Ero sivun ”Diabetes” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: jv:Kencing Manis
Rivi 77: Rivi 77:
==Katso myös==
==Katso myös==
* [[Luettelo tunnetuista diabeetikoista]]
* [[Luettelo tunnetuista diabeetikoista]]
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01037&p_haku=tyypin%202%20diabetes Tyypin 2 diabetes - riskitesti]


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 30. toukokuuta 2011 kello 16.32

Tämä artikkeli käsittelee diabetes mellitusta eli sokeritautia. Diabetes insipiduksesta kertoo artikkeli Vesitystauti.
Insuliinin pistämistä.

Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Vaikka vesitystaudin latinankielinen nimi, diabetes insipidus, on hyvin samantapainen, ei taudeilla juuri muuta yhteistä olekaan. Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa (nuoruustyypin diabetes, tyypin I diabetes, diabetes mellitus juvenilis) tai insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä (aikuistyypin diabetes, tyypin II diabetes). Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes. Muun muassa jatkuvasti alhainen verensokeri ja ylipaino suurentavat riskiä sairastua diabetekseen.

Yleinen luulo, jonka mukaan diabeetikko ei saa syödä hiilihydraatteja, on virheellinen, sillä lähes jokainen ruoka ja juoma sisältää hiilihydraatteja. Diabeetikko voi nykyisen käsityksen mukaan syödä myös herkkuja ja sokeria kohtuullisen määrän kerralla, vaikka ne aiemmin olivat kokonaan kiellettyjä.lähde?

Esiintyvyys

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Se vaikuttaa elämänlaatuun, aiheuttaa lisätauteja ja lisää kuolleisuutta (Stakes 2005). Pitkään kestänyt tai huonosti hoidettu diabetes saattaa aiheuttaa silmien verkkokalvosairautta (diabeettinen retinopatia), munuaismuutoksia, ääreishermoston vaurioita ja jalkaongelmia. Diabetes lisää myös sydänsairauksien ja jossakin määrin haimasyövän riskiä. Diabeteksen aiheuttama munuaisvaurio, jota kutsutaan diabeettiseksi nefropatiaksi, on Suomessa yleisin syy munuaisensiirtoon.

Moni sairastaa kakkostyypin diabetesta tietämättään. Ajoissa havaittu tyypin 2 diabetes voidaan saada kuriin liikunnalla, laihduttamisella ja ruokavaliolla. Tällöin haiman insuliinin tuotanto ja insuliinin vaikutus voivat palautua normaaleiksi. Ilman lihavuutta 90 prosenttia aikuisdiabeteksesta jäisi puhkeamatta tai puhkeaisi myöhemmin.[1] Tupakointi on erityisen vaarallista diabeetikoille, koska diabeetikon riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on ennestään muuta väestöä suurempi ja tupakointi kasvattaa sitä entisestään.[2] Tämän vuoksi tupakoivia diabeetikoita kehotetaan lopettamaan tupakointi.[3]

Vuonna 1988 diabeetikkoja oli Suomessa 94 000 ja vuonna 2000 166 000.[4] Määrän arvioidaan olevan kasvussa. Tyypin 1 diabetesta sairasti noin 30 000 ihmistä vuonna 2003, ja sairastavien määrä lisääntyy keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.[5][6] Siten diabeetikkojen määrän kasvu aiheutuu pääosin aikuistyypin diabeteksesta. Vuoden 2006 kesäkuun Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan lähes 500 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta.[7] Vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.[8]

Maailmanlaajuisesti diabetesta sairastaa tuoreimpien arvioiden mukaan jo 250 miljoonaa aikuista, joka on noin kuusi prosenttia maailman 20–79-vuotiaista. Yleisintä sairaus on Välimeren itäisissä rantavaltioissa ja Lähi-idässä. Arvioidaan, että vuoteen 2025 mennessä aikuisten diabetespotilaiden määrä kasvaa jopa 380 miljoonaan.[9]

Oireet

Klassiset oireet ovat: tihentyneet virtsauksen tarve ja janon sekä nälän tunne. Virtsaan erittyy myös glukoosia, joka havaitaan helposti laboratoriotesteissä. Tyypin 1. diabeteksen oireet voivat kehittyä nopeasti viikkojen tai kuukauden sisällä. 2. tyypin diabetes kehittyy yleensä hitaammin ja muutoksia voi olla vaikea havaita.

