Helsinki-Vantaan lentoasema

Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsingfors-Vanda flygstation
Ulkomaanterminaalin lähtöaula 2
IATA-koodi	HEL
ICAO-koodi	EFHK
Sijainti	Vantaa
Koordinaatit	60°19′02″N, 024°57′48″E
Tyyppi	Julkinen
Ylläpitäjä	Finavia
Valmistumisvuosi	1952
Korkeus	55 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys	Vantaa – 5 km Helsinki – 18 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali 04R/22L 3 440 60 asfaltti 04L/22R 3 060 60 asfaltti 15/33 2 901 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2007)	13 090 744 (+7,8%)
Infobox OK

Helsinki-Vantaan lentoaseman "Reason to fly" -logo.

Lentokone talvisella Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Ulkomaanterminaali

Kiitotie 15/33

Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti Vantaan kartalla.

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HEL, ICAO: EFHK) Vantaalla on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema. Lentoasema sijaitsee Lentokentän kaupunginosassa noin 5 kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 18 kilometriä Helsingistä pohjoiseen ja on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria. Lentoasema valmistui alun perin vuoden 1952 kesäolympialaisiin ja palvelee nykyään yli 13 miljoonaa matkustajaa vuodessa, työllistää noin 11 000 ihmistä yli 1 000 yrityksessä ja yhteisössä ja on yksi Pohjoismaiden suurimmista lentoasemista. Kentällä on kolme kiitotietä. Lentoasemaa ylläpitää Ilmailulaitos Finavia.

Helsinki-Vantaan lentoasema hoitaa noin 90 % Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Lentoonlähtöjä ja -laskuja on yhteensä noin 600 päivässä, ja matkustajia 13 miljoonaa vuodessa.

Kotimaan- ja ulkomaanterminaalit sijaitsevat noin 250 metrin päässä toisistaan ja niitä yhdistää käytävä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme ostosaluetta: Euroopan lentojen Boulevard, kaukolentojen Avenue ja kotimaanlentojen Galleria. Yhteensä myymälöitä ostosalueilla on 31, kahviloita tai ravintoloita 17 ja muita palveluyrityksiä 16 kappaletta. Yrittäjiä ostosalueilla toimii yhteensä 34.

Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.

Historia

Helsinki-Vantaa valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5.7.–15.8.1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3 lentokonetta, OH-LCC Tiira ja OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26.6., ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli Scandinavian Airlines System'in eli SAS:n DC-6 B "Torgil Viking" 29.6. Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentokentältä Helsinki-Vantaalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin Helsinki-Vantaalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna Helsinki-Vantaa sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsinki-Vantaalle alkoi 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä vuonna 1969. Vuonna 1973 alkoivat turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä. Helsinki-Vantaa sai nykyisen nimensä vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema.

Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali vuonna 1993. Vuonna 1996 lentoasemalla tehtiin suuri uudistus, kun alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Samalla avattiin uusi ostoskatu, kongressikeskus ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali. Lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin taas ja sinne avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat marraskuussa 1999. Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 000 000 rajan. Lähestymislennonjohto siirtyi ns. luolasta uusiin maanpäällisiin tiloihin.

Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. 28. marraskuuta 2002 otettiin käyttöön kolmas kiitotie, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia.

Helsinki-Vantaan lentoasema on menestynyt hyvin viime vuosina erilaisissa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa.

13. elokuuta 2007 lentoasemalle avattiin 246-huoneistoinen Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport. Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.

25. marraskuuta 2008 lentoasemalle avattiin maksuton WLAN-verkko.

Non Schengen terminaalin laajeenus

Syyskuussa 2006 aloitettiin mittava ulkomaanterminaalin laajennus, jolla moninkertaistetaan Schengen-alueen ulkopuolelta tulevien matkustajien terminaalialueen koko. Laajennuksen jälkeen asemalla on kahdeksan porttia laajarunkokoneille. Samalla rakennetaan uusi matkatavaran käsittelykeskus. Laajennuksen odotetaan palvelevan erityisesti Finnairin kasvavaa Aasian-liikennettä. Laajennus otetaan käyttöön vuonna 2009. Laajennuksen jälkeen terminaali on mitoitettu 15-16 miljoonalle matkustajalle (kasvua 30 %) ja 13,5 miljoonan matkatavarayksikön (kasvua 43 %) käsittelyyn vuodessa.

