Ero sivun ”Neekeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Vaude (keskustelu | muokkaukset)
3 336 muokkausta
Käyttäjän 81.175.211.167 (keskustelu) muokkaus 5950931 kumottiin
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli [[negridinen rotu]].}}
IMMA FIRIN MAH LAZZOOORRRRR

..……………………….„~"¯¯¯”~„

.……………………..„”. (_). . . . .\
'''Neekeri''' on [[Suomen kieli|suomen kielen]] usein halventavana<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri">'''neekeri''' ''us. halv.'' negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> pidetty sana, jolla tarkoitetaan yleensä afrikkalaistaustaista tummaihoista ihmistä. Ennen 1900-luvun loppupuolta ''neekeri''-sana oli yleisessä käytössä ja on kiistanalaista onko tähän sen aikaisempaan käyttöön liittynyt halventavaa sävyä.<ref name="rastas"/> Nykyisin sanaa kuitenkin pidetään yleisesti halventavana<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="il"/><ref name="rastas"/><ref name="yhdenvertaisuus"/> ja sen sijasta käytetään sanaa ''musta'' tai [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mustaa väestöä tarkoitettaessa ''[[afroamerikkalainen]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=Afroamerikkalaiset | Nimeke =afroamerikkalaiset | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =YSA | Ajankohta = 10.10.2008| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopiston kirjasto| Viitattu = 13.10.2008 | Kieli = }}</ref> Eräissä [[ihmisrotu]]ja koskevissa teorioissa käytetään suunnilleen samassa merkityksessä termiä [[negridinen rotu]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/> Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa ''värillinen''.<ref>''Kielitoimiston sanakirja'' (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset."</ref>
.……………………..|. . . . . . . . .|

.………………„-~^”¯”-„. . . . . . .„”
Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tällä sanalla. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää jokapäiväisiä [[rasismi]]n kokemuksia.<ref name="rastas"/><ref name="virkki"/>
.……………„-”::::::::::::”~-----~^„………………_¸„„„_

.………….„”:::::::„^””””””~„:::::::::”-„…………„-“. . . . .”-„
==Sanan käytön historia==
.………..„”:::::::„”. . . . . . .”~„:::::::”~„…….|. . . . . (_).\

.………„”:::::::„”. . . „--~~--„_.”-„::::::::¯”~-„„\. . . . . . . „”
Alun perin sana ''neekeri'' on lainautunut suomeen [[Ruotsin kieli|ruotsin]] (''neger'') ja [[Ranskan kieli|ranskan]] (''nègre'') kautta [[latinan kieli|latina]]n sanasta ''niger'', 'musta'. [[Englannin kieli|Englannin kielen]] ''negro''-sanan väännöksiä ''nigger'', jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä [[orjuus|orjista]], sekä monissa yhteyksissä myös ''[[nigga]]'' pidetään nykyään yksiselitteisesti loukkaavina,<ref>"nigger." Dictionary.com Unabridged (v 1.1). Random House, Inc. 18 Oct. 2007. <Dictionary.com http://dictionary.reference.com/browse/nigger>: "The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War."</ref><ref name=Metro>J. Douglas Allen-Taylor. [http://www.metroactive.com/papers/metro/04.09.98/cover/nigger-9814.html New Word Order], ''Metro'', [[9. huhtikuuta]], [[1998]].</ref> samoin kuin suomen kielen vastaavaa [[slangi]]muotoa ''nekru''.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru">'''nekru''' ''halv.'' mustaihoinen, neekeri. {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>
.……../::::::::/. .¯„-“;;;;;;;;;;;;;;”^-„”~„::::::::::::”~„„„„„„-~”

.……/::::::::/. “„-”;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;¯"-„”~---„„„„_:::::::”„
Suomen kirjakieleen sana ''neekeri'' ilmestyi [[1700-luku|1700-luvulla]], jolloin afrikkalaiset ja erityisesti Afrikasta Amerikkaan tuodut orjat tulivat joillekin suomalaisille tutuiksi tekstien välityksellä. 1860-luvulla saksasta suomeen käännetyssä tietosanakirjassa ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat [ovat] taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.<ref name="rastas"/> [[I. K. Inha]]n vuonna 1911 toimittamassa teoksessa "Maailman ihmeet" ''neekeri''-sanaa käytettiin seuraavalla tavalla:
.…../:::::::/.„-“;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;”-„. . . .”):::::::'|

…./:::::::/”;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„”. . . „”:::::::„”
{{sitaatti|Afrikan troopillisissa metsissä elävät metsäneekerit pitävät hämähäkkiä maailman ihmeenä ja omistavat sille kansantaruissaan inhimillisiä ominaisuuksia. Ne esihistorialliset raakalaiset, joita asui Euroopassa ennen jääkautta keräilivät ja pitivät arvossa kivenmurikoita, joissa oli tavallista ihmeellisemmät kirjaukset, taikka kumman muotoisia luita. Heihin verrattavilla nykyisillä alimmilla kansoilla Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on niinikään tarkka silmä huomaamaan kaikkia, mitä luonnossa on ihmeellistä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=I. K. Inha (englantilaisen matkailijan kertomuksista mukaillen) | Nimeke=Maailman ihmeet - Esitys luonnon ja ihmisen mestaritöistä, sellaisina kuin ne nykyään ovat nähtävinä. I: Aasian ihmeet | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1911 | Tunniste=}}</ref>}}
.../:::::::/;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„-“¯._'. „”::::::„”

.ƒ:::::::/;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;(“. . . „”:::::::„”
Maantieteen professori [[Iivari Leiviskä]]n vuoden 1937 ''Kansakoulun maantieto'' -oppikirjassa neekerit kuvattiin luonteeltaan iloisiksi ja huolettomiksi ja heidän kerrottiin pitävän paljon soitosta ja meluavista leikeistä. Luonteenomaisena neekereille pidettiin vähäistä työhalua, mutta suurta itsekkyyttä ja epäluotettavuutta sekä lapselliseen hyväntahtoisuuteen liittyvää, äkkiä puhkeavaa julmuutta. Aistimet kuvattiin teräviksi, kuten luonnonkansoilla yleensä. Henkisistä kyvyistä todettiin etteivät ne ole niin heikot kuin usein arvellaan ja kerrottiin, että Afrikan kuumissa osissa voivat eurooppalaiset mukavasti matkustaa tavaroita kantamaan tottuneiden neekerien kuljettamissa kantotuoleissa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Iivari Leiviskä | Nimeke=Kansakoulun maantieto. 2 : Yläluokkien oppimäärä | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1937 | Tunniste=}}</ref>
'|:::::::ƒ;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;¯**"„”::::::„”

