Kuopion Palloseura

KuPS
[[Tiedosto:|200px|]]
Koko nimi	Kuopion Palloseura
Perustettu	1923
Kaupunki	Kuopio
Kenttä	Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti	4 000
Sarja	Veikkausliiga
Puheenjohtaja	Ari Lahti
Päävalmentaja	Esa Pekonen
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Infobox OKNimi-testi OK

Kuopion Palloseura (KuPS) on vuonna 1923 perustettu kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa, Suomen Cupin kaksi kertaa ja Liigacupin kerran. KuPS pelaa kaudella 2014 Veikkausliigassa, jossa seura on pelannut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen. Ennen vuotta 2008 KuPS oli jo pelannut 51 kautta Suomen ylimmällä sarjatasolla Mestaruussarjassa ja Veikkausliigassa. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä ja seuran tunnusvärit ovat keltainen ja musta.

Seurasta alkuvuosina käytetty nimilyhenne KPS sekaantui muihin vastaaviin (esim. Kotkan Palloseura). Lyhenne KuPS esiintyi ensimmäisen kerran Huvudstadsbladetissa kesällä 1934. Uusi lyhenne yleistyi kuitenkin vasta seuraavana vuonna, ja tässä esityksessä seuran nimilyhennys esitetään koko ajan muodossa KuPS. Peliasua päädyttiin muuttamaan myös samoihin aikoihin. Seuran alkuperäisenä asuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.

Joukkue kaudella 2014

Seuran päivitykset joukkuetiedoista 11. joulukuuta 2013.

Nro Paikka Pelaaja 1 M Maanoja, TomiTomi Maanoja 4 P Taipale, TeroTero Taipale 6 K Savolainen, SakuSaku Savolainen 8 H Voutilainen, JerryJerry Voutilainen 11 H Purje, AtsAts Purje 13 K Paananen, AleksiAleksi Paananen 15 P Colley, OmarOmar Colley 16 M Pöntinen, JoonasJoonas Pöntinen

Nro Paikka Pelaaja 18 K Kujala, JussiJussi Kujala 20 H Ilo, MiikkaMiikka Ilo 21 P Räsänen, SamiSami Räsänen 22 K Vartiainen, JoelJoel Vartiainen 24 P Korhonen, JuusoJuuso Korhonen 32 P Rannankari, TuomasTuomas Rannankari xx H Niskanen, IlmariIlmari Niskanen

Valmentajat

• Päävalmentaja: Esa Pekonen
• Valmentaja: Harri Ylönen
• Pelaajavalmentaja: Tero Taipale
• Fysiikkavalmentaja: Sami Länsivuori
• Huoltopäällikkö: Sami Miettinen
• Joukkueenjohtaja: Jukka Röntynen
• Lääkäri: Janne Pesonen

Historia

Historiaosuus on kirjoitettu koosteena pääasiassa seurahistorioista KuPS 60 vuotta (1983) ja Kuopion Palloseura 1923 – 2004. Vanhemman kirjan tietoja on referoitu 70-luvun loppuun, uudemman siitä eteenpäin. Muualta kotoisin olevien tietojen lähteet on esitetty erikseen.

KuPS:n perustaminen ja alkuvuodet (1923 - 1929)

Kuopiossa jalkapalloilu alkoi jonkinlaisena koululaispelinä vuonna 1905. Paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ”harrastusalakseen” samalla vuosikymmenellä. Kuopion jalkapalloilun varsinaisena lähtöpisteenä voidaan pitää 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento.

Kuopion Palloseura niminen yhdistys oli toiminut vuosina 1872 - 77. Seurassa oli harrastettu kuningaspalloa, krikettiä, miekkailua ja voimistelua. Silloisessa palloseurassa toimineita henkilöitä oli ollut perustamassa (1905) Kuopion Reipasta, joka liittyi 1919 Suomen Palloliittoon ja osallistui samana vuonna ensimmäisenä kuopiolaisseurana SPL:n vuosikokoukseen.

Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irroittautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran. Reipas hajosi ja siitä oli vuoden 1924 jälkeen jäljellä vain Kuopion Reippaan Naisvoimistelijat.

Uusi seura perustettiin vauhdilla. 7.3.1923 Kuopion Seurahuoneella oli valmisteleva kokous, jossa päädyttiin SPL:n alaisen palloiluseuran perustamiseen, ja asetettiin väliaikainen toimikunta valmistelemaan perustamiseen liittyviä toimia. Kuopion Palloseuran varsinainen perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16.3.1923. Kokouksen puheenjohtajana toimi varatuomari Lauri Backman (teki pelaajana KuPS:n ensimmäisen virallisen maalin), sihteerinä toimi Aarne Hirvonen. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi.

Toiminta käynnistettiin heti samana keväänä. Ensimmäisen ottelunsa KuPS pelasi Osmon Poikia vastaan 20.5. Väinölänniemellä ja voitti 5-2. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun. Seuran sihteeri (Aarne Hirvonen) kirjoitti SPL:lle 3.7.1923: ”Siinä tapauksessa, että seuramme on tullut hyväksytyksi S. P. L.:oon, ilmoitamme täten koht. ottavamme osaa jalkapallokilpailuihin Suomen mestaruudesta.” Seura oli hyväksytty Palloliittoon (28.6.1923), ja osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 40-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.

1920-luvun SM-kilpailuissa, jotka pelattiin cup-muotoisesti, Kuopion Palloseura päätyi pelaamaan lähinnä alkukierroksia. Pienestä osallistujamäärästä johtuen avauskierroksen voitolla KuPS saavutti tuon kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään (häviö HJK:lle Kuopiossa 0-8), seuraavana vuonna yksi voitto riitti puolivälierään, 8 parhaan joukkoon (häviö KIF:lle 1-12). 20-luvun virallisten kilpailuotteluiden (6.9.1923 - 25.8.1929) saldo KuPS:lla oli 10 ottelua, joista tuli 3 voittoa, 1 tasapeli ja 6 häviötä; maalieroksi syntyi 21 tehtyä ja 41 päästettyä maalia.

Suomen Palloliiton viidenneksi piiriksi perustettiin Kuopiossa 2. toukokuuta 1926 Savon piiri. Sen perustamiskokouksessa olivat läsnä Kuopion Palloseuran lisäksi Osmon Pojat, Iisalmen Palloilijat, Kajaanin Palloilijat ja Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat. Vuonna 1927 kilpailtiin ensimmäisen kerran piirin mestaruudesta, Mikkelin Kilpa-Veljet voitti kolmena ensimmäisenä vuonna.

Sarjapelaamisen alkuvuodet (1930 - 1947)

Vuosi 1930 oli merkittävä koko Suomen jalkapalloilulle, kun siirryttiin sarjajärjestelmään, joka laadittiin kaksitasoiseksi. Pääsarjaa (nyk. Veikkausliiga) vastasi A-sarja tai Suomensarja, joksi sitä aluksi myös kutsuttiin. Alempaa tasoa kutsuttiin B-sarjaksi (myöhemmin Itä-Länsi –sarja, Suomensarja, II divisioona). Vuonna 1936 käynnistyi kolmantena sarjatasona Maakuntasarja. Myöhemmin neljänneksi korkeimmaksi sarjatasoksi muodostettiin 1956 Aluesarja. 1973 I divisioona muodostettiin uudeksi toiseksi korkeimmaksi sarjatasoksi Mestaruussarjan alle ja syntyi nykyisenlainen sarjajärjestelmäpyramidi.

Kesällä 1930 Kuopion jalkapalloilu koki selvän läpimurron, lehdistössä kirjoitettiin esim. miten kuopiolainen yleisö sai nähdäkseen hyökkäyspeliä kauniine yhdistelmineen, jollaista se ei vuosikausiin kaupungissa ole nähnyt. Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden, mikä merkitsi pääsyä Palloliiton B-sarjaan. KuPS ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välierään, jonka voittajat nousivat pääsarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille 1-3.

Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931. Näkemyseroja oli lähinnä siitä, ketkä saivat pelata, kaupungissa alkoi olla runsaudenpulaa taitavista pelaajista, ja ongelma ratkesi kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT). Sitä olivat perustamassa mm. Hannes Hiltunen ja Lennart Savolainen, kumpikin entisiä Palloseuran pelaajia, Savolainen oli lisäksi kerinnyt toimia KuPS:n puheenjohtajanakin (1925-27).

Savon piirinsarjassa menestymisellä oli vuosina 1930-35 KuPS:lle se merkitys, että vain sen kautta seuran oli mahdollista päästä pelaamaan valtakunnan sarjoihin. Savon sarjassa seura oli kuitenkin ylivoimainen, kunnes vuonna 1935 paikalliskilpailija KTP oli parempi; molemmat selviytyivät B-sarjaan. Kuopion Palloseura, kärkkyi siis nousua heti sarjapelaamisen alusta lähtien, mutta Mestaruussarjan ovi ei avautunut samalla vuosikymmenellä. Joukkueen parhaimmistoon kuului tuolloin mm. Aaro Heikkinen, joka pelasi KuPS:n edustuksessa 1929–1947 ja tämän jälkeen toimi valmentajana vuoteen 1967 asti.

30-luvun kilpailullisesti paras saavutus Kuopion Palloseuralle oli vuosikymmenen ensimmäisenä vuonna 1930 tullut edellä kerrottu pääsy mestaruussarjan nousukarsintaan, jonka KPS kuitenkin hävisi. 30-luvun kilpailutoiminta KuPSin osalta päättyi Itäsarjan mestaruuden (mestaria oli odottamassa pääsarjapaikka) ratkaisuottelun ensimmäiseen osaotteluun Viipurissa 1.10.1939, ja taas tuli häviö Susille, nyt 0-1. Toinen osaottelu siirtyi sodan takia seuraavan vuoden kesään. KuPS pelasi 1930-luvulla valtakunnan kakkostasolla (24.8.1930 - 1.10.1939) yhteensä 68 virallista ottelua (31 voittoa, 12 tasapeliä, 25 häviötä) ja maaliero oli 154 – 108.