Jos tilaa ei hoideta, veren korkea glukoositaso voi aiheuttaa silmän linssien deformaation vaikuttaen näkökykyyn. Sumentunut näkökyky onkin hyvä indikaattori diabeteksesta. Tässäkin tyypin 1. diabeetikolla muutokset ovat nopeampia kuin 2. tyypin diabeetikolla.

1. tyypin diabeetikoilla voidaan havaitaan seuraavia oireita: Hyperventilointia, pahoinvointia, oksentelua, Vatsakipuja tai tajunnan heikkenemistä.

Kuolleisuus

Suomessa vuonna 2002 kuoliniän mediaani (puolet yli ja puolet alle) ykköstyypin diabeetikoille oli 49 vuotta; kakkostyypin diabeetikoille se oli 79 vuotta. Vuonna 2002 kuolleiden ykköstyypin diabeetikoiden sairastamisajan mediaani oli 26 vuotta. Yleisimmät kuolinsyyt ykköstyypin diabeetikoille vuosina 1988–2002 olivat sydäninfarkti (35 %) ja iskeeminen sydänsairaus (22 %).[10] Suomessa vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmenkymmenen vuoden kuluessa sairastumisestaan kuolleista ykköstyypin diabeetikoista noin yksi viidestä oli diabeettisen nefropatian myötä kroonisen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheessa.[11]

Diabeteksen tyypit

ICD-10 tautiluokitus

  • E10 Nuoruustyypin diabetes
  • E11 Aikuistyypin diabetes
  • E12 Aliravitsemukseen liittyvä diabetes
  • E13 Muu diabetes
  • E14 Määrittämätön diabetes

Nuoruustyypin diabetes

Nuoruustyypin diabetes syntyy, kun elimistön immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja tuhoaa haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Sairauden puhkeamisen taustalla on usein perinnöllinen alttius sairastumiseen, jonka lisäksi tarvitaan jokin laukaiseva tekijä. Enterovirustartuntoja epäillään laukaisevaksi tekijäksi, joka selittäisi diabeteksen esiintyvyyden kasvun: on havaittu, että diabeteksen puhkeaminen on yleisintä syksyllä ja talvella, jolloin enterovirustartuntoja on paljon; lisäksi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmestymistä edeltää usein todettu enterovirustartunta.[12] Imetyksen on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä pienempään diabeteksen esiintyvyyteen.lähde? Varhaislapsuudessa saatavan lehmänmaitoa sisältävän ravinnon ja erityisesti lehmänmaidon insuliinin mahdollista osuutta ykköstyypin diabeteksen syntyyn tutkitaan[13]. Lapsena saadun päivittäisen D-vitamiinilisän on huomattu vähentävän sairastumisriskiä.[14]

Nuoruustyypin diabetes puhkeaa yleensä 0–20 vuoden iässä. Sairastumisprosessin alettua kestää yleensä muutamia kuukausia ennen kuin insuliinin tuotanto on supistunut niin pieneksi, että sairauden ulkoisia oireita aletaan havaita. Tyypillisimpiä oireita ovat laihtuminen sekä janon ja virtsaamistarpeen lisääntyminen. Sairaus voidaan varmistaa veren sokeripitoisuuden mittauksella.

Sairauden puhkeamista seuraa yleensä niin sanottu remissiovaihe, jossa elimistön omaa insuliinituotantoa on vielä jonkin verran jäljellä. Tällöin sairautta voidaan hoitaa hyvin pienillä insuliiniannoksilla, ja joskus niistä jopa voidaan väliaikaisesti luopua. Oma insuliinituotanto loppuu kuitenkin kokonaan muutaman vuoden kuluessa.

Ykköstyypin diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla (insuliinikynä, -ruisku, -pumppu). Lisäksi sairastuneelle suunnitellaan ruokavalio, jossa tarkkaillaan ensisijaisesti hiilihydraattien määrää ravinnossa sekä terveellisyyttä. Ravinnon ja insuliinipistosten yhteen sovittamisella pyritään mahdollisimman normaaleihin veren sokeripitoisuuksiin. Ihmisen normaali verensokeri (kokoveren glukoosipitoisuus) on 4–8 millimoolia litrassa.

Keinoja ehkäistä tai parantaa nuoruustyypin diabetes tutkitaan. Tällä hetkellä hoitokäytännössä olevia keinoja ei kuitenkaan ole. Nuoruustyypin diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi sairaus kuin missään muualla maailmassa.