|::::::;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„”:::::::„”
=== Populaarikulttuuri ===
|::::::;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„”:::::::„”

|::::::„;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„”:::::::„”
''Neekeri''-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä populaarikulttuurissa huomattaavasti nykyistä useammin. Sana esiintyy muun muassa [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] [[Pekka Puupää]] -sarjan vuoden 1960 ''[[Pekka ja Pätkä neekereinä]]'' -elokuvan nimessä. Musiikkikappaleissa sitä on käytetty muun muassa [[J. Alfred Tanner]]in "Neekeri-idylli",,<ref>http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Neekeri-idylli YLEn äänilevystö: Neekeri-idylli</ref>[[Mikko Alatalo]]n "Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että", [[Kake Singers]]in "Me halutaan olla neekereitä" ja [[Hausmylly]]n vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen "[[Se mustamies]]" kappaleiden sanoituksissa.<ref>http://www.hausmylly.com/blog/index.php?s=scumback</ref><ref>Hausmylly: 15 vuotta – suuri puberteettikokoelma - albumin kansipaperi</ref>
|::::::.\__;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;„”::::::„”

|::::::¯”\:;¯”^-„;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;'„”:::::':„”
Jo 1980-luvulla neekeri-sanaa ilmenee tutkija Anna Rastaan mukaan [[Yleisradio]]n äänitearkiston perusteella pääasiassa vain humoristiseksi tarkoitetussa musiikissa, mitä voidaan Rastaan mielestä pitää halventavana naurunalaiseksi tekemisen kautta.<ref name="rastas"/> Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska "tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa"<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Nuoriväki toivoo keikoilla "Puuhamaata". | Julkaisu =Tamperelainen | Ajankohta = 26.1. 2002| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain "edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja".<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Aika ajoi ohi | Julkaisu =Iltalehti | Ajankohta = 3.4. 2006| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> [[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomien]] toimittaja Jan Salminen on kuvaillut populaarikulttuurissa esiintynyttä "siirtomaa-ajalle kuuluvaa symboliikkaa", kuten Hausmyllyn neekeri-aiheista kappaletta "kansalliseksi häpeätahraksi" ja katsoo, että tällaisen rasistisen symboliikan karsiminen on looginen suuntaus.<ref name="kaartinen"/>
'|::::::-„.\:;:;:;:”-„;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;ƒ:::::::„”

.|::::::. . \:;:;:;:;:”„;¸„¸;;;;;;;;;„~~|::::::„”
Ei-halventavaksi tulkittavien esimerkkien ohella 1950- ja 60-luvuilla mediassa ja populaarikulttuurissa esiintyi neekeri-sana myös selvästi rasistisissa ja halventavissa yhteyksissä. [[Suosikki]]-lehti pyysi kommentteja kahdelta tunnetulta muusikolta "neekerien eläimellisyydestä" otsikolla "Onko neekeri ihminen?" vuonna 1968.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Onko neekeri ihminen?| Julkaisu =Suosikki | Ajankohta = | Vuosikerta = 1968| Numero =10 | Sivut =27 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Toisaalta jo 1950-luvulta löytyy ensimmäiset viitteet siitä, että termin käyttö olisi sopimatonta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Kongossa ei tunneta sanaa neekeri. Ministeri Voinmaa vierailulla Belgian siirtomaassa | Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = | Vuosikerta =1952 | Numero =28.8. | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
.'|:::::::\. . \:;:;:;:;:;:\;|:;”-„;;;;;\. . |:::::'{

..“„:::::::”~„”-„:;:;:;:;:”:;:;:;:”„;;'|. .’|::::::\
=== Muita käyttöyhteyksiä ===
.…”~„:::::::¯”~„~--„:;:;:;:;:;|;;ƒ. .'|::::::

.'……..”~„::::::::¯”^~-„~-„_|;;/_. ƒ::::::'|
1960-luvulla toimittajia kutsuttiin usein "sanomalehtineekereiksi", koska oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat aikaisemmin usein painomusteessa.<ref name="kaartinen"/> Vaikka sanan käyttö on vähentynyt sen jälkeen kun ilmausta ryhdyttiin pitämään ihmisoikeuksia luokkaavana<ref name="kaartinen"/> on tästä johtuvia termejä on edelleen jokin verran olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.leffatykki.com/elokuva/pekka-ja-patka-neekereina| Nimeke = "Puupää koheltaa viimeisen kerran."| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Pekka ja Pätkä neekerinä -elokuvan arvostelu | Julkaisu = www.leffatykki.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Leffatykki Media Oy | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}</ref>
…………..”~-„_::::::::¯¯””~'¯-~”::::::'ƒ
Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi 90-luvun taitteeseen asti vappulehteä nimeltä ''[[Neekerirumpu]]'' ja yhdistyksen naistoimittajilla ja toimittajien vaimolla oli oma Neekerinaiset-klubi.<ref>[http://www.pjy.fi/historia.htm Pirkanmaan journalistit - historia]</ref> [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselällä]] sijaiseva Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikan nimi on Neekerisaari.<ref name="kaartinen"/>

Muissa yhteyksissä termiä neekeri on käytetty muun muassa [[Brunberg]]in [[Suukko (makeinen)|suukkojen]] nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka ''Neekerinpusu'' ja vuoteen 2007 saakka ilmestyneessä ''[[Vappuneekeri]]''-nimisessä vappulehdessä. [[Lymphogranuloma venereum]]- eli lokeronivusajos-sukupuolitaudista on käytetty myös nimitystä neekerisankkeri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tes00012 | Nimeke = Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja| Tekijä =Kimmo Aho ja Eija Hiltunen-Back | Tiedostomuoto = | Selite ="Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia." | Julkaisu = | Ajankohta =14.12.2007 Duodecim-seura 2008 | Julkaisupaikka =Duodecim terveyskirjasto | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}</ref><ref name=Tohtori>[http://www.tohtori.fi/?page=6625671&search=neekerisankkeri Tohtori.fi: Neekerisankkeri](viitattu 19.3.2008)</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltm08151&p_haku=neekerisankkeri&p_loki=e | Nimeke = neekerisankkeri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Työterveyskirjasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}: "''vanh.'' ks. lymphogranuloma venereum(lymfogranulooma)"</ref><ref>[http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=72828&hakusanat=Kuusi Verkkouutiset: Neekerisankkeri nostaa päätään Kanadassa](viitattu 19.3.2008)</ref>

