhtinaan seuraaja, yleismaailmallisen kirkon pää ja [[Pontifex maximus|ylin paimen]], lännen [[patriarkka]], Italian [[priimas]], Rooman kirkkoprovinssin [[arkkipiispa]] ja [[metropoliitta]], [[Vatikaanivaltio]]n hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija''. Latinaksi nämä arvonimet ovat: ''Episcopus Romanus, Vicarius Christi, Successor principis apostolorum, Caput universalis ecclesiae, [[Pontifex Maximus]], Primatus Italiae, Archiepiscopus ac metropolitanus provinciae ecclesiasticae Romanae, Princeps sui iuris civitatis Vaticanae, Servus Servorum Dei''. Arvonimi Patriarcha Occidentis, "lännen patriarkka" poistettiin virallisesta arvonimiluettelosta maaliskuussa 2006.

Sana paavi perustuu alun perin [[Muinaiskreikka|kreikan]] sanaan πάπ(π)ας, "''pappas''" (isä), josta syntyi latinankielinen muoto "''papa''". Sana on tullut [[Suomen kieli|suomeen]] [[Ruotsin kieli|ruotsin]] kautta ("''påve''"). [[Kreikka|Kreikassa]] ja [[Venäjä]]llä pappeja kutsutaan edelleen sanalla "''pappas''", ja sana on sukua myös suomen sanalle "pappi". Paavi (papa) on yhä eräiden toistenkin kirkkojen kuin katolisen kirkon päämiehen yksi arvonimistä, erityisesti niin sanottujen [[Idän kristilliset kirkot|orientaalisten kirkkojen]] piirissä (katso esimerkiksi [[Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko]]).

== Arvomerkit ja tunnukset ==
[[Tiedosto:Mitre (plain).svg|thumb|175px|Paavin [[mitra]].]]

* ''Triregnum'', paavillinen kolmikerroksinen tiara. Hiljattain hallinneet paavit eivät ole käyttäneet tätä.
* Paavinsauva. Sauva, jonka päässä on krusifiksi.
* ''Pallium''. Kangasnauha.
* Taivaan valtakunnan avaimet. Kultaisen ja hopeisen avaimen kuva.
* ''Anulus piscatoris'' eli kalastajansormus. Kultainen sormus, johon on kaiverrettu paavin nimi. Kuva [[Pietari (apostoli)|Pietarista]] veneessä heittämässä verkkojaan veteen.
* ''Umbracullum''. Kulta-punaraitainen päivänsuoja.
* [[Kantotuoli|''Sedia gestatoria'']]. Kahdentoista miehen (''palafrenieri'') kantama kantotuoli. Perässä kaksi avustajaa, jotka kantoivat strutsinsulista tehtyjä huiskuja (''flabella''). Ei enää käytössä, paavi liikkuu nykyisin autolla.
* Vatikaanin vaakuna. Vaakunassa mainitut avaimet, niitä sitova nauha, triregnum ja kangastupsut.
* Vatikaanivaltion lippu. Virallisesti ei paavin vaan valtion.

== Paaviuteen liittyviä uskomuksia ja legendoja ==

Paavin asemaan ja eri paaveihin liittyy lukuisia uskomuksia ja [[Legenda|legendoja]].

=== Paavi Johanna ===
{{Pääartikkeli|[[Paavi Johanna]]}}

Väitetään, että eräs paaveista olisi valintansa jälkeen paljastunut naiseksi. [[Paavi Johanna]]n valtakausi sijoitetaan useimmissa tarinoissa välille [[855]]–[[858]]. Tarina on mahdollisesti ollut satiiri, josta tuli myöhemmin legenda ja joidenkin mielestä totta. Historiantutkijat yleisesti eivät usko paavi Johannan olleen historiallinen henkilö.<ref name="naispaavi" /> Ensimmäiset maininnat Johannasta ovat peräisin vasta 1200-luvulta.<ref name="naispaavi">{{Kirjaviite| Tekijä = | Nimeke = Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin | Julkaisija = Oy Valitut Palat | Vuosi = 1992 | Tunniste = ISBN 951-8933-45-6 }} s. 295</ref>

Jotkut pitävät naispaavista kertovana todisteena vieläkin olemassa olevaa marmorituolia, jonka istuin sisältää reiän. Väittämien mukaan kyseisellä tuolilla varmistettiin paavikandidaattien sukupuoli paavi Johannan jälkeisinä aikoina, mutta todellisuudessa tuoli on todennäköisesti peräisin antiikin ajoilta roomalaisesta kylpylästä.<ref name="naispaavi" /> Toiseksi todisteeksi on tarjottu [[Siena]]n tuomiokirkossa olevaa patsasta, jonka nimikyltissä luki aikanaan: "''Paavi Johannes VIII, englantilainen nainen''".<ref name="naispaavi" /> [[Klemens VIII]] tosin muutti patsaan nimeksi "Paavi Sakariaan" [[1500-luku|1500-luvulla]]. Yksi väitetty todiste on myös naista ja lasta esittävä veistos paikassa, jossa paavi Johannan väitetään synnyttäneen.<ref name="naispaavi" />

=== Johannes XXIII ja salaliittoteoriat ===

Joidenkin salaliittoteoreetikkojen mukaan [[Johannes XXIII]] oli ennen paaviksi tuloaan liittynyt [[ruusuristiläisyys|ruusuristivapaamurareihin]] ja täten hylännyt kristillisen uskonsa ennen paaviksi tuloaan.<ref>Esimerkiksi ''true Catholic Church'' -liike edustaa tätä näkökantaa. [http://www.truecatholic.org Liikkeen virallinen sivusto]</ref> Täten kanonisen lain mukaan Johannes XXIII:tä ei olisi voitu valita paaviksi [[vuoden 1958 konklaavi]]ssa, minkä seurauksena paavinistuin olisi ollut tyhjänä [[Pius XII]]:n kuoltua [[1958]], eikä kukaan hänen seuraajistaan olisi ollut oikea paavi. Useat nykyajan [[vastapaavi]]t ovat perustelleet julistautumistaan vastapaaviksi juuri tällä väitteellä.