Nuoruustyypin diabetes johtaa Suomessa automaattiseen vapautukseen asepalveluksesta sekä rauhan että sodan aikana, sillä sen hoito saattaisi olla kenttäoloissa ylivoimaisen vaikeaa. Hyvin sairautensa hoitavat diabeetikot voivat kuitenkin anomuksesta saada erityisluvan suorittaa asepalvelus.[15]

Aikuistyypin diabetes

Pääartikkeli: Aikuistyypin diabetes

Aikuistyypin diabetes (tyypin 2 diabetes) on nuoruusiän diabetesta selvästi yleisempi. Tyypin 2 diabeteksessa haima erittää insuliinia riittämättömästi samalla kun tämän vaikutukset soluissa ovat estyneet. Se on usein – mutta ei aina – osa niin sanottua metabolista oireyhtymää, johon kuuluvat kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus eli niin sanottu omenavatsa. Aikuistyypin diabetes ilmaantuu vähitellen, ja siihen sairastuvat yleensä keski-ikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla saattaa olla perinnöllinen alttius sairauteen. Yleensä, mutta ei aina, aikuistyypin diabeteksen ensioireina ovat janontunteen lisääntyminen ja jatkuva väsymys. Tarpeen vaatiessa hoidossa turvaudutaan ensin tablettihoitoon ja vasta tarvittaessa niin sanottuun yhdistelmähoitoon, jossa on päivisin tablettihoito ja sen lisäksi esimerkiksi illalla yötä vasten insuliinipistoshoito, tai myöhemmin vain insuliinipistoshoitoon.

Raskaudenaikainen diabetes

Raskaus on aikaa, jolloin piilevä diabetes saattaa puhjeta, mutta toisaalta sen yhteydessä virtsaan saattaa ilmaantua sokeria ilman diabetestakin.

Diabeetikon raskaus menee helpommin kesken kuin verrokin. Diabeetikkojen synnytykset pyritään käynnistämään komplikaatioiden varalta joitakin viikkoja ennen laskettua aikaa. Sikiölle ei ilman tätäkään tule suurentunutta riskiä saada diabetesta, mutta se kasvaa tavallista isommaksi ja saattaa olla syntyessään tavallista veltompi.

Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2004 raskausdiabetes eli niin sanottu gestaatiodiabetes oli 12 prosentilla synnyttäjistä. Yleisyys vaihtelee alueittain: Vuonna 2004 se oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 25 prosenttia, Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä 22 prosenttia, HUS:ssä 12 prosenttia, Lapin sairaanhoitopiirissä 6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 5 prosenttia synnyttäjistä. Raskausdiabetes viestii alttiudesta sairastua aikuistyypin diabetekseen. Sen puhkeamista voidaan jarruttaa harrastamalla liikuntaa ja pysymällä hoikkana. Joka kolmas synnyttäjä oli ennen raskautta ylipainoinen (painoindeksi yli 25). Raskausdiabetes huolestuttaa lääkäreitä.[16]

Esidiabetes

Esidiabetes tarkoittaa lievästi kohunnutta verensokeria, joka ei riitä vielä diabetesdiagnoosiin. Kohonnut verensokeri tekee tuhojaan valtimoissa hyvin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuvia haittoja voitaisiin ehkäistä elintapamuutoksilla kuten liikunnalla ja ruokavaliolla. Tällöin terveydenhuollon säästöt olisivat huomattavat. Sydän- ja verisuonisairauksien riskryhmään kuuluvilla ehkäisevä lääkehoito voisi tulla kyseeseen. Koska sairausvakuutus korvaa hoitoa vasta varsinaisen diabetesdiagnoosin jälkeen, ehdotetaan viitearvojen alentamista, jotta hoitoa voitaisiin tarjota sitä käytännössä tarvitseville.[17]

Kustannukset

Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.[18] Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista arviolta 90 prosenttia johtuu lisätautien hoidosta (Stakes). Lisätaudit taas merkittävältä osalta aiheutuvat jatkuvasti kohollaan olevasta verensokerista, koska sen vallitessa vapaa glukoosi ja elimistön valkuaisaineet yhtyvät kiihtyvällä tahdilla eli tapahtuu niin sanottu marenkoituminen. Tätä tasoa on helppoa seurata esimerkiksi HbA1C-testillä (B-GHb-A1C), jolla katsotaan, mikä on hemoglobiinin valkuaisaineen glykosyloitumis- eli glykoitumisaste. Se on normaalisti noin 5 prosenttia, mutta saattaa pitkään kestäneessä huonossa sokeritasapainossa kasvaa paljon tätä suuremmaksi. Kuuluisassa DCCT-tutkimuksessa (Diabetes Control and Complications Trial)[19] osoitettiin, että jokaista HbA1C-tasossa tapahtuvaa 10 prosentin pienennystä kohden diabeteksen lisätautien aiheuttamat kustannukset supistuvat keskimäärin 40 prosenttia.