==Sanakirjat, viralliset yhteydet ja kannanotot ==

''Nykysuomen sanakirjassa'' (1958) sanaan ''neekeri'' ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (Vierassanojen etymologinen sanakirja). Vuosina 1990–94 julkaistussa ''Suomen kielen perussanakirjassa'' ja vuonna 1997 julkaistussa ''CD-Perussanakirjassa'' sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Vuonna 2004 julkaistussa ''Kielitoimiston sanakirjassa'' sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi” ja hakusana ''nekru'' on merkitty ”halventavaksi”.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru"/><ref name="oikeus"/>

''Neekeriä'' käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä, ja sanaa käytettiin vielä [[1970-luku|1970-luvulla]] ilmestyneissä tietosanakirjoissakin.<ref>Muun muassa ''Otavan Iso Fokus'', 1975.</ref> Tästä syystä monet [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] jäsenet eivät pidä sanaa halventavana.<ref name=Verkkouutiset /> 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana ''neekeri''-sana alkoi muuttua arkaluontoiseksi. 1990-luvun kuluessa siitä tuli epäsopivaa<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="il"/><ref name="rastas"/><ref name="yhdenvertaisuus"/> ja sen käyttö lopetettiin virallisissa yhteyksissä. Nykyisin ''neekeri''-sanaa käytetään lähinnä puhekielessä.<ref name="rastas"/>

[[Sisäasiainministeriö]]n ylläpitämän viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille tarkoitetun ''Yhdenvertaisuus.fi'' -verkkosivuston mukaan etnisille vähemmistöille ja naapurikansoille on kaikissa kielissä ilmauksia, jotka voivat olla hyvinkin loukkaavia, eikä virkamiehet voi käyttää tällaisia ilmauksia. Sivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa "eittämättä negatiivinen kaiku" ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin "nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista". Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.<ref name="yhdenvertaisuus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/hallinto_saako_sanoa.html | Nimeke =Saako sanoa neekeri? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Yhdenvertaisuus.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi| Viitattu = 14.10.2008 | Kieli = }}</ref>

[[Suomen Journalistiliitto|Suomen Journalistiliiton]] julkaisemassa kirjassa ''Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset: Kuinka raportoida?'' arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että on tärkeää kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Sanan ''neekeri'' käyttö on nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä. Suomen ihmisoikeusliitto<ref name="il">[http://www.ihmisoikeusliitto.fi/toiminta/lausunto Ihmisoikeusliitto]</ref> otti kantaa termin käyttöön ja katsoi, että ''"sanan käyttö on nykyaikana poliittisesti epäkorrektia. Neekeri-sanaan kytkeytyy halveksiva ja loukkaava suhtautuminen etnisiä ryhmiä kohtaan. Sanaa on käytetty kautta aikojen negatiivisesti leimaavissa konteksteissa"''.:<ref>''Kielikuvia'' 2/2002</ref>

=== Oikeuskäytäntö ===

[[Itä-Suomen hovioikeus]] tuomitsi lokakuussa [[1998]] [[sakko]]rangaistuksen [[sotkamo]]laiselle [[opettaja]]lle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi. Oikeus katsoi sanan olevan halventava.<ref>Keskisuomalainen 27.10.1998</ref> Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi varusmiespalvelusta suorittaneen alikersantin 8 päiväsakkoon tämän huudeltua gambialaissyntyiselle kaartinjääkärille "vittu, kun toi neekeri ei juokse" ja "vitun Bobby". Tuomioita on tullut myös muun muassa nimityksistä "likainen nekru".<ref name=Verkkouutiset /> [[Sirkku Latomaa]] on todennut, että koska sanaa on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta]] siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.<ref>[http://web.archive.org/web/20060222082238/http://www.uta.fi/jarjestot/nsseura/kielikuvia/kielikuvia-2-02.pdf ''Kielikuvia'' 2002]</ref>

Keväällä [[2000]] Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat [[Suomen Tietotoimisto]]n julkaisemassa poliisitiedotuksessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla ''neekeri''. [[Eduskunta|Eduskunnan]] [[apulaisoikeusasiamies]] [[Jaakko Jonkka]] piti tätä harkitsemattomana, koska ''neekeri''-sanaa oli käytetty myös muutoin kuin pelkästään tuntomerkkinä. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myöntää, että ilmaus neekeri "livahti julkisuuteen puolivahingossa".<ref name="oikeus">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Poliisin kielenkäyttö tarkkailussa | Ajankohta=16.02.2000 20:53 | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2000/02/12956 | Julkaisija=(MTV3-STT) | Luettu= 25.1.2008| Kieli= }}</ref> Eduskunnassa käydyssä keskustelussa [[eduskunnan oikeusasiamies]] [[Lauri Lehtimaja]] totesi että "tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön. Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, että oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina". Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin. Lehtimaja piti näitä kysymyksiä "perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä" ja korosti, että "julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oikeusasiamies tuntee itsensä velvolliseksi kantamaan kortensa kekoon".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2001 vp | Ajankohta=115. TIISTAINA 16. LOKAKUUTA 2001 kello 14 | Osoite=http://www.parlement.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_115_2001_ke_p_1.shtml | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=15.1.2008 | Kieli= }}</ref>

[[Perussuomalaiset|Perussuomalaisten]] kansanedustaja [[Raimo Vistbacka]] kommentoi oikeusasiamiehen näkemystä eduskunnassa sanoen: "Kun päätöksen selostuksessa puhutaan, että pitäisi käyttää sanaa "mustaihoinen" tai jotakin muuta vastaavaa, jotenkin se tuntuu ainakin tämän ikäluokan ihmiselle hieman oudolta. Itse näkisin, että Suomessa kuitenkin ollaan sen verran fiksuja ja sivistyneitä, kun perinteisesti on käytetty neekeri-sanaa, ettei se nyt ainakaan mitään rasismia voi olla. ".<ref>[http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_114_2001_ke_p_1.shtml Täysistunnon pöytäkirja PTK 114/2001 vp]</ref>