Talvisota (30.11.1939 – 13.3.1940) ja jatkosota (25.6.1941 – 19.9.1944) hankaloittivat kilpailutoimintaa. 1940-luku alkoi epävirallisella SM-cup-kilpailulla, jossa KuPS hävisi heti ensimmäisellä kierroksella 16.6.1940 Helsingin Tovereille 1-2. Saman vuoden juhannuksena kariutui nousu Mestaruussarjaan, kun Sudet voitti siirtyneen nousukarsinnan toisenkin osaottelun. Sarjapelaamisessa siirryttiin syys-kevät –rytmiin kaudella 1940/41. Vuoden 1942 SM ratkaistiin taas cup-muotoisesti. Kuopiolaiset osallistuivat kilpailuun eri seuroista koottujen pelaajien yhdistetyllä joukkueella, joka on jäänyt aikakirjoihin KuPS-nimisenä. Joukkue voitti ensimmäisellä kierroksella Pallo-Pojat, mutta hävisi toisella kierroksella Susille. 1943/44-kaudella KuPS luopui kokonaan sarjapelaamisesta (pelaajia tarvittiin sotarintamilla).

Rauhan tultua (1944) KuPSin joukkue oli uudistunut ja nuorentunut. Jalkapalloilun ja KuPSin kilpailutoiminta jatkui melkein normaalisti rauhan jälkeen, 1945 - 46 pelattin SPL-sarjoissa kaksi kautta ja ratkaistiin SM neljä kertaa (SPL:n mestaruudet 1943/44, 1945 ja 1945/46, sekä SPL:n ja TUL:n yhteinen 1945 SM). 1945 SPL+TUL yhteinen SM ratkaistiin cup-kilpailuna, KuPSin taival pysähtyi toisella kierroksella. 1945/46 Suomensarjassa KuPS oli yhden ottelun päässä pudota kolmannelle sarjatasolle; karsintapeli Pallo-Poikia vastaan päättyi Kuopiossa kuitenkin 7-0 voittoon.

Seuraavalla kaudella 1946/47 KuPS teki omaa historiaansa häviämättä kauden aikana kertaakaan (17 ottelua). Em. Pallo-Pojat voiton kanssa häviötön virallisten pelien putki on siis 18 ottelua. Kauden neljännessä ottelussa vastaan asettui KPT. Seurojen välisissä virallisissa keskinäisissä derbyissä KuPS ei ollut voittanut uutta paikalliskilpailijaansa sitten vuoden 1934. Kiihkeään paikallisotteluun kerääntyi 1 700 katsojaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin näiden seurojen välisissä otteluissa. Palloseura voitti KPT:n 4-3 ja kaupungin herruus oli palaamassa yli 10 vuoden jälkeen KuPSille. Tuon ottelun paras pelaaja oli Palloseuran 17-vuotias Aulis Rytkönen. Kopari-peliä seuranneen tasapelin jälkeen KuPS pelasi ennätyksellisen 9 voiton putken. Suomensarjan kummankin lohkon (Etelä ja Pohjoinen) kaksi parasta karsivat lopuksi Suomensarjan loppusarjassa kahdesta pääsarjan nousupaikasta. KuPS pelasi ensin tasapelin vieraissa Kotkan Jäntevän kanssa, voitti sitten kotonaan VPV:n ja ratkaisevassa ottelussa Helsingissä 15.6.1947 pelasi tasan 1-1 Kallion Palloseuran kanssa, ja mestaruussarjapaikka oli näin saavutettu. Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPSilta hieman yli 17 vuotta. Oheisessa kuvassa on esitetty ottelussa pelanneet kupsilaiset.

KuPSin nousjajoukkue vuonna 1947. Ylärivissä hyökkääjät vasemmalta Pentti Heiskanen (oh), Aulis Rytkönen (ovh), Martti Pirinen (kh), Ilmari Turunen (vvh), Urho Väänänen (vh) ja valmentaja Aaro Heikkinen, keskirivissä tukilinja Viljo Laakkonen (ot), Kosti Martikainen (kt) ja Reino Miettinen (vt), alarivissä Yrjö Pulkkinen (op), Thure Leskinen (mv) ja Paavo Pirinen (vp).(kuva, nimet )

Mestaruussarjan aika (1947 - 1989)

KuPS aloitti Mestaruussarjassa 3.8.1947 häviämällä HIFKille 0-2 Kuopiossa. KPT oli pelannut ensimmäisenä kuopiolaisseurana Mestaruussarjassa 1938, ja Elosta tuli kolmas kuopiolainen pääsarjaseura 1969.

KuPS teki historiaa heti ensimmäisenä vuonnaan mestaruussarjassa. Joukkue nimittäin putosi ja nousi pelaamalla takaisin saman kalenterivuoden aikana. Putoamisen ratkaissut kauden viimeinen kierros pelattiin 20.6.1948 (Jäntevä – KuPS 4 - 2), Suomensarjan kausi alkoi 21.7.1948 ja nousu varmistui viimeisessä ottelussa Tampereella TPV:tä vastaan 3-5, 31.10.1948. Edellä kerrotun tapainen hissiliike on ainutkertainen suomalaisen pääsarjapelaamisen historiassa. Yli 43-vuotinen pääsarjavisiitti (eli 44 peräkkäistä kautta) alkoi 1.5.1949 HJK-häviöllä Kuopiossa. Taival päättyi Vänärillä 17.10.1992 KuPS – MP –ottelussa.

Kuopiolainen lyhytsyöttöpeli oli tekemässä läpimurtoaan. Aaro Heikkisen 2-valmentajana toimi jonkin aikaa 40-luvun lopulla seuran ensimmäinen ulkomaalaisvalmentaja. Kesäksi 1948 SPL oli palkannut unkarilaisvalmentajia eri puolille Suomea. Kuopioon osoitettiin entinen maajuokkuejoukkuepuolustaja Janos Nagy. Hän auttoi KPT:tä ja KuPS:aa 1948 nousukaudella. Vuonna 1950 KuPS taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan. Ratkaisuottelussa keskuskentällä KuPS kohtasi Tampereen Ilves-Kissat. Tunnettu radioääni Martti Jukola teki tuossa pelissä historiaa. Se oli ensimmäinen suorana selostettu ottelu. Tamperelaiset voittivat ottelun 0-3. KuPS hävisi myös kauden jäljellä olevat kaksi otteluaan ja jäi lopulta 3 pisteen päähän mestari-Ilves-Kissoista. KuPSin käyrä oli kuitenkin nouseva, kun taas Ilves-Kissat aloitti tuosta ottelusta alamäkensä, joka johti aina maakuntasarjaan asti.

Vuonna 1954 ensimmäistä kertaa pääsarjassa vastakkain olivat (16.6.) KPT ja KuPS. KuPS oli hankkinut Ranskaan siirtyneen Aulis Rytkösen korvaajaksi Joensuusta Seppo Pelkosen (1953 kaudella Pelkonen oli jo tehnyt KuPSille 11 maalia). KuPS voitti ensimmäisen pääsarjaderbyn 4-0 ja Pelkonen teki hattutempun, joka oli hänen KuPS-uransa ensimmäinen. Joukkue saavutti hopeaa kun KPT puolestaan tipahti pääsarjasta.

Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956. Kyseisellä kaudella valmennus oli harpannut myös eteenpäin. Pelaajille tehtiin lääkärintarkastus, minkä pohjalta jokainen pelaaja sai oman henkilökohtaisen valmennusohjelmansa. Mestaruus ratkesi Helsingin Olympiastadionilla kolmanneksi viimeisellä kierroksella KuPS:n lyödessä HPS:n 0-2.

KuPS:n ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin heinä-elokuussa 1957 Neuvostoliittoon, jossa seura osallistui Suomen edustajana festivaaleihin. Pitkä ja raskas matka verotti kotimaan sarjamenestystä, hyvin alkanut kausi päättyi neljänteen sijaan.

KuPS voitti toisen mestaruutensa 1958, jolloin valmentajana oli vuosikymmenen alussa seurassa pelannut Martti Kosma. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja HPS, KuPS:n 4-1 –voitollalla molemmat päätyivät tasapisteisiin, ja tarvittiin uusintaottelu mestaruudesta, ja se pelattiin Olympiastadionilla 1.11. Ottelun katsojamäärä oli Suomen sarjapelien ennätys 8321. KuPS voitti Antero Kostilaisen jatkoajan toisen puoliajan viidennellä minuutilla tekemällä maalilla.

50-luvulla KuPS oli huonoimmillaan kaksi kertaa viides (sarjassa pelasi tuohon aikaan 10 seuraa). 60-luvulle tultaessa peliesitykset kuitenkin huononivat. Sarjapaikka oli aidosti uhattuna vuonna 1961. Viimeisessä ottelussa Väinölänniemellä vastaan tuli Pallo-Pojat, häviö olisi tiennyt putoamista, 6-0 –voitolla varmistui sarjapaikka. KuPS saavutti SM-hopeat vuosina 1964, 1967 ja 1969. Vuosikymmenen 6-loppuisena vuonna valmentajana aloitti Gunnar Boman, kun Aaro Heikkinen oli siirtynyt edelliskauden jälkeen vastaamaan koko seuran valmennusjohtamisesta. Kolme kierrosta ennen sarjan päätöstä KuPS:lla oli viiden pisteen johto ja tilaisuus mestaruuden sinetöimiseen, kun HJK tuli Väinölänniemelle. Kuopion siihen astinen ennätysyleisö 5691 joutui pettymään HJK:n 2-3 voittoon Aulis Rytkösen tehdessä vieraille 2 maalia. Seuraavana viikonloppuna samassa paikassa Kuopiossa saattoi nähdä ensimmäisen kerran KuPSin voittavan pytyn, TPS hävisi 3-0. Yksi suomen mestareista oli Keijo Koistinen, joka oli ensimmäinen suomalainen pelaaja, joka saavutti mestaruuden sekä jalkapallossa että jääkiekossa (Porin Karhut). Vuonna 1966 Markku Hyvärinen voitti edelleen ainoana KuPSin pelaajana pääsarjan maalikuninkuuden 16 maalillaan.

1967 syksyllä KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan cup-ottelunsa. KuPS olisi päässyt jo vuonna 1959 mukaan kilpailuun, mutta seuran talous ei antanut siihen mahdollisuutta. Nyt oli vastassa ranskalainen huippuseura St. Etienne. Ensimmäinen osaottelu Ranskassa päättyi 2-0, ja toinen osaottelu Kuopiossa päättyi myös St. Etiennen voittoon 0-3.

1968 tuli Kuopioon ensimmäinen Suomen cupin voitto. Olympiastadionilla KuPS voitti KTP:n 2-1. Toisena puolustajana oli tavallisesti tolppien välissä vahtia pitänyt Pertti Hänninen. Loppuottelussa pelasivat Veli Pohjolainen, Hänninen, Pekka Mäkelä, Eero Rissanen, Matti Terästö, Matti Väänänen, Heiki Tirkkonen, Pekka Louesola, Antero Kostilainen, Matti Tirkkonen ja Teuvo Korpinen.