Kävelymatkan päähän ulkomaanterminaalista rakennetaan 12-kerroksinen kaksirakennuksinen World Trade Center. Rakennuksen ensimmäinen osa aloitetaan vuonna 2009.

Muut hankkeet

Terminaalin non-schengen-laajennusta voi jatkaa kahdella lisäportilla. Lisäosan rakentaminen aloitetaan aikaisintaan vuonna 2010. Myös kotimaan terminaalia voi laajentaa kahdella lisäportilla ja parilla bussiportilla. Laajennus aloitetaan aikaisintaan vuonna 2009.

Kiitotiet

Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

• 04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3440m x 60m
• 15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 3000m x 60m
• 04L/22R (kiitotie 3), uusi pääkiitotien rinnakkaiskiitotie, mitat: 3160m x 60m

Kiitoteiden käyttöperiaatteet

Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Ihannetilanteessa kiitotie 22R on lähtökiitotie ja 15 laskukiitotie (Open V -konfiguraatio). 22-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä (parallel 22) on 22R lähtö- ja 22L laskukiitotie (paitsi hiljaiset suihkuturbiini-ilma-alukset voidaan selvittää lähtöön myös kiitotieltä 22L (Quiet Jet). 04-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä on 04L lasku- ja 04R lentoonlähtökiitotie. Nykyään kiitotietä 33 (ts. kiitotie 2 luoteeseen päin) käytetään harvoin, varsinkaan laskuun, koska sillä ei ole ILS-tarkkuuslähestymislaitteita. Joskus sitä voidaan käyttää pohjoiseen suuntautuvien lentojen lähtökiitotienä.

Häiriöiden vähentämiseksi käytetään ensisijaisuusjärjestystä, joka lähtöihin on 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15 ja laskeutumisiin 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Meluhaittojen vähentämiseksi yöaikaan klo 23–06 käytetään lähtökiitotienä 22R ja laskukiitotienä 15, ellei sää tai muut olosuhteet muuta vaadi.

Yhteydet kentälle

Julkisen liikenteen yhteydet kentälle hoidetaan busseilla ja takseilla. Tikkurilan aseman kautta lentoasemalle pääsee ympäri vuorokauden bussilla 61. Tikkurilassa on vaihtomahdollisuus kaikkiin pääradan juniin. Finnairilla on oma bussiyhteys Helsingin keskustasta, Elielinaukiolta lentoasemalle, ja se pysähtyy matkan varrella suurimpien hotellien kohdalla. Myös seutulinja 615 vie lentoasemalta Helsingin keskustaan noin puolessa tunnissa, ja suoria yhteyksiä lentoasemalta on myös Myyrmäkeen, Espoon keskuksen, Tapiolan, Malmin ja Itäkeskuksen tapaisiin aluekeskuksiin. Kaukoliikenteen bussivuoroja on lentoasemalta kaikkialle Suomeen.

Rakenteilla oleva Kehärata yhdistää lentoasema suoraan pääkaupunkiseudun paikallisjunaverkkoon. Lentoaseman rautatieaseman lentomatkustajia palveleva kulkuyhteys nousee asemalta suoraan terminaalien 1 ja 2 väliseen yhdyskäytävään. Kehäradan rakentaminen alkaa huhti-toukokuussa 2009 ajotunneleiden louhinnalla.

Pysäköinti

Helsinki-Vantaalla on noin 12 400 pysäköintipaikkaa. Uusi pysäköintitalo 3b on yhteydessä sillalla pysäköintitaloon 3a. Pysäköinti on jaoteltu seuraavasti:

• Pikaparkki

Ulkoalue lähellä terminaalia, alle 100 parkkipaikkaa, pysäköintiaika maksimissaan muutaman tunnin.