== Akateeminen yhteisö ==

Akateemisessa yhteisössä ollaan nykyisin varsin yksimielisiä siitä, että sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.<ref name="rastas"/><ref name="mantynen"/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Sirkku Latomaa | Otsikko =Musta, valkoinen – vai ihminen? | Julkaisu = Kielikuvia | Ajankohta = | Vuosikerta =2002 | Numero =2 | Sivut = 11| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Nykysuomen seura ry | Selite= | Tunniste= | www =http://nykysuomenseura.org/images/stories/Kielikuvia/kielikuvia-2-02.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Olli Löytty | Otsikko = Perjantait ja saatanat. Todentuntuisia kohtaamisia toisen kanssa| Julkaisu =Kulttuurintutkimus | Ajankohta = | Vuosikerta =1998 | Numero =15:2 | Sivut =15-26 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Nykykulttuurin tutkimuskeskus
| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="kaartinen"/> Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.<ref name="rastas"/> [[Kielitoimisto]]n tutkija Taru Kolehmainen ei pidä sanaa itsessään halventavana, vaan halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään. Hän esitti vuonna 1999 seuraavan lausunnon:<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/19.marraskuu/nekr4699.htm Verkkouutisten juttu neekeri-sanan käytöstä]</ref>

{{Sitaatti|Sanojen tehtävä on erotella. Joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä. Vakiintunut sana siihen tarpeeseen on suomen kielessä ollut neekeri. Valitettavasti siitä on viime vuosina tullut ristiriitaisia tunteita herättävä sana lähinnä englannin kielen vaikutuksesta|Taru Kolehmainen, Verkkouutiset: ”Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja.”}}

Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekeri- ja mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.<ref name=Verkkouutiset>[http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/19.marraskuu/nekr4699.htm STT-IA: Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja]</ref>

Kolehmaisen näkemystä on kritisoitu esittämällä, että vanhoissa teksteissä ''neekeri''-sanaan liittyy harvoin muita kuin [[rasismi|rasistisia]] ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, siihen liittyneet vallitsevat merkitykset ovat olleet selvästi rasistisia.<ref name="rastas"/> [[Suomen akatemia]]n akatemiatutkija, historioitsija [[Marjo Kaartinen|Marjo Kaartisen]] mukaan sanalla neekeri on historiallisesti viitattu laiskoihin, epäluotettaviin, typeriin puoli-ihmisiin ja määritteet ovat kaukana neutraaleista. Kaartisen mukaan monet ajattelevat, että "rasistinen kuvakieli kuuluu kulttuuriimme, eikä siinä ole mitään pahaa. Ihmiset ajattelevat, että meillähän on oikeus ajatella mitä haluamme".<ref name="kaartinen">{{Lehtiviite | Tekijä = Jan Salminen | Otsikko = Neekerikammo lävistää meidät| Julkaisu = Hmeen Sanomat| Ajankohta =02.02.2007 14.02 | Vuosikerta = 2007| Numero = 2. helmikuuta | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://209.85.135.104/search?q=cache:pA-uXyA-y4oJ:www.hameensanomat.fi/Article.jsp%3Farticle%3D49621%26main%3D54+hausmylly+neekeri&hl=en&ct=clnk&cd=11| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.10.2008 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Myöskään Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen [[kolonialismi|kolonialistinen]] näkökulma:<ref name="mantynen">Mäntynen, Anne & Onikki, Tiina 1997: Neekeri ei ole neutraali. ''Virittäjä'' 4/1997, 620-621.</ref>

{{Sitaatti|Neekerit on joko kuvattu eksoottisen kiehtovina, mutta samalla erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana. Näistä yhteyksistä neekeri-sanaan ja käsitteeseen on tarttunut toiseuden leima, jota sitten on hyödynnetty fiktiossa, viihteessä ja arkisissa puhetavoissa.|Mäntynen & Onikki 1997: 620.}}

Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö ole ”olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sirkku Latomaa | Otsikko=Musta, valkoinen – vai ihminen? | Julkaisu=Kielikuvia. Nykysuomen seuran lehti | Vuosi= 2002| Numero=2/2002 | Sivut=10–14 }}</ref> [[Rasismi]]a ja [[monikulttuurisuus|monikulttuurisuutta]] tutkineen tohtori [[Anna Rastas|Anna Rastaan]] mukaan sanan ''neekeri'' käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, että "muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä". Tätä näkemystä hän kutsuu suomalaiseksi [[ekseptionalismi]]ksi. Rastaan mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan Internetin verkkosivuilta, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa ”isänmaan asialla”. Termi on selvästi syntynyt "rodun diskurssista" ja siihen sisältyy edelleen näkemys [[ihmisrotu]]jen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Anna Rastas | Nimeke= Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa |Selite=Julkaistu osana Anna Rastaan väitöskirjatutkimusta ''Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi'' (Racism in the everyday life of children and young people. Transnational roots and multicultural Finland in the making) [http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6964-0.pdf sähköinen versio]| Ajankohta= | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A6.pdf | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Luettu= 14.4.2008| Kieli= }}</ref>

== Neekeri-sana ja rasismi ==

Anna Rastaan väitöskirjan mukaan suomalaisessa mediassa niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten uutisointien tai yksittäisten mielipidekirjoitusten kautta. Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tuolla sanalla ja silloin kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, ovat he usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.<ref name="rastas"/>

Rastaan väitöskirjan mukaan maahanmuuttajien ja muiden [[rasismi]]a kokeneiden mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää jokapäiväisiä rasismin kokemuksia. Rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei sanalla tarkoiteta vain afrikkalaistaustaisia vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Tämän perusteella tutkija katsoi, että:<ref name="rastas"/>

{{sitaatti|Sanaa [neekeri] käytetään rodullistetun eron tuottamiseen ja uusintamiseen sekä – erityisesti rasismia kokeneiden näkökulmasta katsottuna – eriarvoistaviin avoimen rasismin ilmauksiin. Kun tällainen sana esitetään ”neutraalina ja harmittomana”, samalla rasismin olemassaolo kiistetään tai se jopa hyväksytään.}}

Rastaan tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka olivat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön myös erityisen kielteisesti ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.<ref name="rastas"/> Myös Heidi Virkin ulkomailta adoptoitujen lasten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin neekeri-termin käyttö rasistisissa yhteyksissä. Haastattelussa muun muassa [[Kolumbia]]sta adoptoidut sisarukset kertoivat joutuneensa kaupassa vartijan läpikotaisen tarkastuksen kohteeksi, jonka yhteydessä vartija oli käyttänyt sanaa "neekeri" ja muita halventavia ilmauksia.<ref name="virkki">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.adoptioperheet.fi/artikkeleita/suomalaisuuden%20monet%20kasvot%203_06.pdf | Nimeke =Suomalaisuuden monet kasvot - pro gradu tutkielma kansainvälisesti adoptoiduista nuorista | Tekijä = Heidi Virkki | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Adoptioperheet ry | Viitattu = 22.10.2008 | Kieli = }}</ref>