Lisäksi joidenkin salaliittoteoreetikkojen mukaan Johannes XXIII olisi pimittänyt tulevaisuuteen liittyviä [[Neitsyt Maria]]lta saatuja ilmestyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Frère François de Marie des Anges | Osoite = http://www.crc-internet.org/dec97.htm | Nimeke = The Catholic COUNTER-REFORMATION IN THE XXth CENTURY | Viitattu = 7. kesäkuuta 2007 }}</ref> Mahdollisesti tähän liittyy myös [[1990-luku|1990-luvulla]] internetissä levinnyt väite, jonka mukaan Johannes XXIII:n päiväkirja olisi sisältänyt tulevaisuutta koskevia profetioita, muun muassa tiedon [[Jeesuksen toinen tuleminen|Jeesuksen toisesta tulemisesta]] [[New York]]in kaupungissa vuonna [[2000]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Joshua Shapiro | Osoite = http://www.v-j-enterprises.com/pope.html | Nimeke = Pope John XXIII Predictions | Viitattu = 27. kesäkuuta | Keili = {{en}} }}</ref> Johannes XXIII:llä oli päiväkirja, mutta ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että se olisi tosiaan sisältänyt profetioita tulevaisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Desmond O'Grady | Osoite = http://www.americancatholic.org/Messenger/Nov1996/feature1.asp | Nimeke = ALMOST A SAINT: POPE JOHN XXIII | Viitattu = 27. kesäkuuta }}</ref>

=== Johannes Paavali I:n murha ===

Joidenkin mielestä Vatikaani murhasi paavi [[Johannes Paavali I]]:n (paavina [[1978]]), koska se piti häntä liian uudistusmielisenä. Virallisen selityksen mukaan paavin lääkkeistä ei ollut huolehdittu. Johannes Paavali I:n kuolema hyvin pian valintansa jälkeen (34. hallituspäivänään) on tietysti herättänyt paljon spekulaatiota paavia vastaan muodostetusta salaliitosta. Kuusi vuotta Johannes Paavali I:n kuoleman jälkeen [[David Yallop]] julkaisi kirjansa ''In God's Name''. Kirjassa Yallop esitti, että paavin kuoleman takana oli salamurha, ja että Johannes Paavali I:n kuolema liittyi tämän uudistushaluihin Vatikaanissa. Kirjan mukaan paavi puuttui Vatikaanin pankin väärinkäytöksiin, minkä lisäksi hän aikoi myös siirtää syrjään muutaman johtavan kardinaalin, joilla kirjan mukaan oli mafiayhteyksiä ja suhteita [[vapaamuurarit|vapaamuurareihin]]. Yallop myös nimesi kirjassaan pääsyyllisen murhaan, joka hänen mukaansa tehtiin myrkyttämällä paavi. Salaliiton sieluna Yallop piti kardinaalivaltiosihteeri Jean Villot'a, joka ei kuulemma ollut hyvissä väleissä uuden paavin kanssa.

== Muita paaveja ==

[[Vastapaavi]] on paaviksi julistautunut, mutta ei virallisesti tunnustettu paavi. [[Jesuiitat|Jesuiittojen]] johtajaa sanotaan "mustaksi paaviksi", koska jesuiittojen asu on musta kaapu.

Koska alkukirkon aikana arvonimeä "papa" käytettiin myös muista kirkollisista johtajista kuin Rooman piispasta, nykyisinkin Aleksandrian ortodoksisen kirkon patriarkan arvonimenä on myös "koko Afrikan paavi". Vastaavasti myös [[Aleksandria]]n monofysiittikirkon eli [[Koptilaisuus|koptilaisen kirkon]] patriarkan arvonimenä on paavi.

== Lähteet ==
{{commons|Pope|Paavi}}

* {{Kirjaviite|Tekijä=Simo Heininen |Nimeke= Ihmistä suurempi: paaviuden historia |Vuosi= 2004 |Julkaisija= Edita |Tunniste= ISBN 951-37-4184-2}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jan Aarts |Nimeke= Paavi |Vuosi= 1989 |Julkaisija= Kirjaneliö |Tunniste= ISBN 951-600-765-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Kaarlo Arffman |Nimeke= Kristinuskon historia |Vuosi= 2004 |Julkaisija=Edita |Tunniste= ISBN 951-37-4183-4}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=José Orlandis |Nimeke= Katolisen kirkon historia |Vuosi= 1999 |Julkaisija=Okeanos oy |Tunniste= ISBN 952-9804-05-9}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=mm. Ulla-Maria Arola |Nimeke= Kristikunnan historia |Vuosi= 1994 |Julkaisija=WSOY |Tunniste= ISBN 951-0-19113-2}}
* [[Tieteen Kuvalehti]], esimerkiksi lehdet numero 15/2005, sivut 46–53 ja 15/2002 sivut 22–29.
* [[Helsingin Sanomat]], esimerkiksi 3.3.2006 lehden Ulkomaat-osio.
* Smith, Homer. ''Man and His Gods'' (1952)
* [http://www.catholic.fi Katolinen kirkko Suomessa]


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}


==Aiheesta muualla==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{wikisanakirja|neekeri}}

* {{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A6.pdf | Julkaisija= | Tiedostomuoto=PDF}}. Osa väitöskirjaa {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Rasismi lasten ja nuorten arjessa: Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi | Selite=Väitöskirjan tiivistelmäosa, Tampereen yliopisto | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-44-6946-6 | www=http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Luettu= }}
== Kirjallisuutta ==
*{{Lehtiviite | Tekijä=Latomaa, Sirkku | Otsikko=Musta, valkoinen – vai ihminen | Julkaisu=Kielikuvia: Nykysuomen seuran lehti | Vuosi=2002 | Numero=2/2002 | Sivut=10–14 | www=http://nykysuomenseura.org/images/stories/Kielikuvia/kielikuvia-2-02.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Lopetusmerkki=?}}

* ''[[Encyclopedia of Politics and Religion]]'', toimittanut [[Robert Wuthnow]] ([[Lontoo]], [[Routledge]], 1998), hakusanat ’Italy’, kirjoittanut [[Alberto Melloni]] (s. 399–404), ’Papacy’, kirjoittanut [[Michael Bordeaux]] (s. 655–658).