• Lomaparkki

Pysäköintitalossa, 1500–2500 parkkipaikkaa enintään 15 minuutin kävelymatkan päässä, pysäköintiajan maksimia ei ole.

• Bisnesparkki

Pysäköintitalossa, yhteensä noin 2000 parkkipaikkaa lähellä terminaalia, pysäköintiajan maksimia ei ole.

Lentoyhtiöt terminaaleittain

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kaksi terminaalia. Terminaali 1 on tarkoitettu kotimaan lennoille ja terminaali 2 ulkomaan lennoille. Vuoden 2009 syyskuusta lähtien terminaalit on kuitenkin tarkoitus jakaa uusiksi niin, että terminaali määräytyy lentoyhtiön, ei kohteen mukaan. Kotimaanterminaaliin (Terminaali 1) siiryy Star Alliance-lentoyhtiöallianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden lennot (esimerkiksi Blue1, SAS, Lufthansa), ja ulkomaanterminaaliin Oneworld-allianssiin kuuluvat lentoyhtiöt (esimerkiksi Finnair,Malev, British Airways).

Helsinki-Vantaa on kansainvälisen ja kotimaan liikenteen keskus Finncomm Airlinesille, Air Finlandille, Finnairille ja Blue1:lle.

Terminaali 1

• Blue1 (Ivalo [helmikuusta 2009 alkaen], Kittilä, Kuopio, Kuusamo [11.2.2009 alkaen], Oulu, Vaasa, Rovaniemi)
• Finnair (Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kittilä, Kokkola, Kuusamo, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku, Vaasa)
• Finncomm Airlines (Enontekiö, Joensuu, Jyväskylä, Kemi/Tornio, Kokkola, Kuopio, Kuusamo, Pori, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa, Savonlinna, Varkaus)

Terminaali 2

• Aer Lingus (Dublin)
• Aeroflot (Moskova-Šeremetjevo)
• Air Åland (Maarianhamina)
• airBaltic (Riika)
• Airberlin (Berliini-Tegel, Düsseldorf, Hampuri [toukokuusta 2009 alkaen])
• Air Finland (Alicante, Málaga)
• Austrian Airlines (Wien)
• Blue1 (Ateena, Barcelona, Biarritz [kausittainen, 23.6.2009 alkaen], Dubrovnik [kausittainen, 22.6.2009 alkaen], Göteborg, Kööpenhamina, Lontoo-Heathrow, Milano, Nizza, Oslo, Pariisi, Rooma, Split [kausittainen, 3.5.2009 alkaen], Tukholma-Arlanda, Varsova [lennot jatkuvat 30.3.2009], Zürich)
• British Airways (Lontoo-Heathrow)
  • Sun Air of Scandinavia (Billund)
• Brussels Airlines (Bryssel)
• Cimber Air (Norrköping)
• City Airline (Visby [kesäisin], Göteborg [14.4.2009 alkaen])
• CSA Czech Airlines (Praha)
• easyJet (Lontoo-Gatwick)
• Estonian Air (Tallinna)
• Finnair (Amsterdam, Bangkok, Barcelona, Bergen [22. toukokuuta alkaen], [kesäisin], Berliini-Tegel, Budapest, Bukarest, Bryssel, Delhi, Düsseldorf, Frankfurt, Gdansk, Geneve, Göteborg, Hampuri, Hongkong, Istanbul [maaliskuusta 2009 alkaen], Jekaterinburg, Kanton, Kiova, Krakova [kesäisin], Kööpenhamina, Lissabon, Lontoo-Heathrow, Ljubljana, Madrid, Manchester, Milano-Malpensa, Moskova-Šeremetjevo, Mumbai, München, Nagoya, New York-JFK, Osaka, Oslo, Pariisi-CDG, Peking, Pietari, Pisa, Praha, Riika, Rooma-Leonardo da Vinci, Soul, Shanghai, Tokio, Tukholma-Arlanda, Varsova, Venetsia [kesäisin], Vilna, Wien, Zürich)
• Finncomm Airlines (Stuttgart, Tallinna)
• Fly Lappeenranta
  • Highland Airwaysin operoimana (Lappeenranta)
• Icelandair (Reykjavik)
• KLM (Amsterdam)
• LOT Polish Airlines (Varsova)
• Lufthansa (Frankfurt, München)
• Malév (Budapest)
• Rossiya Airlines (Pietari)
• SAS (Kööpenhamina, Tukholma-Arlanda)
• Severstal Aircompany (Petroskoi)
• TAP Portugal (Lissabon [kesäkuusta 2009 alkaen])
• Turkish Airlines (Istanbul)
• Ukraine International Airlines (Kiova)