1969 paikallisvastustaja Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa, ja seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä tehtiin KuPSin edelleen voimassa oleva yleisöennätys 6787. KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. Syksyllä KuPS matkasi Portugaliin Euroopan cup-voittajien cupin otteluun Academica de Coimbraa vastaan, 0-0. Kuopion peli käytiin arki-iltapäivänä syksyn harmaudessa, koska käytettävissä ei ollut valaistua kenttää. Siksi vain vähälukuinen yleisö saattoi nähdä yhden hienoimmista Kuopiuossa pelatuista otteluista, jonka päättyi vierasvoittoon 0-1.

1970-luvun alkuun osui lievä aallonpohja. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen. KuPS oli sarjakärjessä vielä 19. kierroksella, kun kolme kierrosta oli enää jäljellä, mutta loppusijoitukseksi tuli lopulta neljäs, sijoitus oli sama 1973. KuPS oli noussut 26 pääsarjakauden jälkeen maratontaulukossa jo kolmanneksi TPS:n ja HJK:n jälkeen, ja tehdyissä maaleissa oli tulossa 1000:s pääsarjamaali täyteen seuraavalla kaudella. 1974 kauden toiseksi viimeisellä kierroksella tasalukumaalin teki Esa Heiskanen, kun KuPS voitti toiseksi viimeisellä kierroksella KPV:n 8-0. Mestaruus ratkaistiin viimeisellä kierroksella Reippaan ja KuPSin kesken, HJK - KuPS 2-4, ja kyseessä oli kolmas kerta kuin KuPS:n mestaruus ratkesi Olympiastadionilla. 1975 oli vuorossa hopeaa. Euroopan cupissa KuPS kärsi Puolassa 5-0 tappion Ruch Chorzow´lle, mutta Mikkelin keinovaloissa pelatussa kotiottelussa KuPS ylsi tasapeliin 2-2.

Kaudella 1976 KuPS johti sarjaa pitkään. Toiseksi viimeisessä ottelussa mestaruuteen riitti tasapeli, Väinölänniemellä vastaan asettui HJK: 0-0 eli KuPS sai viidennen mestaruutensa. UEFA-cupissa KuPS saavutti ensimmäisen kansainvälisen voittonsa virallisessa ottelussa lyömällä ruotsalaisen Öster IF:n kotona 3-2, mutta Växjössä tuli 2-0 tappio, joka katkaisi tien toiselle kierrokselle.

1976 joukkueesta KuPS menetti viisi miestä Ouluun, ja yhden KPT:lle. Menetyksistä huolimatta 1977 tuli hopeaa. Euroopan cupissa belgialainen FC Brügge voitti Kuopiossa 0-4 ja kotonaan 5-2. 1978 UEFA-cupissa KuPS löi ensimmäisellä kierroksella kööpenhaminalaisen B 1903:n Kuopiossa ja pelasi tasan 4-4 vieraissa eli selvitti tiensä ensimmäistä kertaa Euro-kilpailussa toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin Mikkelissä, josta löytyi keinovalot, Esbjerg BK voitti 0-2, myös Tanskassa tuli KuPS:lle tappio 4-1.

Sarjajärjestelmä koki huomattavia muutoksia kaudella 1979. Aikaisempaa kaksinkertaista sarjaa alettiin kutsua runkosarjaksi, jonka 8 parasta jatkoivat yksinkertaiseen loppusarjaan. Molempien sarjojen pisteet laskettiin yhteen. KuPS ylsi hopealle, mutta mikäli runkosarjan pisteet olisi puolitettu seuraavana vuonna aloitetun käytännön mukaan, olisi KuPS ollut mestari OPS:n asemesta.

1980-luku aloitti KuPS:n vaikeat vuodet. KPT aloitti rynnistyksensä kovemmin kuin koskaan, ja myös Elo nosti päätään alemmista sarjoista suursaeurojen kilpailijaksi. Jalkapallo oli vaihtumassa amatöörien harrastuksesta kilpaurheiluksi, johon haettiin koko ajan lisää vaikutteita ammattilaisseuroista. Kuopiossa ammattimaiseen toimintaan ei kuitenkaan pystytty hyppäämään. KPT:n täysimittainen hyökkäys kotimaisen jalkapallovaltikan voittamiseksi päättyi yhtälön taloudelliseen mahdottomuuteen muutamassa vuodessa, ja Elonkin nousun takaa löytyi kestämättömät perusteet, mikä johti toiminnan loppumiseen 80-luvulla.

Kaikki kolme kuopiolaisseuraa pelasivat pääsarjassa yhtä aikaa ensimmäisen ja viimeisen kerran vuonna 1982. Tämän jälkeen jalkapallon elinvoimaa alkoi nakertaa KalPa ja jääkiekko Niiralan jäähallin vamistuttua 1980. Ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja KuPSissa oli puolalainen Boguslaw Hajdas, 1983-85. Mitalit jäivät kauaksi hänenkin aikana (9., 8. ja 6.). Kuutos-loppuisena vuosikymmenen vuotena ei tullut enää mestaruutta, -56, -66, -76 kultainen sarja ei jatkunut KPT-legenda Jouko Pasasen valmennuksessa.

Pasasen potkujen jälkeen alkoivat Markku Hyvärisen KuPS:n pelastusoperaatiot hänen toimiessaan apuna valmennuksessakin. 80-luku päättyi KuPS:lta komeasti Suomen cupin voittoon Olympiastadionilla, Haka hävis i3-2, Harri Nyyssönen pisti pallon kahdesti suoraan kulmapotkusta maaliin, toki Olli Huttunen Hakan maalivahtina auttoi maaleissa osaltaan ”Peleä”. KuPS voitti historiansa toisen Suomen cupin, kapteeeni Tuomo Hyvärinen pääsi nostamaan voittokannun ilmaan ensimmäisenä. Markku Hyvärisestä tuli ensimmäinen kuopiolainen, joka on palkittu Kuopion parhaana urheilijana (1966 maalikuninkuus) ja valmentajana (cupvoitto 1989).

Veikkausliigaa, Ykköstä ja Kakkosta (1990 - 2006)

Kauteen 1990 KuPS:ssa palattiin valmennuksellisesti vanhaan tuttuun, Martti Räsäseen. Sarjan nimi oli uusi, Futisliiga, joka nykyisin kulkee Veikkausliigan nimellä. Uutta vanhaa olivat jo aikaisemminkin kokeillut pudotuspelit, joihin KuPS selviytyi oltuaan runkosarjassa neljäs. Paras kolmesta järjestelmällä pelatulla 1. pudotuspelikierroksella KuPS hävisi otteluvoitoin 0-2, kotiottelussa tuli rangaistupotkukilpailuhäviö Reippaalle. Euroopan cupvoittajien cupissa vastassa oli Kiovan Dynamo, joka joutui tyytymään Väinölänniemellä 2-2 tasapeliin, mutta Kiovassa ukrainalaiset voittivat 4-0.

Kesä 1991 oli paluu pettymyksiin. Kausi tuotti sijan 10. Räsäsen aikakausi KuPS:n valmentajana päättyi seuraavana kesänä, kun KuPS oli juuttunut hännille, ja syyskauden viiteen viimeiseen otteluun valmennusvastuun sai Jouni Jäntti apunaan Markku Hyvärinen. Keinot olivat lopussa, ja MP lähetti kauden viimeisessä ottelussa KuPS:n ensimmäiseen divisioonaan. Ratkaisumaalin laukoi vapaapotkusta oma kasvatti Juha Karvinen, jonka laukoma 0-1 hiljensi lumen peittämän Väinölänniemen.

Alasarjapelaaminen oli hoppeetakin häpeällisempää KuPS:lle. Paluu huipulle haluttiin varmistaa palkkaamalla valmentajavelho Keijo Voutilainen. 1993 I divisioonasta nousu pääsarjaan oli tehty helpoksi, sarjan 4 parasta pelasi Veikkausliigan 4 huonoimman kanssa karsintasarjan, jonka 6 parasta pääsivät pääsarjaan. KuPS voitti divarin ja oli karsintasarjassa kolmas. 1994 Veikkausliigasta putoamisen ei pitänyt olla helppoa, kaksi huonointa 14:stä pudotettiin, mutta KuPS oli selvästi huonoin. Viimeisessä pelissä Anjalankoskella 8.10.1994 MyPa voitti 8-0, KuPS ei ollut koskaan hävinnyt sarjapeliä noin rumin lukemin. Sami Hyypiä oli tuolloin urallaan lähimpänä voittaa SM:n, mutta kun TPV voitti samanaikaisesti vieraissa Jaron 86 min maalilla 1-2, niin mestaruudesta ei päädytty pelaamaan uusintaottelua. Jaro oli tasoittanut 81 min:lla, ja Jaron voitolla MyPa olisi ollut heti Suomen mestari .

KuPS:n realismia oli nyt yrittää selvitä hengissä talousongelmista pikemminkin kuin yrittää välitöntä paluuta liigaan. Onnistunut puheenjohtajan vaihdos piristi seuraa, sillä kaudet 1995-2003 KuPS ry:n puheenjohtajana toiminut Eija Vähälä loi seuraan uutta henkeä. Kaudet 1995-96 KuPS säilyi vielä Ykkösessä, mutta seuraavana kesänä odotti jo putoaminen Kakkoseen. 1997 hämmästeltiin, että aikoinaan suuri ja mahtava KuPS ei selvinnyt edes Ykkönen-Kakkonen karsintasarjassa otteluistaan Nokian Pyryä ja kemiläistä lähiöjoukkuetta Visan Palloa vastaan kunnialla. Kaksi tasapeliä tiesi, että KuPS oli Kakkosessa, tasolla, joka vastasi aikoinaan Maakuntasarjaa.

KuPS aloitti historiansa alimmalla sarjatasolla pelaamiskauden 3.5. 1998 Nilsiän Halssilla, NPH – KuPS päättyi 1-2 (0-2). KuPSin kokoonpano ottelussa oli numerojärjestyksessä (tuohon aikaan ottelupöytäkirjoissa ei esitetty aikoja maaleille, varoituksille eikä vaihdoille): 3. Vasa Rovio (mv), 10. Marko Karhunen, 11. Jarkko Flink, 13. Harri Nyyssönen (teki maalin), 22. Olli Kosonen, 24. Miikka Turunen (teki maalin), 26. Esa Rovio (sai kaksi keltaista eli punaisen), 30. Kimmo Pöyhönen (tilalleen vaihdettiin 27. Ilja Venäläinen), 55. Markku Raatikainen (joukkueen kapteeni), 70. Yrjö Happonen (tilalleen vaihdettiin 16. Jarno Ollikainen), 77. Tommi Antikainen (tilalleen vaihdettiin 18. Antti Konttinen). Muut vaihtopelaajat: 2. Lassi-Pekka Kauhanen (mv), 16. Timo Mikkonen, 21. Toni Kinnunen.