== Katso myös ==
{{teemasivu|Teemasivu:Paavius|Paaviuden teemasivu}}


{{Link GA|no}}
* [[Luettelo paaveista]]
* [[Vastapaavi]]
* [[Kysymys ensimmäisestä paavista]]
{{Link FA|hr}}
{{Link FA|ml}}


[[Luokka:Kirkolliset virat]]
[[Luokka:Kulttuurisosiologia]]
[[Luokka:Paavit|*]]
[[Luokka:Rasismi]]


[[af:Pous]]
[[bg:Негър]]
[[als:Papst]]
[[da:Neger]]
[[ang:Pāpa]]
[[de:Neger]]
[[en:Negro]]
[[ar:بابوية كاثوليكية]]
[[roa-rup:Papa]]
[[fr:Nègre]]
[[ast:Papa]]
[[it:Negro]]
[[az:Papa]]
[[nl:Neger]]
[[no:Neger]]
[[id:Paus (Katolik Roma)]]
[[ms:Paus (Katolik)]]
[[nn:Neger]]
[[bn:পোপ]]
[[ru:Негр]]
[[sv:Neger]]
[[zh-min-nan:Kàu-chong]]
[[jv:Paus]]
[[uk:Негри]]
[[be-x-old:Папа]]
[[bar:Papst]]
[[bs:Papa]]
[[br:Pab]]
[[bg:Папа]]
[[ca:Papa]]
[[ceb:Santo Papa]]
[[cs:Papež]]
[[cy:Pab]]
[[da:Pave]]
[[pdc:Baapscht]]
[[de:Papst]]
[[et:Paavst]]
[[el:Πάπας]]
[[en:Pope]]
[[es:Papa]]
[[eo:Papo]]
[[eu:Aita Santua]]
[[fa:پاپ]]
[[fr:Pape]]
[[fy:Paus]]
[[ga:Pápa]]
[[gd:Pàp]]
[[gl:Papa]]
[[ko:교황]]
[[hy:Հռոմի Պապ]]
[[hi:पोप]]
[[hr:Papa]]
[[io:Papo]]
[[ia:Papa]]
[[is:Páfi]]
[[it:Papa]]
[[he:אפיפיור]]
[[ka:რომის პაპი]]
[[kw:Pab]]
[[sw:Papa]]
[[ku:Papa]]
[[la:Papa]]
[[lv:Romas pāvests]]
[[lb:Poopst]]
[[lt:Popiežius]]
[[li:Paus]]
[[ln:Pápa]]
[[lmo:Papa]]
[[hu:Pápa (egyházfő)]]
[[mk:Папа]]
[[ml:മാര്‍പ്പാപ്പ]]
[[mr:पोप]]
[[nah:Huēyiteōpixcātlahtoāni]]
[[nl:Paus]]
[[nds-nl:Paus]]
[[ja:教皇]]
[[no:Pave]]
[[nn:Pave]]
[[nrm:Pape]]
[[nds:Paapst]]
[[pl:Papież]]
[[pt:Papa]]
[[ro:Papă]]
[[qu:Tayta Papa]]
[[ru:Папство]]
[[sco:Pape]]
[[sq:Papa]]
[[scn:Papa]]
[[simple:Pope]]
[[sk:Pápež]]
[[sl:Papež]]
[[szl:Papjyž]]
[[sr:Папа]]
[[sh:Papa]]
[[sv:Påve]]
[[tl:Papa]]
[[ta:பாப்பரசர்]]
[[te:పోప్]]
[[th:พระสันตะปาปา]]
[[vi:Giáo hoàng]]
[[tpi:Pop]]
[[tr:Papa]]
[[uk:Папа Римський]]
[[ur:پوپ]]
[[vec:Papa]]
[[vls:Paus]]
[[yi:פויבסט]]
[[bat-smg:Puopėžios]]
[[zh:教宗]]

Versio 15. huhtikuuta 2009 kello 10.17

Tämä artikkeli käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli negridinen rotu.

Neekeri on suomen kielen nykyisin usein halventava[1] sana, jolla tarkoitetaan yleensä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevia tummaihoisia ihmisiä ja heidän muualla asuvia jälkeläisiään. Ennen 1900-luvun loppupuolta neekeri-sana oli yleisessä käytössä, ja on kiistanalaista liittyikö sen käyttöön tuolloin halventavaa sävyä.[2] 1990-luvun kuluessa siitä tuli epäsopivaa ja sen käyttö lopetettiin virallisissa yhteyksissä.[1][2][3][4] Nykyisin sen sijasta käytetään tavallisesti sanaa musta tai Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa afroamerikkalainen.[5] Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[6] Eräissä ihmisrotuja koskevissa käsityksissä käytetään suunnilleen samassa merkityksessä käsitettä negridinen rotu.[1]

Nykyään Suomessa ne, joista sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tällä sanalla, vaan maahanmuuttajien ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä rasismin kokemuksiaan.[7][8][9][3][10][11][12]

Sanan käytön historia

Afrikkalaisia kuvattuna Meyers Konversations-Lexikonissa (1885-90).

Alun perin sana neekeri on lainautunut suomeen ruotsin (neger) ja ranskan (nègre) kautta latinan sanasta niger, ’musta’. Sana on eri muodoissa ollut käytössä useimmissa Euroopan kielissä viimeistään 1700-luvulta saakka.

Englannin kielessä sana esiintyy muodossa negro, joka on sellaisenaan lainattu espanjasta. Sitä käyttivät 1960-luvulle saakka Yhdysvaltojen tummaihoiset itsekin, mutta nykyisin se mielletään yleensä halventavaksi. Sanan väännöksiä nigger, jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä orjista, sekä monissa yhteyksissä myös nigga pidetään vielä selvemmin ja yksiselitteisesti loukkaavina,[13][14] samoin kuin suomen kielen vastaavaa slangimuotoa nekru.[15][16]

Vielä 1970-luvulla sanaa käytetiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa. Suomessa kuitenkaan ei tuolloin ollut juuri nimeksikään afrikkalaistaustaista väestöä, ja näin ollen tätä sanaakin käytettiin lähes yksinomaan vieraista ja kaukaisista maista puhuttaessa.[17] Sanan käyttöyhteyksiin liittyi Suomessakin usein tästä johtuvia kolonialismille tyypillisiä asenteita[17][18] vaikka sitä käytettiin myös muunlaisissa yhteyksissä.[19][2].