Entiset lentoyhtiöt ja kohteet

• Air France (Pariisi-CDG)
• Buzz (Lontoo-Stansted)
• Blue1 (Dusseldorf, Amsterdam, Budapest, Bryssel, Berliini, Dublin, Geneve, Hampuri, Madrid)
• Clickair (Barcelona)
• Delta Air Lines (New York-JFK)
• Finnair (Kairo, Dubrovnik [nykyisin lomalento], Malaga [nykyisin lomalento], Milano-Linate, Ateena [nykyisin lomalento], Luxemburg, Bergen, Lakselv, Tromssa, Nizza [nykyisin lomalento], Malmö, Berliini-Schönefeld, Köln-Bonn, Nürnberg, Murmansk, Petroskoi, Dubai [nykyisin lomalento], Bahrain, Bagdad, Amman, Montreal, Toronto [nykyisin lomalento], Los Angeles, San Francisco, Seattle, Singapore)
• FlyLAL (Vilna)
• Germanwings (Köln-Bonn)
• Pan American World Airways (New York-JFK [Tukholma-Arlandan kautta])
• Sabena (Bryssel)
• Skyways (Sundsvall)
• Swissair (Geneve, Zürich)
• Sterling Airlines (Bologna, Budapest, Hania, Edinburgh, Faro/Algarve, Málaga, Praha, Rooma-Ciampino)
• VBird (Niederrhein, München)
• Volareweb (Milano-Malpensa)

Charter-lentoyhtiöt

• Air Bulgaria
• Air Finland
• Air Malta
• AMC Airlines
• AtlasJet
• Finnair Lomalennot
• KTHY
• Nouvelair
• Primera Air
• Thomas Cook Airlines Scandinavia
• TUIfly Nordic

Rahtilentoyhtiöt

• Airest (Tallinna)
• Avies (Tallinna)
• Cargolux (Hongkong, Luxemburg)
• DHL (Leipzig/Halle)
• NTD Air Cargo (Tukholma-Skavsta)
• TNT (Liege)
• UPS (Malmö, Köln/Bonn)
• West Air Sweden (Kööpenhamina)

Muut toimijat

• Medi-Heli

Helsinki-Vantaalla toimivia maahuolintayhtiöitä ovat Northport Oy, Servisair, Airpro Oy, SAS Ground Services Finland Oy, Inter Handling sekä Nordic Airport Services (De-icing / cleaning), jotka tarjoavat ground handling -palveluita lentoyhtiöille. Polttoainetta toimittavat Helsinki-Vantaalla sijaitsevat Shell, St1 ja Neste Oil, Aviation. Catering-palveluita tarjoavat Finnair Catering ja Vantaa Catering Services.

Aiheesta muualla

• Helsinki-Vantaan lentoaseman kotisivut
• Helsinki-Vantaan kiitotien käyttömenetelmistä [1] ja [2].
• Matka.fi etsii yhteyden mistä tahansa Suomesta lentoasemalle ovelta-ovelle periaatteella.
• World Aero Datan tiedot lentoasemasta
• theAirDB:n tiedot lentoasemasta

Suomen raja-asemat