KuPS-edustuksessa ottelussa debytoi 17-vuotias Espoolaissyntyinen Ilja Venäläinen. Kotijoukkueessa numerolla 109 pelasi Jani Hartikainen, joka vaihtoi vastustajien riviin kaudelle 2000.

KuPS kilpaili kakkosessa 1998 Kuopion herruudesta Kings SC:n kanssa. Paikallisotteluissa Kings jäi kupsilaisilta voittamatta, kevätkierroksella Kings voitti 1-0 ja syksyllä pisteet jaettiin 2-2. Nousu onnistui, valmentajana toimi Jouni Jäntti.

Kakkosessa pelaaminen hankaloitti kuitenkin velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka tuli ja pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta . Oy hoiti ry:n velat verottajalle, ja näin oltiin valmiit aloittamaan uusi nousu takaisin kotimaan huipulle.

Oy-kauden ensimmäisen vuoden KuPS pelasi Ykkösessä, säilytti paikkansa. Uuden vuosituhannen ensimmäiseen kauteen lähdettiin uudella valmentajalla, Esa Pekosella. Joukkueen kapteenina toimi Peter Sampo. Maalikuningas oli Ilja Venäläinen, jokaoli debytoinut KuPSin edustuksessa Kakkosessa. Pekonen nosti KuPS:n Veikkausliigaan, jossa ensimmäinen kausi toi kahdeksannen sijan. 2002 Pekonen korvattiin Jari Pyykölällä, mutta hän ei löytänyt seuran ja pelaajien kanssa yhteistä säveltä, KuPS säilyi sarjassa karsintojen kautta. 2003 Pyykölä joutui lähtemään kesken kauden, jonka päätteeksi KuPS putosi.

Kauden 2003 surkea loppu sai Oy:n johtoon uutta puhtia, suuntaa piti muuttaa. Toiminnalle haettiin uskottavuutta palkkaamalla hyvätasoinen päävalmentaja. Juha Malinen onnistui nostamaan KuPS heti takaisin Veikkausliigaan.

KuPS:in Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.

Kauden 2004 KuPS-uutuus oli seuran nimellä kulkeneen reservijoukkueen perustaminen, KuPS/2:lle myönnettiin sarjapaikka suoraan Itä-Suomen piirin Kolmoseen, joka on sarjapelaamisen 4. ylin sarjataso. Joukkue nousi heti Kakkoseen, ja nimeksi muuttui KuPS Akatemia. KuPS:ssa ei oltu koettu A-nuorten SM-sarjaa riittävästi pelaajia kehittäväksi sarjaksi, ja 2-joukkueen myötä A-juniorit luopuivat SM-sarjapaikastaan. Kakkosjoukkuekokeilu kesti 3 kautta, eikä KuPS-A:ta nähty valtakunnan juniorisarjoissa 2004-07. B-juniorit voittivat Suomen mestaruuden 2007, ja kaudella 2008 KuPS palasi myös A-junioreiden sarjaan ja päätyi pronssille.

KuPSin viime vuosikymmenet ovat pitkälti yhdistyneet Kallaveden ympäröimälle Väinölänniemen stadionille, jolla seura pelasi kotiottelunsa aivan kauteen 2005 asti. KuPS palasi Veikkausliigaan vuoden poissaolon jälkeen kaudella 2005. Kausi aloitettiin vielä Väinölänniemellä, mutta heinäkuusta lähtien kotipelit siirtyivät tekonurmipäällysteiselle Keskuskentälle, jonne oli valmistunut uusi stadion. Muutto toi mukanaan selvän parannuksen pelaajien harjoitusolosuhteisiin ja samalla KuPS:in sekä muun muassa Palloliiton Itä-Suomen piirin toimiston sijainti voitiin siirtää keskustasta koko kaupungin yhteiseen jalkapallokeskukseen. Kuopiolaisten viideskymmenes kausi pääsarjatasolla päättyi etenkin loppukauden hyvän vireen ansiosta kymmenenteen tilaan, minkä myötä tavoitteena ollut sarjapaikan säilyttäminen täyttyi. KuPS:in valmentajana kaudella 2005 toimi Juha Malinen.

Kauden 2006 alussa maalinteossa parhaiten kunnostautunut, KuPSiin vuoden 2005 lopulla hankittu nigerialainen Raphael Edereho herätti esityksillään kiinnostusta. Sen johdosta hänet myytiin 15. helmikuuta Iranin pääsarjan FC Persepolikseen. Jussi Heikelä, Pyry Kärkkäinen ja Patrik Turunen esiintyivät lisäksi vuoden mittaan nuorisomaajoukkuekokoonpanoissa. Aprillipäivänä 2006 KuPS eteni pitkäaikaisen kapteeninsa Jani Hartikaisen edelliskauden Veikkausliigamestari MyPan verkkoon upottamalla maalilla Liigacupin finaaliin. 12. huhtikuuta Finnair Stadiumilla pelatussa loppuottelussa KuPS voitti Miikka Oinosen kahdella maalilla FC KooTeePeen 2–1, päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden. Veikkausliigakausi 2006 osoittautui loppumattomaksi viivytystaisteluksi, kunnes viimeisellä kierroksella pelin IFK Mariehamn – FF Jaro 0–0 tasatulos sinetöi KuPSin viimeisen tilan ja tipahtamisen Ykköseen. KuPS oli jo päättänyt oman kautensa edellisellä kierroksella Hakaa vastaan häviten 1–2. Syksyllä ilmeni, että usean peräkkäisen tappiollisen vuoden myötä seura oli taloudellisesti epävakaassa tilassa. Tilanteen vakavuus syveni ja lisää asioita selvisi sitä mukaa kun vuoden vaihde lähestyi. Talousvaikeuksien myötä päävalmentaja Juha Malinen vapautettiin tehtävistään ja 30. lokakuuta joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kaudella 2006 KuPS:in pelaaja/apuvalmentajana toiminut Kai Nyyssönen. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Raatikainen erosi, eikä hänen paikkaansa täytetty. Urheilutoimenjohtajaksi nimettiin Esa Pekonen, jolle lankesi myös vastuu pelaajasopimusneuvotteluista. Myös reservijoukkue KuPS Akatemia päätettiin lakkauttaa. Korvaavaksi järjestelyksi solmittiin joulukuussa 2006 Kakkosen C-lohkossa pelanneen Kings Kuopion ja KuPSin välille farmisopimus. Perustettavaksi suunniteltuun A-juniorijoukkueeseen ei ollut tarpeeksi kiinnostusta.

Ari Lahden KuPS-aika (2007 - )

Syksyllä 2006 KuPS Oy:n hallituksen jäsen Ari Lahti omisti seurasta neljänneksen, ja totesi, ettei homma toimi. ”KuPS oli taas pudonnut Liigasta, ja kaikki rahat olivat menneet, ei ollut enää ketään, joka panisi seuraan lisää rahaa”. Lahti muistelee. Hän teki omat selvityksensä seuran taloudellisesta tilanteesta ja pohti, pitäisikö se vielä kerran pelastaa. Marraskuun lopussa lehdet kertoivat, että KuPS on menossa konkurssiin. Ensimmäinen päivä joulukuuta KuPS ja Lahti järjestivät lehdistötilaisuuden. Seuraavan päivän lehdet kertoivat, että ”savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti pelastaa KuPS Oy:n konkurssilta”. Apu tuli viime hetkillä.

Aikaisemmin Veikkausliigan taustayhteisö Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtajanakin toiminut Lahti laittoi kiinni lisää omaa rahaa noin 300 000 euron verran, millä kuitattiin seuran kaikki velat, ja rahan vastineeksi Lahden omistusosuus KuPS Oy:stä nousi noin 95 prosenttiin ja hänestä tuli sen hallituksen puheenjohtaja^lähde?. Lahti osallistui jo toistamiseen KuPSin pelastamiseen. Aikaisemmin 90-luvulla hän oli osa suurempaa sijoittajajoukkoa, joka perusti KuPS Oy:n seuran taloudelliseksi turvaksi.

Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila. 13. toukokuuta 2007, Finnair Stadium.

KuPS aloitti kauden 2007 Ykkösessä ilman useita Veikkausliigaan jääneitä edelliskauden runkopelaajia. Pyry Kärkkäinen ja Berat Sadik siirtyivät FC Lahteen, Jussi Heikelä FC Viikinkeihin ja Pietari Holopainen FC Hakaan. Lisäksi Olli-Pekka Itälä sai sopimuksen VPS:aan. Tärkeistä nuorista runkopelaajista lähinnä vain Tamás Gruborovics jäi seuraan. Vahvistuksena saatiin kokenut oma kasvatti Harri Ylönen. KuPS lähti kauteen tavoitteena nousta kahden vuoden sisällä takaisin Veikkausliigaan. KuPS johti sarjaa pitkään alkukaudesta, mutta loppukesän vaihtelevat otteet pudottivat sen sarjaa johtaneen RoPSin taakse. KuPS kiri kuitenkin hurjan loppusyksyn ansiosta RoPSin jo kahdeksaan pisteeseen venähtäneen etumatkan kiinni. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPSin 3-2 ja KuPS voitti JJK:n 4-1. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPS:in pelatessa tasapelin, koska sillä oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palaa Veikkausliigaan kaudeksi 2008..