Tietokirjat ja sanakirjat

”Nee-ke-ri naut-tii ba-naa-nis-ta”. Sivu Uudesta aapisesta vuodelta 1972. Kuvassa esitetty lannevaatteeseen ja suuriin korvakoruihin pukeutunut afrikkalainen. Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan ”neekerit” kuvattiin aikaisempina vuosikymmeninä ”erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana”.[18]

Suomen kirjakieleen sana neekeri ilmestyi 1700-luvulla, jolloin afrikkalaiset ja erityisesti Afrikasta Amerikkaan tuodut orjat tulivat joillekin suomalaisille tutuiksi tekstien välityksellä.[16] 1860-luvulla saksasta suomeen käännetyssä tietosanakirjassa ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat [ovat] taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.[16] Ajalleen tyypilliseen tapaan[20] vuonna 1914 julkaistussa Tietosanakirjassa ”neekeri” määritellään Afrikan pääroduksi ja se ulkoisia tuntomerkkejä kuvataan tarkoin kuten myös luonne ja henkiset kyvyt. Luonnehdinnan perusteella ”neekerit” ovat lapsenkaltaisia, julmia ja vailla henkisiä kykyjä.[16][21]

Neekeri-sanaa käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä[16], ja sanaa käytettiin vielä 1970-luvulla esimerkiksi Otavan Fokus-tietosanakirjassa.[22] Nykysuomen sanakirjassa (1958) sanaan neekeri ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (Vierassanojen etymologinen sanakirja). Vuosina 1990–94 julkaistussa Suomen kielen perussanakirjassa ja vuonna 1997 julkaistussa CD-Perussanakirjassa sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Suomen kielen lautakunnan vuonna 2004 tehdyn päätöksen mukaisesti[23] samana vuonna julkaistussa Kielitoimiston sanakirjassa sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi”. Samassa teoksessa hakusana nekru on merkitty ”halventavaksi”.[1][15][24]

Kaunokirjallisuus

Huckleberry Finn ja Jim lautalla. Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut -kirjan vuoden 1884 laitoksen kuvitusta.

Hollantilaisen tutkijan Jan Nederveen Pietersen mukaan eurooppalaiseen lastenkulttuuriin kuului 1900-luvun alkuun asti kasvatuksellinen valistushenki, jossa korostettiin itsensä hillitsemistä, kuuliaisuutta ja ahkeruutta. Mustaihoiset hahmot olivat varoittavia esimerkkejä holtittoman käytöksen aiheuttamasta epäonnesta. Esimerkkinä tästä Pieterse pitää muun muassa Kymmenen pientä neekeripoikaa -runoa 1860-luvulta.[17]

Toinen valkoista ylemmyyden tunnetta kirjallisuudessa ilmentänyt aihe oli tarinat siitä, miten mustaihoinen ihminen muuttui valkoihoiseksi. Esimerkiksi Suomen Lähetysseuran Lumivalkoiseksi -tarinassa vuodelta 1930 pienen kuolevan zulutytön viimeinen toive oli kuulla valkoisen hoitajansa esittävät Lumivalkoiseksi -laulu kirkossa. Laulun aikana tyttö kuolee onnellinen hymy kasvoillaan ja muuttuu valkoihoiseksi.[17]

Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut -kirjassa murrosiän kynnyksellä oleva pojanvintiö Huckleberry huomaa tarinan edetessä, että ”neekerikin voi varmaan rakastaa perhettään samoin kuin valkoinen”. Toimittaja Vesa Sisätön mukaan kirjassa ”rotuerojen tilalle alkaa hiipiä universaali ihmisyys” vaikkei Twain ”kaikkine neekerijuttuineen” poliittisesti korrekti olekaan.[25] Yhdysvalloissa kirjan sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on noussut laaja keskustelu, koska se sisältää yli kaksisataa kertaa loukkaavana pidetyn nigger-sanan.[26]

Astrid Lindgrenin luoman lasten satuhahmo Peppi Pitkätossun isä oli kirjan alkuperäisessä suomennoksessa ammatikseen neekerikuningas ”Etelämeren saarella”.[27] Sen jälkeisissä tarkistetuissa painoksissa käytettiin nimitystä ”alkuasukas” ja mustista lapsista sanaa ”kurrekurredu”.[28] Kääntäjä Kristiina Rikman totesi vuonna 2006 ettei hän Peppi-kirjoja suomentaessaan ryhtyisi muuttamaan sanoja poliittisesti korrektimmiksi, koska neekeri-sanalla on pitkä historiansa ja sen voi antaa näkyä. Rikmanin mukaan Lindgrenin käyttämiin ilmauksiin ei ole puututtu Ruotsissakaan, eikä siellä ole edes keskusteltu aiheesta.[28] Rikmanin uusi suomennos ilmestyi vuonna 2007.[29]

”Lehtineekerit”

Aikaisemmin toimittajia kutsuttiin ”lehtineekereiksi”, koska oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat usein painomusteessa. Monet sanomalehtiyhdistykset käyttivät sanaa muun muassa lehtiensä nimessä. Esimerkiksi Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi vuoteen 2007 saakka Vappuneekeri-lehteä.[30][31] Sanan käyttö on vähentynyt sen jälkeen kun ilmausta ryhdyttiin pitämään loukkaavana.[32]

Populaarikulttuuri

Neekeri-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä populaarikulttuurissa huomattaavasti nykyistä useammin.[2] Mikko Alatalon vuonna 1980 julkaistulla levyllä Elävänä Pispalassa on kappale ”Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että”. Alatalon mukaan kappale oli alun perin tarkoitettu ”satiiriksi suomalaisten rotuennakkoluuloista”, mutta laulu kääntyi itseään vastaan ja eräs afrikkalainen opiskelija oli kertonut Alatalolle pihan lasten kiusaavan häntä laulun sanoin.[33] Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska ”tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa”[34] Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain ”edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja”.[35][2]

Lastenkulttuuriin Suomessa ja Euroopassa on kuulunut myös sellainen vitsi- ja loruperinne, jonka kohteena ovat olleet ”neekerit” ja heidän ihonvärinsä. Esimerkiksi Sirkka-lastenlehdessä julkaistiin vuonna 1927 vitsi: ”Pikku Poju: Minäpä tiedän, miksi pikku neekeripojat ovat niin onnellisia. Äiti: No minkä tähden? Pikku Poju: Niiden äidithän eivät voi koskaan nähdä, ovatko kädet puhtaat vai likaiset.”[17]

Rasismia ja monikulttuurisuutta tutkineen tohtori Anna Rastaan tutkimuksen mukaan ei-halventavaksi tulkittavien esimerkkien ohella 1950- ja 60-luvuilla tiedotusvälineissä ja populaarikulttuurissa esiintyi neekeri-sana joskus myös selvästi rasistisissa ja halventavissa yhteyksissä.[36] Toisaalla jo 1950-luvulta löytyy ensimmäiset viitteet siitä, että sanan käyttö olisi ainakin joissain yhteyksissä sopimatonta.[37][2]

Muita käyttöyhteyksiä

Vuoteen 2001 saakka Suomessa neekerinsuukkona tai -pusuna tunnettu Suukko-makeinen.