Anna-Maria Pekkisen tutkimuksen mukaan Internetin kotisivuilla ja keskustelupalstoilla on yleistä käyttää halventavia nimityksiä, kuten neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, ryssä, manne tai mutiainen eri ihmisryhmistä ja erityisesti termin neekeri korrektiudesta käydään vilkasta keskustelua. Esimerkiksi eräässä tutkimusaineistossa olleessa viestissä asiaa kommentoitiin seuraavasti:<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Mustavalkoisia puheenvuoroja - rasismi Internetin keskustelupalstoilla| Vuosi =2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = Pro gradu - tutkimus| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos | Tunniste = | www =http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00520.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2008 | Kieli = }}</ref>

{{sitaatti|Mä en oo rasisti,mutta oon sitä mieltä että kaikki neekerit(neekeri ei muuten oo haukkumasana vaikka niin kovasti väitetään...joten asiasta erimieltä olevat ottakaapas historiankirja kätöseenne ja lukeeka siitä että miten asia on...)painukoon takas sinne mistä on tullukki!|KissFM, 18.6.2002}}

== Viitteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{wikisanakirja|neekeri}}
* [http://nykysuomenseura.org/images/stories/Kielikuvia/kielikuvia-2-02.pdf Tampereen yliopiston lehtorin Sirkku Latomaan artikkeli: Musta, valkoinen – vai ihminen?] ([[PDF]]-tiedosto)
* [http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A6.pdf Anna Rastas: Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa] (PDF-tiedosto)

{{Link GA|no}}

[[Luokka:Kulttuurisosiologia]]
[[Luokka:Rasismi]]
[[Luokka:Syrjintä]]

[[bg:Негър]]
[[da:Neger]]
[[de:Neger]]
[[en:Negro]]
[[fr:Nègre]]
[[it:Negro]]
[[nl:Neger]]
[[no:Neger]]
[[nn:Neger]]
[[ru:Негр]]
[[sv:Neger]]
[[uk:Негри]]

Versio 11. joulukuuta 2008 kello 18.22

Tämä artikkeli käsittelee sanan ”neekeri” käyttöä. Ihmisrodusta kertoo artikkeli negridinen rotu.


Neekeri on suomen kielen usein halventavana[1] pidetty sana, jolla tarkoitetaan yleensä afrikkalaistaustaista tummaihoista ihmistä. Ennen 1900-luvun loppupuolta neekeri-sana oli yleisessä käytössä ja on kiistanalaista onko tähän sen aikaisempaan käyttöön liittynyt halventavaa sävyä.[2] Nykyisin sanaa kuitenkin pidetään yleisesti halventavana[1][3][2][4] ja sen sijasta käytetään sanaa musta tai Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa afroamerikkalainen.[5] Eräissä ihmisrotuja koskevissa teorioissa käytetään suunnilleen samassa merkityksessä termiä negridinen rotu.[1] Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[6]

Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tällä sanalla. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää jokapäiväisiä rasismin kokemuksia.[2][7]

Sanan käytön historia

Alun perin sana neekeri on lainautunut suomeen ruotsin (neger) ja ranskan (nègre) kautta latinan sanasta niger, 'musta'. Englannin kielen negro-sanan väännöksiä nigger, jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä orjista, sekä monissa yhteyksissä myös nigga pidetään nykyään yksiselitteisesti loukkaavina,[8][9] samoin kuin suomen kielen vastaavaa slangimuotoa nekru.[10]

Suomen kirjakieleen sana neekeri ilmestyi 1700-luvulla, jolloin afrikkalaiset ja erityisesti Afrikasta Amerikkaan tuodut orjat tulivat joillekin suomalaisille tutuiksi tekstien välityksellä. 1860-luvulla saksasta suomeen käännetyssä tietosanakirjassa ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat [ovat] taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.[2] I. K. Inhan vuonna 1911 toimittamassa teoksessa "Maailman ihmeet" neekeri-sanaa käytettiin seuraavalla tavalla:

»Afrikan troopillisissa metsissä elävät metsäneekerit pitävät hämähäkkiä maailman ihmeenä ja omistavat sille kansantaruissaan inhimillisiä ominaisuuksia. Ne esihistorialliset raakalaiset, joita asui Euroopassa ennen jääkautta keräilivät ja pitivät arvossa kivenmurikoita, joissa oli tavallista ihmeellisemmät kirjaukset, taikka kumman muotoisia luita. Heihin verrattavilla nykyisillä alimmilla kansoilla Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on niinikään tarkka silmä huomaamaan kaikkia, mitä luonnossa on ihmeellistä.[11]»

Maantieteen professori Iivari Leiviskän vuoden 1937 Kansakoulun maantieto -oppikirjassa neekerit kuvattiin luonteeltaan iloisiksi ja huolettomiksi ja heidän kerrottiin pitävän paljon soitosta ja meluavista leikeistä. Luonteenomaisena neekereille pidettiin vähäistä työhalua, mutta suurta itsekkyyttä ja epäluotettavuutta sekä lapselliseen hyväntahtoisuuteen liittyvää, äkkiä puhkeavaa julmuutta. Aistimet kuvattiin teräviksi, kuten luonnonkansoilla yleensä. Henkisistä kyvyistä todettiin etteivät ne ole niin heikot kuin usein arvellaan ja kerrottiin, että Afrikan kuumissa osissa voivat eurooppalaiset mukavasti matkustaa tavaroita kantamaan tottuneiden neekerien kuljettamissa kantotuoleissa.[12]

Populaarikulttuuri

Neekeri-sana esiintyi menneinä vuosikymmeninä populaarikulttuurissa huomattaavasti nykyistä useammin. Sana esiintyy muun muassa Suomen Filmiteollisuuden Pekka Puupää -sarjan vuoden 1960 Pekka ja Pätkä neekereinä -elokuvan nimessä. Musiikkikappaleissa sitä on käytetty muun muassa J. Alfred Tannerin "Neekeri-idylli",,[13]Mikko Alatalon "Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että", Kake Singersin "Me halutaan olla neekereitä" ja Hausmyllyn vuoden 1991 Suomen myydyimmän singlen "Se mustamies" kappaleiden sanoituksissa.[14][15]