Kaudelle 2008 edelliskauden runkopelaajista Jussi Hakasalo päätti uransa ja palasi kotikonnuilleen Tornioon. Tamás Gruborovics siirtyi puolestaan FC KooTeePeehen ja entinen KooTeePeeläinen Jussi Kinnaslampi tuli vastavuoroisesti KuPSiin. Lisäksi KuPS sai keskikentälle vahvistuksia, Hassan Sesayn Atlantiksesta ja Arto Lindbergin PP-70:sta. Edelliskauden loppupuolella KuPSia edustaneen Ilpo Vernon lainaa ei jatkettu. Vähän peliaikaa loppukaudella saaneet Miikka Oinonen, Aki Sipilä ja Roope Matsi siirtyivät muualle. Palloseura vahvisti kauden alla myös markkinointi- ja myyntiorganisaatiotaan. KuPS sai vihdoin maaliskuussa 2008 rahat kahden vuoden takaisesta Raphael Ederehon siirrosta iranilaiseen FC Persepolisiin. FIFAn ja CASin päätösten myötä mestaruustaistelussa olevaa iranilaisjoukkuetta uhattiin 6 pisteen menetyksellä, mikä oli riittävä painostustoimi. KuPS sai noin 100 000 euron siirtokorvauksen, joka on seuran ennätys. Tampere Unitedista tulleen Jussi-Pekka Savolaisen ja FC Interin Miikka Ilon lisäksi KuPS ei keväällä 2008 onnistunut houkuttelemaan todellisia vahvistuksia. Kokoonpano ei ollut alkukaudesta kovinkaan paljoa edellistä Ykkösessä viettettyä kautta parempi, mikä näkyi myös sarjataulukossa. Kauden puolivälin paikkeilla jouduttiinkin hankkimaan lisävahvistuksia. Tampereelta saatiin Antti Hynynen ja Myllykoskelta Adrian Webster. Molemmat saivat runsaasti peliaikaa, mutta KuPSin loppukausi ei ollut juuri alkua parempi. Seura säilyi kuitenkin Veikkausliigassa voitettuaan liigakarsinnan Ykkösen FC Viikinkejä vastaan.

Kuopion Palloseura aloitti Veikkausliigakauden 2009 heikosti. 14. toukokuuta 2009, viiden perättäisen tappion jälkeen seura ilmoittikin päävalmentaja Kai Nyyssösen erottamisesta. KuPS oli kerännyt 10 ottelusta vain 4 pistettä, mikä oikeutti viimeiseen tilaan. Valmennusvastuun otti urheilutoimenjohtaja Esa Pekonen. 23. kesäkuuta 2009 kerrottiin, että KuPSin 18-vuotiaat talentit Petteri Pennanen ja Tuomas Rannankari siirtyvät Hollannin pääsarjan FC Twenteen. Twente teki 23. kesäkuuta 2009 Pennasen kanssa kahden vuoden sopimuksen. Pennanen oli ollut jo alkukauden lainalla seurassa.

Kauden 2010 maalikuninkuudesta käytiin tiukka taisto. Vain loppukauden pelannut Dudu teki hurjat kahdeksan maalia kymmenessä pelissä. Seitsemään maaliin ylsivät Miikka Ilo ja Pietari Holopainen. Loukkaantumisista kärsinyt Ilja Venäläinen teki kuusi maalia ja kesken kauden pois siirtynyt Dickson Nwakaeme viisi.

Stadionit

Kuopion keskuskenttä 2.11.2010

Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä

KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä (Savon Sanomat Areena), jonka avajaiset pidettiin toukokuussa 1939. Vuonna 2003 kentälle asennettiin tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi pääkatsomo. KuPS on pelannut stadionilla kaudesta 2005 alkaen.

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190, jonka lisäksi stadionilla siirrettävä aurinkokatsomo, joten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa.

KuPS on pelannut historiansa aikana myös Väinölänniemen stadionilla, missä KuPS pelasi ensimmäisen virallisen kilpailuottelunsa 6.9.1923, vastassa oli Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat, ottelu kuului cup-muotoiseen Sm-kilpailuun, tulos oli 2-2, uusintaottelussa 23.9. Väinölänniemellä KuPS voitti 3-1. Nykyiseltä ”Vänäriltä” näytävä stadion valmistui 1952, ja katsomorakennus vihittiin käyttöön samana vuonna 8.7. Pelialue oli leventynyt virallisiin mittoihin ja pelialusta oli kunnollinen ruohomatto, joka oli kaupungissa toinen Keskuskentän jälkeen. Edellä mainittujen lisäksi muita Kuopion kenttiä, joilla KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita ovat Keskuskentän stadionin vieressä sijainnut hiekkakenttä, joka oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät oleet vielä pelikuntoisia. Myös Kuopio-hallissa KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita.

Kannattajat

Banzai ja cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 70-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ja rekisteröitiin samana vuonna nimellä KuPS S.C. ry. Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 80-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.

Banzai - KuPS:n kannattajat ry:tä aloitettiin pohjustaa vuonna 2000. KuPS:n nettisivujen vieraskirjassa monet kirjoittajat halusivat oman faniklubin perustamista. Idea alkoi konkretisoitua KuPS:n nousuhuumassa marraskuussa 2000, jolloin pidettiin ensimmäinen fanitapaaminen Kuopiossa, ja synnytettiin Banzai – KuPS Fan Club. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPS:n kannatuslaulun mukaan. Singlellä on kappaleet Banzai Banzai / Älä laakase naatitaan (B-puolen esittäjäksi on merkitty Pelurit).Toiminta alkoi omien nettisivujen avaamisella 2.1.2001. Samalla sovittiin seuran kanssa, että keskustelupalsta siirtyy KuPS:n sivuilta Banzain sivuille. Tämä siksi, että KuPS-keskustelu ei hajoaisi kahteen eri foorumiin. Yhdistys päätettiin rekisteröidä lähinnä rahaliikenteen ja pienimuotoisen fanituotekaupan sujuvan toimimisen vuoksi. Ry:n perustava kokous pidettiin 21.12.2002. Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003.

KuPS:n etäkannattamiselle syntyi heti Banzai Fan Clubin perustamisen jälkeen paikallisten Banzain kannattajien toimesta nettiyhteisöjä muuallekin Suomeen: Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit ja Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat .

2005 kauden lopuksi osa Banzain jäsenistä ilmoitti eroavansa jäsenyydestä, ja he perustivat KPO Crew' n.

Kun Banzain toiminta hiljeni, ry:n virallinen toiminta päätettiin laittaa hyllylle vuoden 2009 jälkeen.

Banzai-pelaajat

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle (tai useammalle), joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.

• 2001: Angelo Cijntje
• 2002: Yrjö Happonen
• 2003: Jani Hartikainen
• 2004: Istvan Mitring
• 2005: Seth Ablade
• 2006: Miikka Oinonen
• 2007: Ilja Venäläinen
• 2008: Janne Reinikainen
• 2009: Dickson Nwakaeme
• 2010: Pietari Holopainen
• 2011: Balazs Balogh ja Ilja Venäläinen
• 2012: Joonas Pöntinen
• 2013: Ilja Venäläinen

Tunnettuja KuPS:aan julkisuudessa liitettyjä henkilöitä

Listan henkilöt ovat olleet tekemisissä jotenkin seuran kanssa ja tuoneet KuPSia esille julkisuudessa.

• Reijo Heiskanen - KuPS:n edustusjoukkueen pelaaja SM-sarjassa 1982, OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti, 50 v 29.1.2013
• Yrjö "Josa" Jäntti - ex-KPT-juniori, oli mukana pelastamassa KuPSia 90-luvulla, ollut KuPS ry:n vpj
• Osmo P. Karttunen - liikemies, ex-sponsorin edustaja
• Jyrki Katainen - pääministeri, nähty KuPS:n pelissä KuPS-kaulaliinan kanssa
• Pekka Kejonen - Kuopiossa vaikuttanut runoilija, Banzai-termin ”isä”
• Lasse Lehtinen - ex-KPTjuniori, ex-Elon vpj, esitellyt KuPS-kaulaliinaa Europarlamentissa
• Paavo Lipponen - valtiomies, käy usein KuPS:n peleissä, Banzain kunniajäsen nro 1
• Jukka Pakkanen - kirjailija, vaimonsa on kotoisin Kuopiosta
• Wille Riekkinen - kuopiolainen kirkonmies, jolle tasa-arvo ja jalkapallo ovat tärkeitä
• Jukka Virtanen - kirjoittaja, savolaisen jalkapalloilun ihailija, Banzai-laulun sanoittaja, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 2.

Organisaatio ja talous

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle.

Kuopion Palloseura Oy

Hallitus:

• Ari Lahti, puheenjohtaja
• Antti Haapakorva
• Jukka Pitkänen

Toimitusjohtaja:

• Jarmo Heiskanen

Muut toimijat:

• Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
• Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
• Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.

Talouden tunnusluvut

Tilikausi	Sarja	Liikevaihto	Tulos
2001	Veikkausliiga	968 000 €	36 000 €
2002	Veikkausliiga	818 000 €	-57 000 €
2003	Veikkausliiga	698 000 €	-98 000 €
2004	Ykkönen	704 000 €	-75 000 €
2005	Veikkausliiga	817 000 €	-65 000 €
2006	Veikkausliiga	636 000 €	-287 000 €
2007	Ykkönen	717 000 €	21 000 €
2008	Veikkausliiga	794 000 €	-184 000 €
2009	Veikkausliiga	1 103 000 €	-114 000 €
2010	Veikkausliiga	823 000 €	-551 000 €
2011	Veikkausliiga

Lähde: Finder

Kuopion Palloseuran puheenjohtajat

Ry:n puheenjohtajat

• 1923 – 25, 1928 Ali Rautakorpi
• 1925 – 27 Lennart Savolainen
• 1929, 1933 – 34 Aarne Hirvonen
• 1930 Mikko Miettinen
• 1931 – 32, 1935 – 39 Vilho Soininen
• 1940 – 48, 1963 – 68 Väinö Heikkinen
• 1949 – 52 Paavo Hillu
• 1953 Väinö J. Rinne
• 1954 – 60 Lennart Tapola
• 1961, 1969 Sulo Kirsi
• 1962 Erkki Kontivaara
• 1970 – 75 Olli Herranen
• 1976 – 78 Juhani Koskinen
• 1979 – 80 Matti Pitkänen
• 1981 Erkki Holopainen
• 1982 – 88 Eino Laulainen
• 1989 – 90 Risto Kuuluvainen
• 1991 – 94 Juhani Pirskanen
• 1995 – 2003 Eija Vähälä

Oy:n hallituksen puheenjohtajat

• 1998 – Manu Vesalo

Lähde

Pelaajat ja valmentajat

Entisiä pelaajia

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

KuPSissa pelanneista kuuluisimpiin lukeutuvat mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen, 1980-luvun maajoukkueen tähtipelaaja Kari Ukkonen, turkulainen maalivahtilegenda Göran Enckelman, KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa johtava Olavi Rissanen, 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen, eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen, sekä ainoa KuPSilainen pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Jääkiekkosuuruus Juhani Wahlsten aloitti uransa Kuopion Palloseurassa seuran ollessa vielä mukana jääkiekkotoiminnassa.

Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat voittaneet myös mm. Matti Hiltunen, Jouko Suomalainen ja Aki Heiskanen edustaessaan Kuopion Pallotovereita, sekä Kari Ukkonen edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä.

Ulkomaalaispelaajat:

Ensimmäisenä ulkomaalaisena KuPSin värejä kantoi ranskalainen Richard Boucher. Toulousea edustanut KuPS-kasvatti Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan. Ottelu pelattiin neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan.

Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistit Jerzy Kraska ja Wojciech Rudy. KuPSin tunnetuimmat ulkomaalaiset pelaajat pelasivat seurassa 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 seurassa pelasi Neuvostoliittoa vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa edustanut Valeri Brošin. Hänen lisäksi parhaiten tunnetaan myöhemmin brittikentillä tunnetuksi nousseet Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) sekä Jamaikan maajoukkueen mukana 1998 MM-kisoissa Ranskassa esiintynyt Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista). Poom muistetaan parhaiten Derby Countysta sekä Sunderlandista, joissa hän teki pitkän Valioliiga-uran. Gayle puolestaan viihtyi Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan. Kaudella 2001 seurassa pelannut Alankomaiden Antillien maajoukkuemies Angelo Cijntje teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa.

Heinäkuussa 2009 seuraan siirtynyt nigerialainen Dickson Nwakaeme tullaan muistamaan yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajista. Nwakaemen ilmiömäiset otteet auttoivat KuPSia nousemaan tuona kautena liigan jumbosijalta sijalle 12., joka takasi suoran säilymisen liigassa. Nwakaeme jatkoi hyviä otteitaan seuraavalla kaudella, kunnes siirtyi kauden puolivälissä Tanskaan. Samaan aikaan loppukesästä 2010 seuraan siirtyi kaksi muuta ulkomaalaistapelaajaa; Dudu ja Oliver Risser. He esittivät vähintään yhtä vahvoja otteita ja kauden päätteeksi seura juhlikin hopea-mitalia, joka oli ensimmäinen mitali 31 vuoteen. Vahvan loppukauden, joka toi hopean, peruspilareina voidaan pitää Risserin johtamaa puolustusta ja Dudun lukuisia maaleja.

Kausi 2013 mukaan lukien Kuopion Palloseuraa ovat virallisissa otteluissa edustaneet seuraavat ulkomaalaispelaajat. Virallisiksi otteluiksi ohessa esitetyssä luettelossa on luettu sarjapelit (pelaajatietoja muista virallisista otteluista puuttuu; pelaajat, jotka ovat edustaneet KuPS:a vain Liiga-cup-otteluissa, ovat mainitut erikseen).

1958 Richard Boucher  (pelasi vain ystävyysottelussa) 1980 Dieter Wendling 1982 Mark Aspinal Dean Edwards Gary Johnson Andy Proudlove 1983 Jerzy Kraska Wojciech Rudy 1984 Jerzy Kraska Wojciech Rudy 1987 Nigel Johnson 1988 John Crabbe 1990 Marcus Gayle 1992 Valeri Brošin Almir Kajumov Mart Poom

1993 Igor Danilov Paul Taylor 1994 Igor Danilov Paul Taylor 1995 Scott Lawler 1996 Jefferson Batista Maurizio Gomes Paul Taylor 1997 Igor Kotsherga 1999 Stevan Jakoba John Allen John Moses Stefano Wooding 2000 Stevan Jakoba 2001 Rudolf Matta Mario Adamcik Angelo Cijntje Patrick End Mihajlo Jovanovic

2002 Rudolf Matta Marco Pogioli Jevgeni Smirnov 2003 Rudolf Matta Marco Pogioli Cesar Pacha Grant Crawford 2004 Marco Pogioli Marco Manso Roger Istvan Mitring 2005 Istvan Mitring Tamás Gruborovics Seth Ablade Patrick Bantamoi Edward Anyamkyegh

2006 Tamás Gruborovics Seth Ablade Patrick Bantamoi Medo Harrison Nwanyanwu Raphael Edereho  (pelasi vain Liigacupissa) Aleksandr Bagaev  (pelasi vain Liigacupissa) Jean Michael Nlend  (pelasi vain Liigacupissa) 2007 Echiabhi Okodugha Tamás Gruborovics 2008 Echiabhi Okodugha Hassan Sesay Adrian Webster Alain Nkeng Etame  (pelasi vain Liigacupissa) John Keister  (pelasi vain Liigacupissa)

2009 Balázs Balogh Ollo Raphael Udah Dickson Nwakaeme Segun Ikudehinbu Betim Aliju Zhubi Mentor  (pelasi vain Liigacupissa) 2010 Balázs Balogh Ollo Raphael Udah Dickson Nwakaeme Olajide Williams Jerome Ogbuefi Dudu Oliver Risser 2011 Balázs Balogh Ollo Alain Bono Raphael Udah Dickson Nwakaeme Olajide Williams Fikru Tefera

2012 Ebrima Sohna Paul Obiefule Dudu Etchu Tabe Johann Smith Chris James Sander Puri Ats Purje Vjatšeslav Zahovaiko Ikechukwu Kalu  (pelasi vain Liigacupissa) Chima Martins Echefu  (pelasi vain Liigacupissa) George Odhiambo  (pelasi vain Liigacupissa) Abdoulaye Sylla  (pelasi vain Liigacupissa) Christian Andreasen  (pelasi vain Liigacupissa) Aaron King  (pelasi vain Liigacupissa) 2013 Dudu Etchu Tabe Ats Purje Chris James Omar Colley [[Dawda Bah Cole Tinkler  (pelasi vain Liigacupissa) Densill Theobald  (pelasi vain Liigacupissa)

Päävalmentajat (1945 alkaen)

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen, yhteensä kahdeksanatoista kautena. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.

Jos luetteloissa on esitetty valmentajapari, niin ei ole tiedossa, kumpi vai molemmatko toimivat päävalmentajina.

1945-1945/46 syyskausi: Väinö Heikkinen 1945–1957: Aaro Heikkinen 1958: Martti Kosma 1959: Reino Miettinen 1960: Veijo Pehkonen ja Asser Väisänen 1961–1965: Aaro Heikkinen 1966–1968: Gunnar Boman 1969–1971: Veikko Jokinen ja Unto Nevalainen 1972–1979: Martti Räsänen 1980: Matti Terästö (alkukausi), Jarmo Flink (loppukausi) 1981: Ari Savolainen 1982: Matti Väänänen 1983–1985: Boguslaw Hajdas 1986: Jouko Pasanen 1987: Jouko Pasanen, 15.7. lähtien Aarre Miettinen

1988: Heikki Turunen 1989: Heikki Turunen, 23.5. lähtien Markku Hyvärinen ja Olavi Rissanen 1990–1991: Martti Räsänen 1992: Martti Räsänen, 16.9. lähtien Jouni Jäntti 1993–1994: Keijo Voutilainen 1995–1996: Hannu Turunen 1997-1998: Jouni Jäntti 1999: Heikki Turunen 2000–2001: Esa Pekonen 2002–2003: Jari Pyykölä, 6.6.2003 lähtien Ismo Lius 2004–2006: Juha Malinen 2007–14.6.2009: Kai Nyyssönen, 14.6.2009 lähtien Esa Pekonen 2010–: Esa Pekonen

Valmentajatilaston lähteet (ellei toisin mainittu):

1945-1989 KuPS-historia 2004

1986, 1988, 1993, 1995-2000, 2004, 2007 Kups.fi

Veikkausliigat 1990-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-12) tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot

Juniorit

Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa, Kopari-historiakirjaa, SPL:n vuosikertomuksia 1942 – 1970 ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013.

Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 30-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).

Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945 (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976. KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).

Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).

B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013^lähde?).

C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.

Saavutukset

SM-mitalit ja cup-finaalit

• Suomen mestaruus: 5 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976)
• SM-hopea: 9 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010)
• SM-pronssi: 1 (1953)

• Suomen Cup: 2 (1968, 1989)
• Suomen Cup, hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

• Liigacup: 1 (2006)

Eurocup-ottelut

KuPSin saldo Eurocup-otteluista on (Eurokaudet 1957/58 - 2012/13) 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.

Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.

Tilastot

Suomen mestaruuudesta pelaamiseen liittyvät sarjat ja kilpailut

1923–24, 1926-29: Cup-muotoinen SM-kilpailu 1930–35: Savon piirin mestaruuskilpailu 1930–1935: B-sarja 1936–39: Itä-Länsi-sarja 1940 Cup-muotoinen SM-kilpailu 1940/41: B-sarja 1942: Cup-muotoinen SM-kilpailu 1943/44: Ei mukana (pelaajapula) 1945 Cup-muotoinen SM-kilpailu 1945, 45/46, 46/47: Suomensarja 1947/48: SM-sarja 1948: Suomensarja 1949–1989: SM-sarja 1990–1992: Veikkausliiga

1993: I divisioona (Ykkönen) 1994: Veikkausliiga 1995–1997: Ykkönen 1998: Kakkonen 1999–2000: Ykkönen 2001–2003: Veikkausliiga 2004: Ykkönen 2005–2006: Veikkausliiga 2007: Ykkönen 2008–: Veikkausliiga

Kaudet eri sarjatasoilla

Sarjataso	Kaudet yht.	Kaudet
1.	57	1947/48, 1949-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-
2.	23	1930-39, 1940/41, 1945, 1945/46-46/47, 1948, 1993, 1995-97, 1999-00, 2004, 2007
3.	1	1998

