Ero sivun ”Länsi-Pakila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Asukkaat ja asunnot: Yksi viite riittää
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 31: Rivi 31:


== Palvelut ja yritystoiminta ==
== Palvelut ja yritystoiminta ==
[[Pakilantie]]n varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppoja, [[apteekki]],<ref>http://www.pakilanapteekki.fi/</ref> [[Posti Group|posti]]<ref>http://aukioloajat.com/helsinki/postit/816568737</ref> ja huoltoasema.
[[Pakilantie]]n varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavara- ja muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema. Länsi-Pakilassa on Pakilan vanhainkoti, Pakilan toimintakeskus ja Pakilan nuorisotalo.


Länsi-Pakilassa on Pakilan vanhainkoti, Pakilan toimintakeskus ja Pakilan nuorisotalo.
Länsi-Pakilassa toimii [[Pakilan seurakunta]], jonka kirkko on [[Hyvän Paimenen kirkko]].
Länsi-Pakilassa toimii [[Pakilan seurakunta]], jonka kirkko on [[Hyvän Paimenen kirkko]].



Versio 8. heinäkuuta 2015 kello 15.09

Länsi-Pakila
Västra Baggböle
Kaupungin kartta, jossa Länsi-Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Länsi-Pakila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 341
Pinta-ala 2,33 km² 
Väkiluku 6 945 (1.1.2015)
Väestötiheys 2981 as./km²
Osa-alueet on Pakilan osa-alue, mutta peruspiirijaossa se muodostaa itse peruspiirin
Postinumero(t) 00660
Lähialueet Haltiala, Itä-Pakila, Maunula, Maununneva, Paloheinä, Patola, Pirkkola

Länsi-Pakila (ruots. Västra Baggböle) on Helsingin 34. kaupunginosaan eli Pakilaan kuuluva osa-alue ja pientalovaltainen peruspiiri Pohjois-Helsingissä. Alue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Länsi-Pakilassa on asukkaita 6 945 (1.1.2015) ja työpaikkoja 1 412 (31.12.2012).[1]

Länsi-Pakilan alue

Idässä Länsi-Pakilaa rajaa Tuusulanväylä, etelässä Länsi-Pakila rajoittuu itäpäässään Maunulan Suursuon viheralueeseen; Pakilantien länsipuolella raja Pirkkolaan kulkee Papinmäentietä pitkin. Länsiraja Pirkkolaan, Maununnevaan ja Haltialaan päin kulkee heti Keskuspuiston reunalla. Pohjoisessa raja Paloheinään kulkee kevyttä liikennettä palvelevan Nuotiokujan ja itäpäässä Miilutien kohdalla.

Länsi-Pakilalle ovat tyypillisiä pitkät ja suorat itä-länsisuuntaiset kadut, jotka ulottuvat Tuusulanväylän varresta Keskuspuiston reunaan. Alueen läpi kulkeva Kehä I jakaa Länsi-Pakilan kahteen suunnilleen yhtä suureen osaan.

Asukkaat ja asunnot

Vuonna 2014 oli Länsi-Pakilan asukkaista 92,7 prosenttia suomenkielisiä, 4,0 prosenttia ruotsinkielisiä ja 3,3 prosenttia muun kielisiä. Asukkaista 52,2 prosenttia oli syntynyt Helsingissä. Keskimääräinen tulo asukasta kohti vuonna 2012 oli 36 220 euroa, asuntokuntaa kohti tuloa kertyi 90 920 euroa.[1] Helsingin 148 osa-alueen tulovertailussa Länsi-Pakila sijoittui sijalle 14.[2] Alueen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 54 prosentilla[1] on korkea-asteen tutkinto (31.12.2012) jakautuen alemman (26 %) ja ylemmän (28 %) korkea-asteen tutkintoihin (31.12.2011).[3]

Länsi-Pakilan asunnoista on pientaloissa 92 prosenttia. Yleisimpiä ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut asunnot; 1980-luvulta alkaen asuntotuotanto on alueella vähentynyt. Länsi-Pakilassa asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 98,5 m2. Neljän huoneen asunto on tavallisin. Vuokra-asuntoja Länsi-Pakilassa on 9 % (asuntotiedot 31.12.2013).[1]

Palvelut ja yritystoiminta

Pakilantien varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppoja, apteekki,[4] posti[5] ja huoltoasema.

Länsi-Pakilassa on Pakilan vanhainkoti, Pakilan toimintakeskus ja Pakilan nuorisotalo. Länsi-Pakilassa toimii Pakilan seurakunta, jonka kirkko on Hyvän Paimenen kirkko.

