Dave Ulliott

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
David "Dave" Ulliott
Dave "The Devilfish" Ulliott WSOP-turnauksessa vuonna 2005
Dave "The Devilfish" Ulliott WSOP-turnauksessa vuonna 2005
Henkilötiedot
Kansalaisuus  Englanti
Pokerinpelaaja
Sponsori Devilfish Poker
WSOP-voitot 1
WSOP-rahasijat 33[1]
WPT-voitot 1
EPT-voitot 0
Turnausansiot (USD) 6 218 294
Päivitetty 6. tammikuuta 2015

Dave ”The Devilfish” Ulliott (oik. David A. Ulliott, 1. huhtikuuta 1954 Hull6. huhtikuuta 2015[2]) oli englantilainen pokeriammattilainen. Nuoruudessaan Ulliott oli pikkurikollinen kotikaupungissaan Hullissa ja sitten panttilainaaja[3]. Ulliott alkoi menestyä pokeriturnauksissa 1990-luvun alkupuoliskolla ja voitti sittemmin sekä World Series of Poker -rannekkeen että World Poker Tour -turnauksen.

Lempinimen ”Devilfish” Ulliott sai Birminghamissa Stevie Au-Young -nimiseltä kiinalaiselta pelaajalta, jonka mielestä hän oli vastustajana kuin myrkyllinen kala (devilfish)[4][5].

Pokeriturnausura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

World Series of Poker[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulliott saapui vuoden 1997 World Series of Pokeriin 200 000 dollaria mukanaan, mutta hävisi sen kaikki käteispeleihin ja turnausmaksuihin. Hän lainasi 70 000 dollaria lisää, mutta hävisi senkin. Ulliott keräsi vielä kokoon rahat 2000 dollarin pot limit texas hold 'em -turnaukseen, jossa hän selvisi aina kaksinpeliin asti. Siinä oli vastassa maanmies Chris Truby. Viimeisessä jaossa Ulliottilla oli kaikki rahansa potissa avoimella suoran ja värin vedolla Trubyn taskuparia vastaan. Ulliott sai riverillä suoran ja voitti 180 310 dollaria sekä ainoaksi jääneen WSOP-rannekkeensa. Seuraavan päivän lehdistötiedote sanoi Ulliottin olleen onnekas viimeisessä jaossa, mutta matemaattisesti hän oli 54,5 prosentin suosikki voittamaan.

Myöhemmin Ulliott oli useasti ollut lähellä voittaa toisen WSOP-rannekkeensa. Hän oli kerran toinen vuonna 1998 (3 000 dollarin hold'em pot limit), 2000 (2 000 dollarin no limit hold'em) ja kahdesti vuonna 2001 (1 500 dollarin omaha pot limit ja 2 000 dollarin texas hold'em pot limit). Vuonna 2005 hän oli kolmas 1 500 dollarin no limit hold'em -turnauksessa ja vuonna 2007 5 000 dollarin pot limit omaha -turnauksessa. WSOP:n pääturnauksessa hänen paras sijoituksensa oli 72. (vuonna 2004).

Late Night Poker[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulliott oli yksi neljästäkymmenestä pelaajasta Late Night Pokerin ensimmäisellä tuotantokaudella vuonna 1999. Hän voitti oman alkueränsä ja hallitsi finaalipöytää alusta asti lopulta voittaen 40 000 puntaa.

Televisiosta Ulliottin voittoa seurasi yli 1,5 miljoonaa katsojaa ja ”Devilfishin” persoonallisuus oli osasyynä sarjan suosiolle. Sarja jatkui vielä viisi tuotantokautta ja Ulliott oli mukana jokaisessa. Hän oli finaalipöydässä myös toisella tuotantokaudella.

World Poker Tour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2003 Ulliott otti uransa suurimman turnausvoiton World Poker Tourin ensimmäisen tuotantokauden Jack Binion World Poker Open -turnauksessa. Finaalipöydän kaksinpelissä hän kukisti Phil Iveyn ja voitti 589 175 dollaria. WPT:n toisella tuotantokaudella hän pelasi WPT Bad Boys of Poker -kutsukilpailussa. Joulukuussa 2007 Ulliott oli Doyle Brunson Five Diamond World Poker Classic -turnauksessa kolmas.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 2009 alkoi Ulliottilta hyvin: tammikuussa hän voitti Pariisissa Euro Finals of Pokerin 5000 euron no limit holdem -turnauksen ja Galwayssa PartyPoker Irish Poker Championshipin 750 euron turnauksen.

Tammikuussa 2010 Ulliottin pokeriuran turnauspalkkiot ylittivät 5,6 miljoonaa dollaria[6]. The Hendon Mobin turnaustilastojen mukaan hän on pokeriturnauksissa kautta aikojen eniten ansainnut englantilainen[7].

CardPlayer Europe valitsi Ulliottin Euroopan vuoden 2007 pelaajaksi[8].

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dave Ulliott kuoli 61-vuotiaana 6. huhtikuuta 2015. Hänellä oli todettu helmikuussa paksusuolen syöpä.[2]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Des Wilson: Swimming With the Devilfish: Under the Surface of Professional Poker. MacMillan UK, 2006. ISBN 1-4050-8952-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]