Jo 1980-luvulla neekeri-sanaa ilmenee tutkija Anna Rastaan mukaan Yleisradion äänitearkiston perusteella pääasiassa vain humoristiseksi tarkoitetussa musiikissa, mitä voidaan Rastaan mielestä pitää halventavana naurunalaiseksi tekemisen kautta.[2] Mikko Alatalo kertoi vuonna 2002 lehtihaastattelussa empineensä kappaleensa uudelleenlevyttämistä, koska "tätä n-alkuista sanaa ei saisi enää nykyisin sanoa"[16] Neljä vuotta myöhemmin Alatalo totesi, ettei enää haluaisi esittää kappaletta kuin korkeintaan nostalgisista syistä ja silloinkin vain "edellyttäen, etteivät toivojat ole uusnatseja".[17] Hämeen Sanomien toimittaja Jan Salminen on kuvaillut populaarikulttuurissa esiintynyttä "siirtomaa-ajalle kuuluvaa symboliikkaa", kuten Hausmyllyn neekeri-aiheista kappaletta "kansalliseksi häpeätahraksi" ja katsoo, että tällaisen rasistisen symboliikan karsiminen on looginen suuntaus.[18]

Ei-halventavaksi tulkittavien esimerkkien ohella 1950- ja 60-luvuilla mediassa ja populaarikulttuurissa esiintyi neekeri-sana myös selvästi rasistisissa ja halventavissa yhteyksissä. Suosikki-lehti pyysi kommentteja kahdelta tunnetulta muusikolta "neekerien eläimellisyydestä" otsikolla "Onko neekeri ihminen?" vuonna 1968.[19] Toisaalta jo 1950-luvulta löytyy ensimmäiset viitteet siitä, että termin käyttö olisi sopimatonta.[20]

Muita käyttöyhteyksiä

1960-luvulla toimittajia kutsuttiin usein "sanomalehtineekereiksi", koska oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvot olivat aikaisemmin usein painomusteessa.[18] Vaikka sanan käyttö on vähentynyt sen jälkeen kun ilmausta ryhdyttiin pitämään ihmisoikeuksia luokkaavana[18] on tästä johtuvia termejä on edelleen jokin verran olemassa.[21] Tampereen Sanomalehtimiesyhdistys julkaisi 90-luvun taitteeseen asti vappulehteä nimeltä Neekerirumpu ja yhdistyksen naistoimittajilla ja toimittajien vaimolla oli oma Neekerinaiset-klubi.[22] Pyhäselällä sijaiseva Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksen kesäpaikan nimi on Neekerisaari.[18]

Muissa yhteyksissä termiä neekeri on käytetty muun muassa Brunbergin suukkojen nimessä, joka oli vuoteen 2001 saakka Neekerinpusu ja vuoteen 2007 saakka ilmestyneessä Vappuneekeri-nimisessä vappulehdessä. Lymphogranuloma venereum- eli lokeronivusajos-sukupuolitaudista on käytetty myös nimitystä neekerisankkeri.[23][24][25][26]

Sanakirjat, viralliset yhteydet ja kannanotot

Nykysuomen sanakirjassa (1958) sanaan neekeri ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (Vierassanojen etymologinen sanakirja). Vuosina 1990–94 julkaistussa Suomen kielen perussanakirjassa ja vuonna 1997 julkaistussa CD-Perussanakirjassa sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Vuonna 2004 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjassa sanaa luonnehditaan ”usein halventavaksi” ja hakusana nekru on merkitty ”halventavaksi”.[1][10][27]

Neekeriä käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä, ja sanaa käytettiin vielä 1970-luvulla ilmestyneissä tietosanakirjoissakin.[28] Tästä syystä monet suurten ikäluokkien jäsenet eivät pidä sanaa halventavana.[29] 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana neekeri-sana alkoi muuttua arkaluontoiseksi. 1990-luvun kuluessa siitä tuli epäsopivaa[1][3][2][4] ja sen käyttö lopetettiin virallisissa yhteyksissä. Nykyisin neekeri-sanaa käytetään lähinnä puhekielessä.[2]

Sisäasiainministeriön ylläpitämän viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille ja koulutusta järjestäville tahoille tarkoitetun Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivuston mukaan etnisille vähemmistöille ja naapurikansoille on kaikissa kielissä ilmauksia, jotka voivat olla hyvinkin loukkaavia, eikä virkamiehet voi käyttää tällaisia ilmauksia. Sivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa "eittämättä negatiivinen kaiku" ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin "nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista". Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.[4]

Suomen Journalistiliiton julkaisemassa kirjassa Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat – ulkomaiset: Kuinka raportoida? arvioidaan Englannin journalistiliiton näkemyksen mukaisesti, että jotkin sanat, jotka ovat aikaisemmin olleet yleisessä käytössä, voivat tuntua nykyisin loukkaavilta ja että on tärkeää kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Sanan neekeri käyttö on nykyaikana selvästi vähentynyt tiedotusvälineissä. Suomen ihmisoikeusliitto[3] otti kantaa termin käyttöön ja katsoi, että "sanan käyttö on nykyaikana poliittisesti epäkorrektia. Neekeri-sanaan kytkeytyy halveksiva ja loukkaava suhtautuminen etnisiä ryhmiä kohtaan. Sanaa on käytetty kautta aikojen negatiivisesti leimaavissa konteksteissa".:[30]

Oikeuskäytäntö

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa 1998 sakkorangaistuksen sotkamolaiselle opettajalle, joka oli nimittänyt 14-vuotiasta ulkomaalaisperäistä oppilasta neekeriksi. Oikeus katsoi sanan olevan halventava.[31] Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi varusmiespalvelusta suorittaneen alikersantin 8 päiväsakkoon tämän huudeltua gambialaissyntyiselle kaartinjääkärille "vittu, kun toi neekeri ei juokse" ja "vitun Bobby". Tuomioita on tullut myös muun muassa nimityksistä "likainen nekru".[29] Sirkku Latomaa on todennut, että koska sanaa on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.[32]