Sanaa neekeri on käytetty muun muassa Brunbergin suukkojen nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka Neekerinpusu. ”Neekeripallo” taas on voikreemistä, kaurahiutaleista ja kaakaosta tehty kakkara.[27] Lymphogranuloma venereum- eli lokeronivusajos-sukupuolitaudista on käytetty myös nimitystä neekerisankkeri.[38]

Vaasassa on asuinalue nimeltä Neekerikylä.[39][40] Alueen nimitys tuli rakennusten tummasta värityksestä.[41]

Sanan käyttö nykyään

Kannanotot

Viranomaiset

Vastauksessa kansanedustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysymykseen vuonna 1997 ministeri Claes Andersson ilmoitti hallituksen kantana, ”että vakiintuneen käytännön mukaisesti henkilöitä tulisi ensisijaisesti kutsua heidän etu- ja sukunimellään” ja etniseen tai muuhun taustaan ei saa viitata sellaisin nimikkein, jotka henkilö kokee loukkaaviksi tai ihmisarvoa alentaviksi.[42]

Sisäasiainministeriön ylläpitämän Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa ”eittämättä negatiivinen kaiku” ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin ”nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista”. Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.[3] Opetushallituksen ohjeet kouluopetukseen soveltuvasta terminologiasta kehottaa välttämään sanan käyttöä.[43]

Sisäministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Rasismin vastainen työ -työryhmän esityksen mukaan:[44]:

»Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tiedotussuunnitelmassa tulisi korostaa rasismin vastaisia sisältöjä. Väärään tai kielteiseen tiedottamiseen sekä rasististen ilmaisujen käyttöön (esim. ”ryssä”, ”neekeri”, ”mustalainen”) käyttöön tulee puuttua, etenkin viranomaistoiminnassa.»

Keväällä 2000 Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat Suomen Tietotoimiston julkaisemassa poliisitiedotuksessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla neekeri. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka piti tätä harkitsemattomana, koska neekeri-sanaa oli käytetty myös muutoin kuin pelkästään tuntomerkkinä. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myöntää, että ilmaus neekeri ”livahti julkisuuteen puolivahingossa”.[24] Eduskunnassa aiheesta käydyssä keskustelussa eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi että ”tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön. Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, että oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina”. Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin. Lehtimaja piti näitä kysymyksiä ”perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä” ja korosti, että ”julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oikeusasiamies tuntee itsensä velvolliseksi kantamaan kortensa kekoon”.[4]

Myös Ruotsissa poliisin piirissä termin rasistisuudesta on keskusteltu. Eräässä tapauksessa poliisipäällikkö oli lähettänyt kolleegalleen sähköpostia, jossa oli kuvaillut etsimäänsä miestä ”neekeriksi armeijanvihreässä takissa”. Poliisin aluepäällikkö Marianne Almqvist kritisoi poliisipäällikön kielenkäyttöä ja totesi, ettei ”sanaa ’neekeri’ ei pidä käyttää. Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa”.[45]

Oikeusasiamies on puuttunut myös tapaukseen, jossa vuonna 1999 oikeustapauksen yhteydessä syyttäjänä toiminut sotilaslakimies oli haastattelussa antanut lausunnon, jonka mukaan hän ei pitänyt sanaa ”neekeri” loukkaavana ja gambialaista alkuperää olleen varusmiehen nimittäminen ”neekeriksi” oli niin vähäpätöinen asia, ettei se edellyttänyt oikeudenkäyntiä. Oikeusasiamies pyysi asiasta pääesikunnalta selvityksen lausunnon tarkoituksesta ja myös siitä oliko sotilaslakimies asianmukaisesti hoitanut virkatehtävänsä syyttäjänä ja oliko lausunto hänen virkatehtäviensä mukainen. Pääesikunta katsoi, että lausunto oli jossain määrin varomaton ja että neekeri-sanan käyttö virkatehtävien yhteydessä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.[46]

Vähemmistövaltuutetun lausunnon mukaan[47]:

»Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” -sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.»

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei enää suosittele neekeri-sanaa neuvoa kysyville kielenkäyttäjille vaan sanalle etsitään vaihtoehtoja. Samalla tavoin toimivat myös Ruotsin, Islannin ja Tanskan kielitoimistot termin neger kanssa.[48] Suomen kielen lautakunta teki vuonna 2000 päätöksen muuttaa sanan tyyliluonnehdintaa uuteen CD-Perussanakirjaan aikaisemmasta ”joidenkin mielestä halv.” nykyiseen ”us. halv.”.[23]

Journalismi

Suomen Journalistiliiton vuonna 1996 julkaisemassa kirjassa Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset: Kuinka raportoida? arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että on tärkeää kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Sanan neekeri käyttö on nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä.[49][50]

Journalistin ohjeiden mukaan ”etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”.[51] Hyvää journalistista tapaa tulkitseva Julkisen sanan neuvosto[52] on todennut, että "kevyissäkin etnisissä luonnehdinnoissa on käytettävä harkintaa"[53] on antanut muun muassa langettavan päätöksen kesäkuussa 2006 Radio Suomipopia vastaan kuuntelijan tekemän valituksen perusteella. Radion juontajapari oli lukenut ja kommentoinut yli kuusikymmentä vuotta sitten Kultaisessa aapisessa[54] julkaistua runoa Heikki ja neekeri. Juontajat ilmoittivat, etteivät olleet rasisteja ja ”vakuudeksi tästä toinen ilmoitti, että hänellä on tummaihoinen tyttöystävä. Toinen lisäsi tähän, että ’ja paksut huulet on’”. JSN:n päätöksen mukaan ”nykyisin mustaihoiset kokevat ilmaisun [neekeri] loukkaavana”. Julkisen sanan neuvoston mielestä juontajien kommentit ja heidän esiintymistyylinsä toivat etnisen alkuperän esiin halventavasti.[55]

Akateeminen yhteisö

Akateemisessa yhteisössä ollaan nykyisin varsin yksimielisiä siitä, että sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.[36][18][56][57][32] Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.[2]

Vuonna 1999 Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen ei pitänyt sanaa itsessään halventavana, vaan hänen mukaansa halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään. Kolehmaisen mukaan sanojen tarkoitus on eritellä ja ”joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä”. Tämä sana on perinteisesti ollut suomen kielessä ”neekeri”.[58] Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekeri- ja mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.[58] Hän katsoi, että suomalaiset ovat oppineet näkemään sanassa halventavia sävyjä niistä maista, ”joissa rotuongelmat olivat jo pitkään raakaa todellisuutta”.[48]