Ennaltaehkäisy

Kakkostyypin diabeteksen torjumisen keinot ovat painon pitäminen normaalina ja terveellinen ruokavalio. Vihreiden lehtivihannesten syömisen on todettu vähentävän sairastumisriskiä merkittävästi.[20]

Tilanne maailmalla

Vuonna 2000 määrällisesti eniten diabeetikkoja oli Intiassa (31,7 miljoonaa), seuraavaksi eniten Kiinassa (20,8 miljoonaa) ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloissa (17,7 miljoonaa). Seuraavaksi eniten diabeetikkoja oli Indonesiassa, Japanissa, Pakistanissa, Venäjällä, Brasiliassa, Italiassa ja Bangladeshissa.

Suhteellisesti eniten diabetesta esiintyi Naurun tasavallassa, jonka 9 500 asukkaasta diabeetikkoja oli noin 3 000.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lääketietokeskus
  2. ↑ Ilanne-Parikka, Pirjo: Diabetes ja tupakointi Terveyskirjasto. 26.4.2007. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.3.2009.
  3. ↑ Mustajoki, Pertti, sisätautien erikoislääkäri: Tyypin 2 diabeteksen hoito Lääkärikirja Duodecim. 9.1.2009. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 10.3.2009.
  4. ↑ Niemi, Marja & Winell, Klas: Diabeetikkojen lukumäärä vuosittain (PDF) (s. 20) Diabetes Suomessa, Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Viitattu 23.10.2008.
  5. ↑ Pauliina Peltoniemi, Sokerinkäyttö on diabeteksessa heikentynyt myös rasituksessaVäitöskirja, Turun yliopisto 2001
  6. ↑ Tyypin 2 diabetes Suomen kansansairaus Kansanterveyslehti, 2004
  7. ↑ Diabeettinen retinopatiaKäypä hoito, Duodecim 2006
  8. ↑ 200 000:lla piilevä diabetes Mediuutiset 2006
  9. ↑ Tiede.fi
  10. ↑ Niemi, Marja & Winell, Klas: Diabeetikkojen lukumäärä vuosittain (PDF) (s. 66) Diabetes Suomessa, Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. 2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Viitattu 43.10.2010.
  11. ↑ Patrik Finne, MD, PhD; Antti Reunanen, MD, PhD; Svante Stenman, MD, PhD; Per-Henrik Groop, MD, PhD; Carola Grönhagen-Riska, MD, PhD: Incidence of End-stage Renal Disease in Patients With Type 1 Diabetes (s. 66) JAMA. 2005;294:1782–1787.. 2005. Viitattu 4.10.2010.
  12. ↑ Vehmanen, Mari: Enteroviruksen yhteys diabetekseen selviämässä. Suomen Lääkärilehti, 25.2.2011, 66. vsk, nro 8, s. 620. Suomen Lääkäriliitto. ISSN 0039-5560.
  13. ↑ Ktl.fi,Trigr.helsinki.fi
  14. ↑ Hyppönen et al.: Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. The Lancet. 3.11.2001. Department of Paediatric Epidemiology and Biostatistics, Institute of Child Health. Viitattu 20.3.2009.
  15. ↑ Ruotuväki-lehti: Tutkimus mahdollisti monen ihmisen diabeetikko hoidot
  16. ↑ Joka kymmenes synnyttäjä sairastaa raskausdiabetesta. Helsingin Sanomat (Päivi Repo) A4 18.6.2006
  17. ↑ YLE Uutiset: Amerikkalaislääkärit haluavat hoitaa esidiabetesta
  18. ↑ DEHKOSuomen ASH ry
  19. ↑ DCCT (Diabetes Control and Complications Trial)
  20. ↑ Tutkijat: Lehtivihannekset leikkaavat diabetesriskiä, Yle.fi/Terveys ja hyvinvointi

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diabetes.

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Diabetes&oldid=10242951”