Keväällä 2000 Helsingissä poliisiviranomaiset kuvasivat Suomen Tietotoimiston julkaisemassa poliisitiedotuksessa epäiltyä vanhuksen ryöstäjää sanalla neekeri. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jaakko Jonkka piti tätä harkitsemattomana, koska neekeri-sanaa oli käytetty myös muutoin kuin pelkästään tuntomerkkinä. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Aarre Riikonen katsoi olevan välttämätön tunnistettavuuden takia, vaikkakin myöntää, että ilmaus neekeri "livahti julkisuuteen puolivahingossa".[27] Eduskunnassa käydyssä keskustelussa eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi että "tämänkin tyyppiset linjanvedot kuuluvat oikeusasiamiehen arkiseen työhön. Tässä ei ole kysymys kuitenkaan siitä, että oikeusasiamies toimisi ikään kuin valtiovallan kielipoliisina". Jonkan huolenaiheena oli Lehtimajan mukaan poliisin puolueettomuus ja ennen kaikkea poliisin suhtautuminen etnisiin ja muihin vähemmistöihin. Lehtimaja piti näitä kysymyksiä "perusoikeusnäkökulmasta äärimmäisen tärkeinä" ja korosti, että "julkisen vallan tulisi näyttää päättäväistä esimerkkiä rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, ja näissä talkoissa myös oikeusasiamies tuntee itsensä velvolliseksi kantamaan kortensa kekoon".[33]

Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka kommentoi oikeusasiamiehen näkemystä eduskunnassa sanoen: "Kun päätöksen selostuksessa puhutaan, että pitäisi käyttää sanaa "mustaihoinen" tai jotakin muuta vastaavaa, jotenkin se tuntuu ainakin tämän ikäluokan ihmiselle hieman oudolta. Itse näkisin, että Suomessa kuitenkin ollaan sen verran fiksuja ja sivistyneitä, kun perinteisesti on käytetty neekeri-sanaa, ettei se nyt ainakaan mitään rasismia voi olla. ".[34]

Akateeminen yhteisö

Akateemisessa yhteisössä ollaan nykyisin varsin yksimielisiä siitä, että sanalla on nykyisin selvästi halventava sävy.[2][35][36][37][18] Erimielisyyttä kuitenkin esiintyy siitä, voidaanko sanaan aiemmin liitettyjä merkityksiä pitää halventavina.[2] Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen ei pidä sanaa itsessään halventavana, vaan halventavaksi sen tekee yhteys, jossa sitä käytetään. Hän esitti vuonna 1999 seuraavan lausunnon:[38]

»Sanojen tehtävä on erotella. Joissain tapauksissa tarvitaan sanaa erottamaan mustaihoinen esimerkiksi muista värillisistä. Vakiintunut sana siihen tarpeeseen on suomen kielessä ollut neekeri. Valitettavasti siitä on viime vuosina tullut ristiriitaisia tunteita herättävä sana lähinnä englannin kielen vaikutuksesta»
(Taru Kolehmainen, Verkkouutiset: ”Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja.”)

Kolehmaisen mukaan esimerkiksi neekeri- ja mustalainen-sanojen käytön vahtimisessa on menty jo naurettavuuksiin.[29]

Kolehmaisen näkemystä on kritisoitu esittämällä, että vanhoissa teksteissä neekeri-sanaan liittyy harvoin muita kuin rasistisia ja halventavia merkityksiä ja vaikka termiä olisikin käytetty muuten kuin halventavasti, siihen liittyneet vallitsevat merkitykset ovat olleet selvästi rasistisia.[2] Suomen akatemian akatemiatutkija, historioitsija Marjo Kaartisen mukaan sanalla neekeri on historiallisesti viitattu laiskoihin, epäluotettaviin, typeriin puoli-ihmisiin ja määritteet ovat kaukana neutraaleista. Kaartisen mukaan monet ajattelevat, että "rasistinen kuvakieli kuuluu kulttuuriimme, eikä siinä ole mitään pahaa. Ihmiset ajattelevat, että meillähän on oikeus ajatella mitä haluamme".[18] Myöskään Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan sana ei aikaisempinakaan vuosikymmeninä ole ollut neutraalissa käytössä, vaan sanaan on liittynyt länsimainen kolonialistinen näkökulma:[35]

»Neekerit on joko kuvattu eksoottisen kiehtovina, mutta samalla erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana. Näistä yhteyksistä neekeri-sanaan ja käsitteeseen on tarttunut toiseuden leima, jota sitten on hyödynnetty fiktiossa, viihteessä ja arkisissa puhetavoissa.»
(Mäntynen & Onikki 1997: 620.)

Eräät kielentutkijat ovat myös kannanotoissaan korostaneet, ettei neekeri-sanan käyttö ole ”olekaan kielitieteellinen vaan mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma”.[39] Rasismia ja monikulttuurisuutta tutkineen tohtori Anna Rastaan mukaan sanan neekeri käyttöä on Suomessa puolusteltu väitteellä, että "muissa kulttuureissa ja muiden kansojen käyttämänä tämä rasistiseksi tunnustettu ilmaus olisi Suomessa jotain aivan muuta: neutraali, harmiton ja siksi hyväksyttävä". Tätä näkemystä hän kutsuu suomalaiseksi ekseptionalismiksi. Rastaan mukaan kiivaimmin termin puolesta puhutaan Internetin verkkosivuilta, joiden keskustelu painottuu selvästi maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden vastustamiseen ja joissa keskustelijat sanovat olevansa ”isänmaan asialla”. Termi on selvästi syntynyt "rodun diskurssista" ja siihen sisältyy edelleen näkemys ihmisrotujen olemassaolosta ja niiden eriarvoisuudesta.[2]

Neekeri-sana ja rasismi

Anna Rastaan väitöskirjan mukaan suomalaisessa mediassa niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten uutisointien tai yksittäisten mielipidekirjoitusten kautta. Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään eivät kutsu itse itseään tuolla sanalla ja silloin kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, ovat he usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.[2]

Rastaan väitöskirjan mukaan maahanmuuttajien ja muiden rasismia kokeneiden mielestä neekeri-sanan käyttö ilmentää jokapäiväisiä rasismin kokemuksia. Rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei sanalla tarkoiteta vain afrikkalaistaustaisia vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Tämän perusteella tutkija katsoi, että:[2]

»Sanaa [neekeri] käytetään rodullistetun eron tuottamiseen ja uusintamiseen sekä – erityisesti rasismia kokeneiden näkökulmasta katsottuna – eriarvoistaviin avoimen rasismin ilmauksiin. Kun tällainen sana esitetään ”neutraalina ja harmittomana”, samalla rasismin olemassaolo kiistetään tai se jopa hyväksytään.»