Kolehmaisen näkemystä on arvosteltu esittämällä, että vanhoissa teksteissä neekeri-sanaan liittyy harvoin muita kuin rasistisia ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, siihen liittyneet vallitsevat merkitykset ovat olleet selvästi rasistisia. Akatemiatutkija, historioitsija Marjo Kaartisen mukaan sanalla neekeri on historiallisesti viitattu laiskoihin, epäluotettaviin, typeriin puoli-ihmisiin ja määritteet ovat kaukana neutraaleista. Kaartisen mukaan monet ajattelevat, että ”rasistinen kuvakieli kuuluu kulttuuriimme, eikä siinä ole mitään pahaa. Ihmiset ajattelevat, että meillähän on oikeus ajatella mitä haluamme”[32] Kaartisen näkemystä on arvosteltu siitä, että se ei ota huomioon maailmaa ja olosuhteita, jossa menneinä vuosikymmeninä elettiin. Kaartisen mukaan hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syyttää vaan varoittaa piilorasismista. [59]

Anne Mäntysen ja Tiina Onikin kielitieteellisiin atk-aineistoihin perustuvan selvityksen mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen kolonialistinen näkökulma. Tutkijoiden mukaan neekerit ovat aikaisemmin kuvattu eksoottisen kiehtovina ja huvittavina luonnolapsina tai sorrettuna alaluokkana. Sanaan ”neekeri” on siten liittynyt toiseuden leima.[18]

Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö ole ”olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma”. Sirkku Latomaan mukaan rodun uskottiin aikaisemmin olevan biologinen tyyppi ja luokka ja vaikka nykytiede ei usko enää rotuoppiin, rodun käsite ja rotuihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat edellen.[48] Anna Rastaan mukaan sanan neekeri käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, että ”muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä”. Rastaan mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan internetin verkkosivuilta, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa ”isänmaan asialla”. Käsitteeseen sisältyy näkemys ihmisrotujen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.[60]

Oikeustapaukset

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa 1998 sakkorangaistuksen sotkamolaiselle opettajalle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi. Oikeus katsoi, että opettaja oli käyttänyt sanaa loukatakseen tyttöä ja että hänen oli täytynyt olla tietoinen sanan kielteisistä merkityksistä.[61][46]Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi varusmiespalvelusta suorittaneen alikersantin kahdeksaan päiväsakkoon tämän huudeltua gambialaissyntyiselle kaartinjääkärille ”vittu, kun toi neekeri ei juokse” ja ”vitun Bobby”. Tuomioita on tullut myös muun muassa nimityksistä ”likainen nekru”.[58][46] Sirkku Latomaa on todennut, että koska sanaa on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.[48]

Neekeri-sanan käyttäjät ja kohteet

Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään, eivät kutsu itse itseään kyseisellä sanalla. Kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita on pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, ovat he usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.[7] Anna Rastaan väitöskirjan mukaan ne henkilöt, jotka olivat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön myös erityisen kielteisesti ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Rastaan tutkimuksen mukaan suomalaisissa viestimissä niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten selostusten tai yksittäisten mielipidekirjoitusten kautta. [7]

Tutkimus sanan käyttäjistä

Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.[7] Anne-Mari Souton tutkimuksen mukaan nuoret ylläpitivät stereotypioita kouluympäristössä varmistaakseen kuuluvuutensa sisäpiireihin ja muihin arkisiin yhteisöihin. Souton mukaan ”suomalaisuutta avaavat näkökulmat, stereotypioiden kyseenalaistaminen tai esimerkiksi 'ryssä'- ja 'neekeri'- sanoihin puuttuminen merkitsivät useimmiten sosiaalista riskiä.” [62] Historioitsija Marjo Kaartisen mukaan rasismikeskustelu alkoi Suomessa varsin myöhään ja suomalaiset eivät ole mielellään ottaneet rasistin leimaa itseensä. Hänen mukaansa väite ”neekeri-sanan halventavuudesta saa poikkeuksetta aina jonkun esittämään eriävän mielipiteen, ja sanaa puolustavat joskus nekin, jotka eivät sitä koskaan muussa yhteydessä käytä”.[59]

Anna-Maria Pekkinen tutki pro gradu -työssään kolmen eri internetin keskustelupalstan keskusteluja. Tutkimuksen mukaan ”sekä kotisivuilla että keskusteluissa on yleistä käyttää halventavia nimityksiä eri ryhmistä. Näitä sanoja ovat muun muassa neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, ryssä, manne, mutiainen, sompanssi ja ählämi”. Pekkisen mukaan yksi keskustelupalstojen vakioaiheita onkin sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei. Keskustelupalstoilla ”puheen kohde, eli erityisesti maahanmuuttajat puuttuvat käytännössä kokonaan”.[63]

Merja Määttäsen etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten poliisien kokemuksia työstään selvittäneen tutkimuksen mukaan Suomen poliisin sisällä vallitsee kahtiajakoinen näkemys rasismista: toisaalta suomalaiset poliisit eivät pidä itseään rasisteina, koska he uskovat kohtelevansa asiakkaita tasa-arvoisesti. Toisaalta kuitenkin rasistinen kielenkäyttö ja vähemmistöjen kustannuksella vitsailu hyväksytään työyhteisössä ja sitä pidetään arkipäiväisenä. Maahanmuuttajapoliisit vakuuttivat, etteivät pitäneet rasistisia vitsejä loukkaavina ja näkivät ne osana poliisin sisäistä keskustelukulttuuria. Määtän mielestä maahanmuuttajapoliisien suhtautuminen ilmentää poliisien tiivistä yhteisrintamaa ja toimintakulttuuria, missä ammattikunnan sisäisiä toimintatapoja ei kyseenalaisteta.[64] Määttä katsoo että vitsit ja nimittely heijastavat ja tekevät arkipäiväisiksi yhteiskunnan valtarakenteita ja toistavat esimerkiksi etnisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja.[64]

Neekeri-sanan käyttöön liittyvät kokemukset

Rastaan väitöskirjan mukaan rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei ”neekeriksi” nimitelty vain afrikkalaistaustaisia, vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Rastaan mukaan sanaa neekeri käytetään rodullisten erojen tuottamiseen ja rasismia kokeneiden kannalta eriarvoistaviin avoimen rasistisiin ilmauksiin. Sanan pitäminen ”harmittomana” merkitsee sen rasistisen merkityksen kiistämistä tai hyväksymistä.[7]

