Leadbelly

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Huddie Ledbetter)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leadbelly soittamassa harmonikkaa.

Huddie William Ledbetter (tammikuun 1889 tienoilla[1], Mooringsport, Louisiana6. joulukuuta 1949, New York City) oli yhdysvaltalainen folk- ja blues-muusikko. Hän oli kirkas- ja voimakasääninen laulaja, joka teki tunnetuksi useita amerikkalaisia kansanlauluja, sekä 12-kielisen kitaran soittaja. Hänestä käytetään tavallisesti lempinimeä Leadbelly (tai kuten esimerkiksi hänen hautakivessään lukee, Lead Belly[2]).

Kitaran lisäksi Leadbelly soitti pianoa, mandoliinia, huuliharppua, viulua, concertinaa ja harmonikkaa. Leadbellyn musiikin aihealue oli laaja; hän esitti gospelia, bluesia, jossa laulettiin naisista, viinasta ja rasismista, folkia, joka kertoi karjapaimenista, vankilasta, työstä, merimiehistä, karjankasvatuksesta ja tanssimisesta. Lisäksi hän kirjoitti itse lauluja ajankohtaisista aiheista kuten presidentti Franklin Rooseveltista, Adolf Hitleristä, Jean Harlowsta, Scottsboro Boysista ja multimiljonääri Howard Hughesista.

Leadbellyn syntymäaika on epäselvä ja lähteissä hänen mainitaan syntyneen 1885, 1888 tai 1889. Vuoden 1900 väestönlaskennan mukaan Hudy (kuten nimi kirjoitettiin laskennassa) oli toinen Wes ja Sallie (Brown) Ledbetterin kahdesta lapsesta (toinen oli sisarpuoli Australia Carr). Väestönlaskennassa syntymäajaksi kerrottiin tammikuu 1888. Kuitenkin toisen maailmansodan värväyspapereissa vuonna 1942 Leadbelly on kirjoittanut syntymäajakseen 23. tammikuuta 1889.

Leadbelly syntyi plantaasilla lähellä Mooringsportia Louisianassa, mutta hänen perheensä muutti Leighiin, Teksasiin Leadbellyn ollessa viisivuotias. Vuoteen 1903 mennessä Leadbelly oli "musicianer", muusikko ja hän esiintyi Shreveportissa St. Paul's Bottomsin "punaisten lyhtyjen alueella". Leadbellyn oma musiikillinen tyyli syntyi Shreveportin Fannin Streetin saluunoiden, bordellien ja tanssihallien vaikutuksesta.

Vuoden 1910 väestönlaskennan aikaan (edelleen virallisissa papereissa nimellä "Hudy") Leadbelly asui vanhempiensa naapurissa 17-vuotiaan ensimmäisen vaimonsa Aletha "Lethe" Hendersonin kanssa (pariskunnan mennessä naimisiin vuonna 1908 Aletha oli siis 15-vuotias). Vähän yli 20-vuotiaana Leadbelly elätti itsensä kitaristina ja oli ainakin kahden lapsen isä.

Vuonna 1912 Leadbelly soitti ensimmäistä kertaa 12-kielistä kitaraa, soitinta, josta hänet myöhemmin tunnettiin. Kappale oli RMS Titanicin uppoamisen inspiroima "The Titanic" ja Leadbelly soitti sitä esiintyessään Blind Lemon Jeffersonin kanssa.

Leadbelly oli useita kertoja vankilassa, esimerkiksi vuonna 1918 hän sai 35 vuoden tuomion tapettuaan sukulaisensa. Kuvernööri Pat Morris Neff kuitenkin armahti Leadbellyn ja hän vapautui kärsittyään tuomiostaan kaksi vuotta. Vuonna 1930 Leadbelly oli jälleen vankilassa tapon yrityksestä. Kolme vuotta myöhemmin kun Leadbelly oli edelleen vankilassa, musiikkitieteilijät John ja Alan Lomax "löysivät" Leadbellyn ja tekivät satoja äänityksiä kannettavalla äänityslaitteistollaan Kongressin kirjastoa varten. Lomaxien ansiosta Leadbelly armahdettiin seuraavana vuonna ja Leadbelly muutti New Yorkiin.