Rastaan tutkimuksen mukaan ne henkilöt, jotka olivat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön myös erityisen kielteisesti ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.[2] Myös Heidi Virkin ulkomailta adoptoitujen lasten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin neekeri-termin käyttö rasistisissa yhteyksissä. Haastattelussa muun muassa Kolumbiasta adoptoidut sisarukset kertoivat joutuneensa kaupassa vartijan läpikotaisen tarkastuksen kohteeksi, jonka yhteydessä vartija oli käyttänyt sanaa "neekeri" ja muita halventavia ilmauksia.[7]

Anna-Maria Pekkisen tutkimuksen mukaan Internetin kotisivuilla ja keskustelupalstoilla on yleistä käyttää halventavia nimityksiä, kuten neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, ryssä, manne tai mutiainen eri ihmisryhmistä ja erityisesti termin neekeri korrektiudesta käydään vilkasta keskustelua. Esimerkiksi eräässä tutkimusaineistossa olleessa viestissä asiaa kommentoitiin seuraavasti:[40]

»Mä en oo rasisti,mutta oon sitä mieltä että kaikki neekerit(neekeri ei muuten oo haukkumasana vaikka niin kovasti väitetään...joten asiasta erimieltä olevat ottakaapas historiankirja kätöseenne ja lukeeka siitä että miten asia on...)painukoon takas sinne mistä on tullukki!»
(KissFM, 18.6.2002)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Anna Rastas: Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa (Julkaistu osana Anna Rastaan väitöskirjatutkimusta Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (Racism in the everyday life of children and young people. Transnational roots and multicultural Finland in the making) sähköinen versio) Tampereen yliopisto. Viitattu 14.4.2008.
  3. ↑ a b c Ihmisoikeusliitto
  4. ↑ a b c Saako sanoa neekeri? Yhdenvertaisuus.fi. Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi. Viitattu 14.10.2008.
  5. ↑ afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 13.10.2008.
  6. ↑ Kielitoimiston sanakirja (2004) mainitsee sanan ”usein halventavaksi”. Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”neekerit: käytä: mustat” sekä ”mustat: Huomautus: Tarkoittaa mustan eli negridisen rodun edustajia. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset."
  7. ↑ a b Heidi Virkki: Suomalaisuuden monet kasvot - pro gradu tutkielma kansainvälisesti adoptoiduista nuorista (pdf) Adoptioperheet ry. Viitattu 22.10.2008.
  8. ↑ "nigger." Dictionary.com Unabridged (v 1.1). Random House, Inc. 18 Oct. 2007. <Dictionary.com http://dictionary.reference.com/browse/nigger>: "The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War."
  9. ↑ J. Douglas Allen-Taylor. New Word Order, Metro, 9. huhtikuuta, 1998.
  10. ↑ a b nekru halv. mustaihoinen, neekeri. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  11. ↑ I. K. Inha (englantilaisen matkailijan kertomuksista mukaillen): Maailman ihmeet - Esitys luonnon ja ihmisen mestaritöistä, sellaisina kuin ne nykyään ovat nähtävinä. I: Aasian ihmeet. WSOY, 1911.
  12. ↑ Iivari Leiviskä: Kansakoulun maantieto. 2 : Yläluokkien oppimäärä. WSOY, 1937.
  13. ↑ http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Neekeri-idylli YLEn äänilevystö: Neekeri-idylli
  14. ↑ http://www.hausmylly.com/blog/index.php?s=scumback
  15. ↑ Hausmylly: 15 vuotta – suuri puberteettikokoelma - albumin kansipaperi
  16. ↑ Nuoriväki toivoo keikoilla "Puuhamaata".. Tamperelainen, 26.1. 2002.
  17. ↑ Aika ajoi ohi. Iltalehti, 3.4. 2006.
  18. ↑ a b c d e f Jan Salminen: Neekerikammo lävistää meidät. Hmeen Sanomat, 02.02.2007 14.02, 2007. vsk, nro 2. helmikuuta. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2008.
  19. ↑ Onko neekeri ihminen?. Suosikki, , 1968. vsk, nro 10, s. 27.
  20. ↑ Kongossa ei tunneta sanaa neekeri. Ministeri Voinmaa vierailulla Belgian siirtomaassa. Aamulehti, , 1952. vsk, nro 28.8..
  21. ↑ "Puupää koheltaa viimeisen kerran." (Pekka ja Pätkä neekerinä -elokuvan arvostelu) www.leffatykki.fi. Leffatykki Media Oy. Viitattu 14.10.2008.
  22. ↑ Pirkanmaan journalistit - historia
  23. ↑ Kimmo Aho ja Eija Hiltunen-Back: Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja ("Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.") 14.12.2007 Duodecim-seura 2008. Duodecim terveyskirjasto: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008.
  24. ↑ Tohtori.fi: Neekerisankkeri(viitattu 19.3.2008)
  25. ↑ neekerisankkeri Työterveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008. : "vanh. ks. lymphogranuloma venereum(lymfogranulooma)"
  26. ↑ Verkkouutiset: Neekerisankkeri nostaa päätään Kanadassa(viitattu 19.3.2008)
  27. ↑ a b Poliisin kielenkäyttö tarkkailussa 16.02.2000 20:53. (MTV3-STT). Viitattu 25.1.2008.
  28. ↑ Muun muassa Otavan Iso Fokus, 1975.
  29. ↑ a b c STT-IA: Neekeri-, nekru- ja musta huora -nimittelyistä sakkoja
  30. ↑ Kielikuvia 2/2002
  31. ↑ Keskisuomalainen 27.10.1998
  32. ↑ Kielikuvia 2002
  33. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2001 vp 115. TIISTAINA 16. LOKAKUUTA 2001 kello 14. Suomen eduskunta. Viitattu 15.1.2008.
  34. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 114/2001 vp
  35. ↑ a b Mäntynen, Anne & Onikki, Tiina 1997: Neekeri ei ole neutraali. Virittäjä 4/1997, 620-621.
  36. ↑ Sirkku Latomaa: Musta, valkoinen – vai ihminen?. Kielikuvia, , 2002. vsk, nro 2, s. 11. Nykysuomen seura ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.10.2008.
  37. ↑ Olli Löytty: Perjantait ja saatanat. Todentuntuisia kohtaamisia toisen kanssa. Kulttuurintutkimus, , 1998. vsk, nro 15:2, s. 15-26. Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
  38. ↑ Verkkouutisten juttu neekeri-sanan käytöstä
  39. ↑ Sirkku Latomaa: Musta, valkoinen – vai ihminen?. Kielikuvia. Nykysuomen seuran lehti, 2002, nro 2/2002, s. 10–14.
  40. ↑ Mustavalkoisia puheenvuoroja - rasismi Internetin keskustelupalstoilla. Pro gradu - tutkimus. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.10.2008).

Aiheesta muualla

Wikisanakirja
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: neekeri.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neekeri&oldid=5950933”