Veronika Honkasalon pro gradu -työn haastatteluissa maahanmuuttajanuoret kokivat usein suomalaisuuden ulkoapäin ulkonäön ja syntyperän kautta määriteltynä.[65]

Kati Kovâcsin nuorten maahanmuuttajien kokemaa koulukiusaamista käsittelevän pro gradu -tutkimuksen mukaan sanaa ”neekeri” saatetaan käyttää kouluissa kenestä tahansa ulkomaalaisen näköisestä lapsesta. Kovâcsin mukaan ”Kiusaajalle ei ole merkitystä sillä, onko kiusattu oikeasti mustaihoinen vai ei, sana ”neekeri” on joka tapauksessa tehokas viesti. Haukkumisen kohde on ”alempaa rotua”, ei-toivottu ja huonompi kuin kiusaajansa.”[12]

Heidi Virkin ulkomailta adoptoitujen lasten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin neekeri-termin käyttö rasistisissa yhteyksissä.[8]

Lähteet

  • Latomaa, Sirkku: Musta, valkoinen – vai ihminen? Kielikuvia: Nykysuomen seuran lehti, 2002, nro 2/2002, s. 10–14. Artikkelin verkkoversio (PDF).

Viitteet

  1. ↑ a b c d neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ a b c d e f g Rastas 2007.
  3. ↑ a b c Saako sanoa neekeri? Yhdenvertaisuus.fi. Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi. Viitattu 14.10.2008.
  4. ↑ a b Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2001 vp 16.10.2001. Suomen eduskunta. Viitattu 15.1.2008.
  5. ↑ afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 13.10.2008.
  6. ↑ Kielitoimiston sanakirja (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.”
  7. ↑ a b c d e Rastas 2007, s. 133–139.
  8. ↑ a b Virkki, Heidi: Suomalaisuuden monet kasvot – pro gradu -tutkielma kansainvälisesti adoptoiduista nuorista (PDF) (artikkeli) Adoptioperheet ry. Viitattu 22.10.2008.
  9. ↑ Puuronen, Vesa: Arkipäivän rasismi Suomessa (luonnos) Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto. Viitattu 29.1.2009. : ”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”
  10. ↑ Pentti Stranius, Venäjä tutkija, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos: Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin (Teoksen Raisa Simola ja Kaija Heikkinen (toim.): Monenkirjava rasismi (Joensuu University Press, 2003) arvostelu) Agricola. 4/2003. Turun yliopisto. Viitattu 2.2.2009. : ”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”
  11. ↑ Barton, Minna: ”4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa”, Äitiys kahden kulttuurin välissä, s. 26. Opinnäytetyö. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, 2007. verkkoversio (PDF) (viitattu 2.2.2009).
  12. ↑ a b Kovâcs, Kati: ”4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa”, Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista, s. 28–39. Erityispedagogiikan pro gradu-tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000. verkkoversio (PDF) (viitattu 2.2.2009).
  13. ↑ ”The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War.” hakusana ”nigger” (Dictionary.com Unabridged v 1.1. Based on the Random House Dictionary, © Random House, Inc. 2006) 18.10.2007. Dictionary.com. Viitattu 29.1.2009. (englanniksi)
  14. ↑ Allen-Taylor, J. Douglas: New Word Order (artikkeli) Metro. 9.4.1998. Viitattu 29.1.2009. (englanniksi)
  15. ↑ a b nekru halv. mustaihoinen, neekeri. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  16. ↑ a b c d e Rastas 2007, s. 126–129.
  17. ↑ a b c d e Nieminen, Anna: Rasistista lastenkulttuuria? Kumppani, 30.11.2003, 2003. vsk, nro 6. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.2.2009.
  18. ↑ a b c d Mäntynen, Anne & Onikki, Tiina: Neekeri ei ole neutraali. (artikkeli) Virittäjä, , 1997. vsk, nro 4/1997, s. 620–621. Helsinki: Kotikielen seura.
  19. ↑ Esimerkiksi Somerkivi, Tynell ja Airola: Lasten oma lukukirja. Teoksessa on on tarina Kilttien lasten saari. Tarinassa monenväristen lasten asuttamalle saarelle saapuu paha poika, joka muun muassa pilkkaa ”neekeripoikaa” mustaksi ja nauraa kiinalaistytön vinoille silmille. 13. painos. Helsinki: Otava, 1970
  20. ↑ Leiviskä, Iivari: Kansakoulun maantieto. 2, Yläluokkien oppimäärä. 4. uudistettu painos. Porvoo: WSOY, 1937.
  21. ↑ Kirjallinen kysymys 1217/2001 vp Eduskunta. Viitattu 29.1.2009.
  22. ↑ ”neekerit (esp. negro = musta), negridisen suurrodun roturyhmä, yht. yli 220 milj., Afrikassa n. 195 milj., Keski- ja Etelä-Amerikassa n. 25 milj., Yhdysvalloissa yli 22 milj. Lisäksi sekarotuisia n. 45 milj. Rotuominaisuudet → ihminen. Heimot ja uskonnot → Afrikka. Kielet → Bantukielet, Sudanilaiset kielet. → Neekerikysymys, Rotusyrjintä.” Otavan iso Fokus 3, Ip–Kp. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00051-9.
  23. ↑ a b Suomen kielen lautakunnan toiminta 30.5.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 2.2.2009.
  24. ↑ a b Poliisin kielenkäyttö tarkkailussa 16.02.2000. MTV3–STT. Viitattu 25.1.2008.
  25. ↑ Sisättö, Vesa: Huckleberry Finnin seikkailut 5.11.1999. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.. Viitattu 20.2.2009.
  26. ↑ Allison Samuels: Rethinking Race In the Classroom - In the age of Obama, some want to banish 'Huck Finn' and abolish Black History Month. Why they're wrong.. Newsweek, Feb 28, 2009, 2009. vsk, nro Mar 9. Newsweek, Inc.. verkkoversio. Viitattu 9.3.2009. (englanniksi)
  27. ↑ a b ”Soita viel’ se neeger-jazz” (artikkeli) Turun Sanomat. 27.3.2004. Viitattu 30.1.2009.
  28. ↑ a b Virtanen, Leena: Kiekurapilleristä tuli krumeluuri (artikkeli) Helsingin Sanomat. 9.12.2006. Viitattu 4.2.2009.
  29. ↑ Kirjallisuuden valtionpalkinnot Rakel Liehulle ja Kristiina Rikmanille (tiedote) 6.5.2008. Opetusministeriö. Viitattu 4.2.2009.
  30. ↑ PJY: Historia (www-sivu) Pirkanmaan journalistit. Viitattu 29.1.2009.