Vaikka Leadbelly olikin saanut mainetta, hän ei saavuttanut kaupallista menestystä vapautumisensa jälkeen American Record Corporationille tekemillään levytyksillä. Vuosina 1939–1940 hän oli jälleen vankilassa pahoinpitelystä tuomittuna. 1940-luvulla Leadbelly ystävystyi muusikoiden kuten Woody Guthrien ja Pete Seegerin kanssa. Vuonna 1949 Leadbelly aloitti ensimmäisen Euroopan kiertueensa Ranskaan, mutta se keskeytyi sairauden vuoksi. Hän menehtyi ALS-tautiin joulukuussa 1949.

Musiikillinen perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leadbellyn kuoleman jälkeen keväällä 1950 Pete Seegerin The Weavers teki Leadbellyn kappaleesta "Goodnight, Irene" 2 miljoonaa kopiota myyneen hitin. Vuonna 2004 Leadbelly valittiin Rock and Roll Hall of Fameen.[1] Vuonna 2003 levytys "Goodnight, Irene" (1933) valittiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä äänitteitä.[3]

Monista Leadbellyn tunnetuksi tekemistä omista kappaleista ja kansansävelmistä tuli myöhemmin menestyshittejä ja klassikkokappaleita. Näitä ovat esimerkiksi:

Vuonna 1976 Gordon Parks ohjasi elämäkertaelokuvan Leadbelly, jossa nimiroolia esittää Roger E. Mosley.[4]

Kongressin kirjaston äänitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongressin kirjaston äänitykset, jotka John ja Alan Lomax tekivät vuosina 1934–1943. Rounder Records julkaisi ne kuutena levynä 1990-luvulla.

  • Midnight Special (1991)
  • Gwine Dig a Hole to Put the Devil In (1991)
  • Let It Shine on Me (1991)
  • The Titanic (1994)
  • Nobody Knows the Trouble I've Seen (1994)
  • Go Down Old Hannah (1995)

Folkways-äänitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smithsonian Folkways julkaisi Folkways-äänitykset, jotka Moe Asch teki vuosina 1941–1947, 1990-luvun loppupuolella:

  • Where Did You Sleep Last Night - Lead Belly Legacy Vol.1 (1996)
  • Bourgeois Blues - Lead Belly Legacy Vol.2 (1997)
  • Shout On - Lead Belly Legacy Vol.3 (1998)

Smithsonian Folkways on julkaissut myös muita kokoelmia:

  • Lead Belly Sings Folk Songs (1989)
  • Lead Belly's Last Sessions (4 CD box set) (1994) Äänitetty vuoden 1948 lopulla New Yorkissa, nämä olivat Leadbellyn ainoat kaupalliset äänitykset magneettinauhalle.
  • Lead Belly Sings For Children (1999)
  • Folkways: The Original Vision (Woody Guthrie ja Lead Belly) (2004, vuoden 1989 kokoelman laajennettu versio)

Muut kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Huddie Ledbetter's Best (1989, BGO Records) - sisältää Leadbellyn Capitol Recordsille vuonna 1944 Kaliforniassa äänittämät kappaleet.
  • King of the 12-String Guitar (1991, Sony/Legacy Records) - kokoelma blues-lauluja ja vankilaballadeja, jotka äänitettiin vuonna 1935 New Yorkissa American Record Companylle, mukana on aiemmin julkaisemattomia vaihtoehtoisia versioita.
  • Private Party November 21, 1948 (2000, Document Records) - Leadbellyn yksityisissä juhlissa Minneapolisissa pitämä esitys.
  • Take This Hammer (2003, RCA Victor) - kaikki Leadbellyn vuonna 1940 RCA:lle äänittämät 26 kappaletta, puolella niistä on mukana Golden Gate Jubilee Quartet.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tiny Robinson ja John Reynolds: Lead Belly: A Life in Pictures (ISBN 9783865214591, ISBN10 3865214592)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]