Koulut ja päivähoito

Länsi-Pakilassa on kaksi koulua, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Alueella toimii kaksi päiväkotia, Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka. Alueen lapsista 65 % on päivähoidossa. Osuus on jonkin verran korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (60 %).[1] Alueella toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[6]

Sosiaalipalvelut

Päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille tarkoitettu Pakilan tukikoti sijaitsee Länsi-Pakilassa.[7] Alueella on myös päihdeongelmaisille naisille tarkoitettu Liisankoti.[8] Alueella sijaitsee myös Pakilan työkeskus, joka on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimiva työllistymisen tuen toimipiste.[9]

Liikuntapalvelut

Varsinaisen Länsi-Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on alueen keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.

Asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Länsi-Pakilan länsipuolella. Länsi-Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[1] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[10] Lähellä sijaitsevat myös Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja ja Paloheinän jäähalli. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Pakilan kiistelty Alko

Vuonna 2012 avattu Pakilan Alko herätti pakilalaisissa näkyvää vastustusta. Alkon nähtiin aiheuttavan häiriötä. Sitä vastaan kerättiin 500 hengen adressi, joka ei kuitenkaan estänyt Alkon tuloa Länsi-Pakilaan Pakilantien varrelle, jossa sille Alkon mukaan oli tarvetta. Pakilan Alko oli Suomen ensimmäinen Lidlin yhteydessä toimiva Alkon myymälä. Aiemmin Alkot olivat toimineet vain S- ja K-ryhmien myymälöiden ja suurten kauppakeskusten yhteydessä.[11][12]

Pakilan Teboil

Pakilantiellä sijaitseva Pakilan Teboil-huoltoasema on yhtenä tapahtumapaikkana Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten sekä Kari Hotakaisen romaaneissa Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999), Juoksuhaudantie (2002) ja Satukirja (2004).[13][14] Hotakainen mainitsee huoltamon ja sen kahvion myös todellisuudessa kantapaikakseen ja ”henkiseksi kodikseen”.[15]

Liikenneyhteydet

Länsi-Pakila sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[16]

Länsi-Pakilassa ajavat bussit 63, 66, 66A ja 67 sekä seutulinjat 512/A/K ja 516. Bussi 67 palvelee myös Osuuskunnantietä ja Sysimiehentietä. Viikonloppuisin aamuyöllä ajaa yölinja 67N. Kehä I:n poikittaisliikenteessä ajavat bussit 54 ja 514/K. Sen lisäksi lentokentän pikavuoro 540 ja muutkin pikavuorot pysähtyvät tarvittaessa Pakilantien pysäkillä Kehä I:llä.

Liikennemelu

Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Länsi-Pakilaa on yli 55 dB:n melualueella, joka on kuitenkin varsin yleistä myös muualla Helsingissä. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[17] Pakilassa tieliikenteen melua aiheuttavat Tuusulanväylä ja Kehä I. Niiden varsille on rakennettu meluesteet, jotka vaimentavat melua.[18][19]

Historiaa

Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Ruotsinkielisessä Baggbölen maalaiskylässä oli 1800-luvulla neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka, joissa asukkaita oli nelisenkymmentä. 1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Helsingin pitäjän Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.

Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Länsi-Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla. Vanhojen rintamamiestalojen suurille tonteille alettiin 1960-luvulla rakentaa rivi- ja paritaloja.

Lähteet

  1. a b c d e f Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2014, s. 24, 106–109. Katso myös sivulta 192 käsitteiden selitykset. Helsingin kaupunki, 2015. ISSN 2323-4547. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.4.2015).
  2. http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20114536&c=mobile&rss=mob
  3. Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain, s. 108. Helsingin kaupunki, 2013. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2014).
  4. http://www.pakilanapteekki.fi/
  5. http://aukioloajat.com/helsinki/postit/816568737
  6. http://www.helsinginmontessori.fi/leikkikoulut/pakila/
  7. Tukikodit: Pakilan tukikoti Helsingin kaupunki
  8. Liisankoti
  9. http://www.pakilantyökeskus.fi/
  10. Pirkkolan liikuntapuisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto Viitattu 15.9.2013
  11. Kiistelty Alko on yhä tulossa Pakilaan Helsingin Uutiset 7.2.2011
  12. Lidl sai Alkon ensi kertaa Helsingin Sanomat 28.9.2012
  13. Laakso, Maria: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa, s. 194. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, 2014. ISBN 978-951-44-9347-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.11.2014).
  14. Pakilan Teboil, Tarinoiden Helsinki. Viitattu 29.11.2014.
  15. Simojoki, Anna: Kari Hotakaisen Finnhits on hitti jo syntyessään, Yle Kulttuuri 23.8.2007, viitattu 29.11.2014.
  16. Reittiopas (Linjojen 63 ja 66A matka-aika Pakilantieltä (Muurimestarintien pysäkki) päärautatieasemalle pe 10.1.2014 päiväsaikaan pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.2.2014.
  17. http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/index.htm Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
  18. Helsingin kaupungin meluselvitys Helsingin kaupunki. Viitattu 7.2.2014.
  19. Tieliikenteen melutasot Helsingissä Helsinki Region Infoshare. Viitattu 7.2.2014.

Aiheesta muualla