Sijoitukset pääsarjassa

Kausittaiset sijoitukset 1. sarjatasolla.   0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1940 7 8 1950 2 5 5 3 2 4 1 4 1 4 1960 6 9 5 6 2 6 1 2 4 2 1970 4 7 4 4 1 2 1 2 7 2 1980 8 7 8 9 8 6 10 8 11 7 1990 6 10 12 14 2000 8 9 14 10 13 13 12 2010 2 6 10 Sarjat, kaudet ja pääsarjasijoitukset lähteinä ovat cupkilpailuissa Banzine, sarjoissa 1930-89 KuPS-historia-2004 ja sarjoissa 1990-2012 Jalkapallokirjat. Muut viralliset kilpailut Virallisiksi kilpailuiksi ja otteluiksi on laskettu Suomen Palloliiton tai jalkapallon jonkun kattojärjestön (Veikkausliiga, Pelaajayhdistys, UEFA) järjestämät edustusjoukkueen ottelut. Suomen cup Viking cup Viking-cupista vastasi SPL ja kilpailulle nimen antanut laivayhtiö. Kilpailu pelattiin 5 kertaa vuosina 1972 – 76. Cupiin kelpuutettiin vuosittain 16 seuraa. Pääsarjasta tuli puolet eli sarjan 8 parasta (ensimmäisenä vuotena vain 7) ja loput tulivat alemmista sarjoista lähinnä tehtyjen maalien paremmuusjärjestyksessä. Kilpailu pelattiin cup-muotoisesti syksyisin varsinaisen kauden jälkeen. KuPS osallistui kilpailuun sen jokaisella 5 kerralla. KuPS:n paras saavutus oli 1973 välierähäviö (3. kierrros) Lahden Reippaalle. KuPS voitti ensimmäisen kierroksen ottelunsa 1975; muina vuosina hävisi heti alkuun. KuPS pelasi kilpailussa kaikkiaan 8 ottelua, joista tuli 3 voittoa ja 5 häviötä, maaliero niissä oli 14 – 18. SM-hallisarja Liigacup Ykköscup Charity Shield Kilpailussa pelaavat vastakkain englantilaiseen tapaan edelliskauden mestari ja cupin voittaja. KuPS oli mukana, kun kilpailu järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran; nimenä oli Neste Charity Shield. Ottelu pelattiin 21.4. 1990 Olympiastadionilla: Kuusysi voitti KuPS:n 1-0. Eurocupit KuPS on osallistunut Eurocupeihin seuraavasti: Euroopan cup (4 kertaa): 1957/58 ei lähtenyt mukaan, 1959/60, 1967/68, 1975/76, 1977/78 Euroopan cup-voittajien cup (2): 1969/70, 1990/91 UEFA-cup (3): 1976/77, 1978/79, 1980/81 Eurooppa-liiga (2): 2011/12, 2012/13 KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä. (Ottelutuloksissa on kotijoukkueen maalit mainittu aina ensin) 1959–1960: Eintracht Frankfurt, Euroopan Cup, 1. kierros (KuPS luopui kilpailusta) 1967–1968: AS Saint-Étienne, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 2-0, K: 0-3) 1969–1970: Académica de Coimbra, Cup-voittajien cup, 1. kierros (V: 0-0, K: 0-1) 1975–1976: Ruch Chorzow, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 5-0, K: 2-2) 1976–1977: Östers IF, UEFA Cup, 1. kierros (K: 3-2, V: 2-0) 1977–1978: Club Brugge, Euroopan Cup, 1. kierros (K: 0-4, V: 5-2) 1978–1979: B1903 Kööpenhamina, UEFA Cup, 1. kierros (K: 2-1, V: 4-4) 1978–1979: Esbjerg fB, UEFA Cup, 2. kierros (K: 0-2, V: 4-1) 1980–1981: AS Saint-Étienne, UEFA Cup, 1. kierros (K: 0-7, V: 7-0) 1990–1991: Kiovan Dynamo, Cup-voittajien cup, 1. kierros (K: 2-2, V: 4-0) 2011–2012: Gaz Metan, Eurooppa-liiga, 2.kierros (K: 1-0, V: 2-0) 2012–2013: Llanelli A.F.C., Eurooppa-liiga, 1.kierros (K: 2-1, V: 1-1) 2012–2013: Maccabi Netanya, Eurooppa-liiga, 2.kierros (V: 1-2, K: 0-1) 2012–2013: Bursaspor, Eurooppa-liiga, 3.kierros (K: 1-0, V: 6-0) Maalintekijät Eurocup-otteluissa Kolme maalia: Aleksi Paananen Kaksi maalia: Aki Heiskanen, Esa Heiskanen, Ossi Loikkanen, Kari Mönkkönen, Olavi Rissanen, Seppo Törnroos Yksi maali: Marcus Gayle, Tapani Hämäläinen, Markus Joenmäki, Harri Nyyssönen, Sander Puri, Ats Purje, Arvo Rautio, Ilja Venäläinen KuPS:n seuraennätykset Seuraennätyksiä pääsarjasta Pääsarjaottelut alkaen 1990 tiedot ovat lähteestä Veikkausliigan ottelutilastot, ja kattavat Liigakaudet 1990-2012. Pääsarjat 1947/48 - 1989 ottelutiedot ovat Banzine-lehdestä. Sarjassa kauden aikana eniten voittoja: 15/26:sta ottelusta (58 % otteluista) kaudella 2010, 13/18 (72 %) 1958 Sarjassa kauden aikana eniten tasapelejä: 13/33 (39 %) 1991, 9/22 (41 %) 1962 Sarjassa kauden aikana eniten häviöitä: 18/26 (69 %) 1994, 18/33 (55 %) 1992 Sarjassa kauden aikana eniten tehtyjä maaleja: 62 maalia 22:ssa ottelussa (2.8 ottelua kohden) 1974, Veikkausliigassa 54/33 (1.6) 1991, 45/26 (1.7) 2010 Sarjassa kauden aikana vähiten tehtyjä maaleja: 18/24 (0.8) 2006 Sarjassa kauden aikana eniten päästettyjä maaleja: 63/29 (2.2) 1980, VL 59/26 (2.3) 1994 Sarjassa kauden aikana vähiten päästettyjä maaleja: 12/18 (0.7) 1956, VL 25/24 (1.0) 1990 ja 2006 Suurimmat voitot kotiottelussa: 8-0 (Jäntevä 1947, KoRe 1955, KPV 1974), 8-1 (TKT 1960), 7-0 (TuTo 1949), VL:ssa 7-1 (KuPS – Jazz 21.7.2012) Suurimmat voitot vierasottelussa: 0-8 (Jäntevä – KuPS 1954 ), 0-7 (Ponnistus – KuPS 1968), VL:ssa 2-8 (Reipas – KuPS 22.8.1991) Suurimmat häviöt kotiottelussa: 0-7 (KuPS – HPS 1957), VL:ssa 0-6 (KuPS – Inter 22.7.2012) Suurimmat häviöt vierasottelussa: VL:ssa 8-0 (MyPa – KuPS 8.10.1994), 8-1 (FC Lahti – KuPS 11.8. 2008), 7-0 (VIFK– KuPS 1949) Suurinumeroisimmat tasapelit: 4-4 (KuPS – Reipas 1974), 4-4 (PPT – KuPS 20.11.1991), 4-4 (Inter – KuPS 29.6.2011), 4-4 (KuPS – JJK 31.7.2011) Eniten maaleja yhdessä ottelussa: 22.8.1991 Reipas – KuPS 2-8 Eniten peräkkäisiä voittoja: 8 kpl 1972, VL 4 kpl 2010 Eniten peräkkäisiä kotivoittoja: 7 kpl 1958 (+2 lisää 1959), VL 3 kpl 1991, 2001, 2002, 2010 ja 2011 Eniten peräkkäisiä tasapelejä: 5 kpl 1991 Eniten peräkkäisiä kotitasapelejä: 3 kpl 1955, 1962, 1982, 1990 ja 2009 Eniten peräkkäisiä häviöitä:7 kpl 2009 Eniten peräkkäisiä kotihäviöitä: 4 kpl 1987, 1991 ja 2003 Eniten peräkkäisiä otteluita ilman häviötä: 12 kpl 1969, VL 10 kpl 1991 Eniten peräkkäisiä otteluita ilman voittoa: 10 kpl 1982 (+3 lisää 1983) +VL 10 kpl 2011, 12 kpl peräkkäisinä kausina (3+9) 1990-1991 Eniten peräkkäisiä voittoja kauden alusta: 4 kpl 1977, VL 1 kpl 1990 Eniten peräkkäisiä tasapelejä kauden alusta: 3 kpl 2012 Eniten peräkkäisiä häviöitä kauden alusta: 3 kpl 1983, 2008 ja 2009 Eniten peräkkäisiä otteluita kauden alusta ilman häviötä: 10 kpl 1972 ja 1974, VL 3 kpl 2012, 2 kpl 1994 ja 2011 Eniten peräkkäisiä otteluita kauden alusta ilman voittoa: 9 kpl 1991, 8 kpl 2003 ja 2012, 7 kpl 2006 Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa on tehty maali: 21 kpl 1979 (+1 lisää 1980 kauden alussa), VL 11 kpl 2011 Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa ei ole tehty maalia: 6 kpl 2009 Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa on päästetty maali: 15 kpl 1960, VL 15 kpl 1994, 17 kpl peräkkäisinä kausina 2009-2010 (13+4) Eniten peräkkäisiä otteluita, joissa ei ole päästetty maalia:4 kpl 2001 Seuraennätyksiä muista kilpailuista Pelaajatilastot Suomen mestarit Mestarit-nimien lähde on Jalkapallokirja 1981. Muut ko. kauden aikana sarjaa pelanneet ja ottelut/maalit –tiedot ovat Pelimiehet-kirjasta. Mestaruuden ratkaisupelitiedot ovat Banzine-kannattajalehdestä. 1956 (mestaruus ratkesi ottelussa 30.9. HPS-KuPS 0-2): Keijo Hurri, mv (17 ottelua/- ei maaleja), Ilkka Heikkinen (18/-), Paavo Korhonen (18/-), Sakari Kukkonen (18/2), Gunnar Boman (16/-), Kauko Hakkarainen (18/2), Keijo Voutilainen (18/5), Timo Iivarinen (18/4), Mauno Repo (16/4), Seppo Pelkonen (15/6), Aarne Miettinen (14/5). Valmentaja Aaro Heikkinen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Veikko Pehkonen, mv (1/-), Kaarlo Hämäläinen (7/-), Eero Laurikainen (4/-). 1958 (mestaruus ratkesi uusintaottelussa 1.11. HPS-KuPS 0-1 ja.): Keijo Hurri, mv (18/-), Ilkka Heikkinen (12/-), Martti Hyvärinen (19/-), Kauko Hakkarainen (19/1), Gunnar Boman (19/2), Paavo Korhonen (19/1), Matti Hiltunen (10/5), Sulo Holopainen (19/8), Antero Kostilainen (19/12), Timo Iivarinen (17/6), Keijo Voutilainen (16/4). Valmentaja Martti Kosma. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Väinö Heiskanen, mv (1/-), Pekka Tirkkonen (10/1), Sakari Kukkonen (6/-), Kaarlo Hämäläinen (3/1), Pentti Pirskanen (2/-). 1966 (mestaruus ratkesi ottelussa 9.10. KuPS-TPS 3-0): Risto Pyykkö, mv (19/-), Hannu Raatikainen (20/-), Veikko Jokinen (22/-), Bo Sjöstedt (20/-), Gunnar Boman (21/3), Matti Väänänen (22/-), Ari Savolainen (21/1), Pekka Louesola (20/6), Antero Kostilainen (21/5), Markku Hyvärinen (20/16), Keijo Koistinen (12/4). Valmentaja Aaro Heikkinen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Pertti Hänninen, mv (4/-), Pentti Santala, mv (2/-), Pekka Patrikainen (6/5), Reijo Partanen (4/-), Jarmo Flink(4/-), Turo Flink (2/1), Seppo Kettunen (2/-), Seppo Kortelainen (1/-), Jaakko Marttila (1/-), Aulis Rautio (1/-). 1974 (mestaruus ratkesi ottelussa 29.9. HJK-KuPS 2-4): Kari Leskinen, mv (22/-) , Arvo Rautio (22/1), Pekka Vepsäläinen (22/-), Pekka Parviainen (14/1), Esa Heiskanen (22/7), Pekka Pitkänen (18/5), Pauli Koponen (22/3), Olavi Rissanen (22/13), Eero Rissanen (22/7), Ossi Loikkanen (22/9), Kari Kröger (21/3), Matti Eskelinen (11/4). Valmentaja Martti Räsänen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Ari Savolainen (11/3), Markku Kekäläinen (8/5), Antero Salo (4/-), Jari Viiliäinen (4/-), Jouko Parviainen (3/1), Seppo Törnroos (3/-). 1976 (mestaruus ratkesi ottelussa 26.9. KuPS-HJK 0-0): Kari Leskinen, mv (21/-), Pekka Parviainen(17/-), Ari Heikkinen (22/-), Kari Kröger (17/-), Pekka Vepsäläinen (22/2), Esa Heiskanen (22/7), Leo Houtsonen (22/2), Pauli Koponen (17/2), Matti Eskelinen (20/5), Olavi Rissanen (22/5), Seppo Törnroos (21/7), Ossi Loikkanen (21/7), Arvo Rautio (16/1), Matti Koskinen (12/2). Valmentaja Martti Räsänen. Kauden aikana joukkueessa sarjapelejä pelasivat myös: Markku Mönkkönen, mv (1/-), Ilkka Lappalainen (3/-), Kari Marttila (1/-). Cup-voittajat Voittajat-nimien lähde on kilpailun järjestäjän tiedot cup-sivustoltaan. 1968 cup-mestareiksi kilpailun järjestäjä esittää finaalissa pelanneet pelaajat, 1989 cup-mestareiksi on kerrottu ne pelaajat, jotka pelasivat ainakin yhdessä 1989 cup-kilpailun ottelussa. 1989 voittajien ottelu/maalit tiedot ovat ottelupöytäkirjoista.. Esitetylle 1968 cupin finaalille löytyy toinenkin päivämäärä, 13 10 esiintyy kilpailun järjestäjän julkaisussa Jalkapallokirja, samoi Helsingin Sanomien ottelupäivänä julkaistussa otteluennakossa. 12.10. tai 13.10.1968 KuPS - KTP 2 - 1 Veli Pohjolainen, mv, Pertti Hänninen, Pekka Mäkelä, Matti Väänänen, Matti Terästö, Matti Tirkkonen, Pekka Louesola, Antero Kostilainen, Eero Rissanen, Teuvo Korpinen, Heikki Tirkkonen. 14.10.1989 KuPS - Haka 3 - 2 Jyrki Rovio, mv (5/-), Kari Tissari (3/-), Tuomo Hyvärinen (5/1), Markus Räsänen (/-, ei pelannut finaalissa), Yrjö Happonen (4/-), Hannu Turunen (5/-), Jukka Mykkänen (3/-), Petteri Kupiainen (3/-, ei pelannut finaalissa), Janne Savolainen (4/-), Harri Nyyssönen (5/2), Kari Niskanen (4/-), Vesa Martiskainen (1/-, ei pelannut finaalissa), Jyrki Houtsonen (3/1, ei pelannut finaalissa), Jukka Turunen(5/3), Timo Vesterinen (4/2), Ari Kokkonen (4/-), Heikki Turunen (5/6) Liigacup-voittajat Voittaneet pelaajat määrittelyä ei ole saatavissa. Kilpailun järjestäjä (Veikkausliiga) ei pidä yllä listaa kilpailun voittajista. Seura esittää sen tiedon, että he ovat voittaneet kilpailun 2006. Pelaajaennätykset Eniten pelattuja otteluita (viralliset ottelut lasketaan): Tähän ei KuPS:n osalta löydy varmaa oikeata vastausta Eniten tehtyjä maaleja (viralliset ottelut lasketaan): Eniten sarjaotteluita (vain viralliset sarjaottelut lasketaan): Eniten pääsarjaotteluita: Tuomo Hyvärinen 275 (1980 - 1991) Eniten sarjamaaleja: Aaro Heikkinen 126 (Sarjapelimäärittely tarkentamatta, tarkoittanee tässä "viralliset" pelit eli mukana piirinsarjat, cupit ym.) Eniten pääsarjamaaleja: Olavi Rissanen: 122 tai 125 (1970 - 1981) Eniten sarjakausia: Eniten pääsarjakausia: Antero Kostilainen: 15 (1955-1970, kaudella 1956 ei pääsarjaotteluita) Ennätysten tietojen lähteenä pääsarjan osalta ovat 1947/48 – 1989 Pelimiehet-kirja ja 1990-2012 Veikkausliiga-pelaajat ja -tilastot. Maalikuninkaat kausittain (alkaen kaudesta 1939) Sotaa edeltävien vuosien maalikuninkuudet jäävät tietojen puutteellisuuden takia jakamatta. 1939 jälkeen Olavi Rissanen on voittanut KuPSin maalikuninkuuden yhdeksänä eri kautena. Kuudesti KuPSin parhaaksi maalintekijäksi on yltänyt Antero Kostilainen ja viidesti Martti Pirinen ja Ilja Venäläinen. Aulis Rytkönen kerkesi saavuttaa neljä maalikuninkuutta; samaan pääsi Jukka Turunen. Taulukossa pelaajan tekemiksi KuPS-maaleiksi kyseessä olevalla kaudella on laskettu kaikki sarjassa ja siihen liittyvissä otteluissa tehdyt maalit (runkosarja, erilaiset ylä- ja alaloppusarjat mukaan lukien karsintasarjat ja -ottelut sekä uusinnat sarjan sijoituksista). Kausi Nimi Maalit 1939 Reino Miettinen 10 1940-41 Martti Pirinen 10 1942-44 KuPS ei mukana virallisessa sarjatoiminnassa - 1945 Martti Pirinen 11 1945-46 Martti Pirinen 12 1946-47 Martti Pirinen 13 1947-48 Aulis Rytkönen 9 1948 Martti Pirinen 11 1949 Aulis Rytkönen 11 1950 Martti Kosma 12 1951 Aulis Rytkönen 11 1952 Aulis Rytkönen 10 1953 Seppo Pelkonen 11 1954 Urho Väänänen 11 1955 Seppo Pelkonen 8 1956 Seppo Pelkonen 6 1957 Mauno Repo 7 1958 Antero Kostilainen 12 1959 Antero Kostilainen 10 1960 Antero Kostilainen 14 1961 Antero Kostilainen 11 1962 Antero Kostilainen 13 1963 Markku Hyvärinen 8 1964 Pertti Tiitta 10 1965 Markku Hyvärinen 7 1966 Markku Hyvärinen 16 1967 Antero Kostilainen, Ari Savolainen 6 1968 Pekka Louesola 10 1969 Jarmo Flink, Pekka Louesola 8 1970 Olavi Rissanen 11 1971 Olavi Rissanen 16 1972 Olavi Rissanen 13 1973 Ossi Loikkanen 12 1974 Olavi Rissanen 13 1975 Olavi Rissanen 12 1976 Esa Heiskanen, Ossi Loikkanen, Seppo Törnroos 7 1977 Olavi Rissanen 15 1978 Olavi Rissanen 8 1979 Olavi Rissanen 12 1980 Heikki Turunen 13 1981 Olavi Rissanen 11 1982 Esa Heiskanen 9 1983 Jukka Sarnola, Jari Viiliäinen 9 1984 Leo Houtsonen 8 1985 Jukka Sarnola 9 1986 Jukka Sarnola 5 1987 Jukka Turunen 14 1988 Jukka Turunen 8 1989 Jukka Turunen 12 1990 Marcus Gayle 9 1991 Jukka Turunen 11 1992 Harri Ylönen 6 1993 Kimmo Pöyhönen 11 1994 Juha Karvinen 9 1995 Tomi Airaksinen 7 1996 Jussi Markkanen 14 1997 Tomi Airaksinen, Igor Kotsherga, Juha Leskinen 3 1998 Kimmo Pöyhönen 11 1999 Stevan Jakoba 13 2000 Ilja Venäläinen 14 2001 Peter Sampo 12 2002 Marco Pogioli 10 2003 Marco Pogioli 6 2004 Kalle Parviainen 11 2005 Kalle Parviainen 11 2006 Miikka Oinonen 6 2007 Ilja Venäläinen 12 2008 Pele Koljonen 7 2009 Ilja Venäläinen 7 2010 Dudu 8 2011 Ilja Venäläinen 11 2012 Ats Purje 6 2013 Ilja Venäläinen 13 Taulukon tietojen lähde on Pelimiehet-kirja, paitsi vuodet 1977, 1983 ja 1993, joiden tietojen lähde on jalkapallokirjat , ja vuosi 1988, jonka tiedot ovat KuPS.fi:stä . Veikkausliiga-otteluista (1990-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-12) tietojen lähde on Veikkausliigan pelaajatilastot.(2013 Veikkausliigalähde?). Veikkausliigan karsintojen 2002 ja 2008 maalitiedot kups.fi:stä. Kirjallisuutta KuPS-aiheista kirjallisuutta: Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X. Karjalainen, Markus; Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923-2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 9529183860. Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. , 1983. ISBN. Rytkönen, Aulis; Alaja, Erkki: Monsieur Magic. Teos, 2009. ISBN 9789518511857. Savolaenen jalakapallokirja - Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007. Lähteet Aiheesta muualla Yleistä tietoa, oma artikkeli Kuopion jalkapallosta KuPS:in virallinen sivusto Kannattajaryhmä Banzain sivusto