  31. ↑ Jyväskylässä julkaistiin vuoteen 1994 saakka toimittajien vappulehteä Neekeri tai Keski-Suomen neekeri.
    *Fennica Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 29.1.2009.
    * Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikka Neekerisaari sijaitsee samannimisellä saarella Pyhäselällä.Määritä nimeke! Kartapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 4.2.2009.
  32. ↑ a b c Salminen, Jan: Neekerikammo lävistää meidät. Hämeen Sanomat, 2.2.2007, 2007. vsk, nro 2.2..
  33. ↑ Alatalo, Mikko: "Elävänä Pispalassa" v. 1980 mikkoalatalo.net. Mikko Alatalon kotisivu. Viitattu 20.2.2009.
  34. ↑ Nuoriväki toivoo keikoilla ”Puuhamaata”. (artikkeli) Tamperelainen, 26.1.2002.
  35. ↑ Aika ajoi ohi. Iltalehti, 3.4.2006.
  36. ↑ a b Rastas 2007, s. 122-126.
  37. ↑ Kongossa ei tunneta sanaa neekeri: Ministeri Voinmaa vierailulla Belgian siirtomaassa. (Aamulehti 50 vuotta sitten -palsta) Aamulehti, 28.8.2002.
  38. ↑ Aho, Kimmo & Hiltunen-Back, Eija: Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja (”Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.”) Duodecim terveyskirjasto. 14.12.2007, Duodecim-seura 2008. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008.
    * neekerisankkeri Työterveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008. : ”vanh. ks. lymphogranuloma venereum (lymfogranulooma).”
  39. ↑ Tekla: Vaasan kartapalvelu Vaasan kaupunki. Viitattu 4.2.2009.
  40. ↑ Suojelurekisteri Keski- ja Etelä-Pohjanmaa (”Strömberg Oy. Huutoniemi, 12-perheen rivitalot, v. 1946–48 Neekerikylä 1–5, Vaasa” – – ”Kaava on vahvistettu 4.1.1985.”) Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto. Viitattu 4.2.2009.
  41. ↑ Aromaa, Esko & Hallasmaa, Juhani: Kanavien pikkukaupungista Merenkurkun moderniksi kasvukeskukseksi (PDF) (artikkeli) Kuntatekniikka. Viitattu 4.2.2009.
  42. ↑ Aittoniemi, Sulo: KK 1271/1997 vp 12.12.1997. Suomen eduskunta. Viitattu 2.2.2009.
  43. ↑ Ally, Kulsoom: Analytical Study of Discrimination, Racism and Xenophobia in the Educational Sector of Finland, s. 36. The Finnish League of Human Rights (Ihmisoikeusliitto), 2002. Verkkoversio (PDF) (viitattu 29.1.2009). (englanniksi)
  44. ↑ Rasismin vastainen työ -työryhmän esitys (PDF) 31.12.2006. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ja alueellisten neuvottelukuntien rasismin vastainen työ. Viitattu 2.2.2009.
  45. ↑ YLE Uutiset: Ruotsin poliisin rasismikohu paisuu 12.02. klo 09:33. YLE. Viitattu 23.2. 2009.
  46. ↑ a b c Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano: Suomen 15. määräaikaisraportti elokuu 1999. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 2.2.2009.
  47. ↑ Rasistiseen kiihotukseen puuttuminen (PDF) Vähemmistövaltuutettu. Viitattu 2.2.2008.
  48. ↑ a b c d Latomaa 2002, s. 10–14.
  49. ↑ Helminen, Marjut: Etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, ulkomaalaiset: Kuinka raportoida? Käytännön aineistoa journalisteille. Mediakriittinen julkaisusarja 4. Helsinki: Suomen journalistiliitto, 1996.
  50. ↑ Korhonen, Rainer: ”En luo rasismia, ainoastaan raportoin siitä” Kumppani-lehti. 10.3.1996. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Viitattu 29.1.2009.
  51. ↑ Vuonna 2005 voimaan tulleet oheet. Jo vuonna 1983 tehdyissä Lehtimiehen ohjeissa todettiin: "Henkilön rotua, kansallisuutta, syntyperää, uskonnollista tai poliittista vakaumusta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti."
  52. ↑ JSN 22.1.2008 0:00:00.. JSN. Viitattu 9.3. 2009.
  53. ↑ 3942/SL/08 27.8.2008. JSN. Viitattu 9.3.2009.
  54. ↑ Haavio, Martti & Tynni, Aale & Hinkkanen, A.: Kultainen aapinen, s. 4. Kuvittanut Maija Karma. 16. painos (1. painos 1956). Porvoo Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-06409-2.
  55. ↑ 3619/PR/06 30.6.2006. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.2.2009.
  56. ↑ Latomaa 2002, s. 11.
  57. ↑ Löytty, Olli: Perjantait ja saatanat: Todentuntuisia kohtaamisia toisen kanssa. (artikkeli) Kulttuurintutkimus, , 1998. vsk, nro 15:2, s. 15–26. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto.
  58. ↑ a b c Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja (artikkeli) Verkkouutiset. 19.11.1999. Viitattu 29.1.2009.
  59. ↑ a b Nieminen, Anna: Neekerikammon nujertaja (haastattelu) Kumppani. 15.8.2004. Kepa. Viitattu 4.2.2009.
  60. ↑ Rastas 2007, s. 119–122.
  61. ↑ Keskisuomalainen 27.10.1998.
  62. ↑ Wilska, Terhi-Anna & Lähteenmaa, Jaana (toim.): ”Arkipäivän rasismi ja osallistuva nuorisotutkimus monikulttuurisen koulun arjessa (Anne-Mari Souto)”, Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen, s. 33. Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto, 2006. ISBN 952-5464-26-1. verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 2.2.2009).
  63. ↑ Pekkinen, Anna-Maria: Mustavalkoisia puheenvuoroja – rasismi Internetin keskustelupalstoilla, s. 2, 26–28. Pro gradu -työ. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2005. Verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2008).
  64. ↑ a b Voiko poliisi nauraa neekerivitsille? Yhdenvertaisuus.fi: Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi. Viitattu 4.2.2009.
  65. ↑ Honkasalo, Veronika: ”4.5 “Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus”, ”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi, s. 65. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos, 2001. Verkkoversio (PDF) (viitattu 29.1.2009).

Aiheesta muualla

Wikisanakirja
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: neekeri.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paavi&oldid=6574285”