Åren kunta

Åren kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Jämtlandin lääni
Maakunta	Jämtland
Keskustaajama	Järpen
Kuntakoodi	2321
Pinta-ala  ()
– Maa	7 194,95 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	12 271
– Väestötiheys	1,7 as./km²
www.are.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Åren kunta (ruots. Åre kommun) on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Jämtlandiin. Kunnan keskustaajama on Järpen.

Kunnan maapinta-ala on 7 194,95 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 12 271 henkeä (31.12.2021).

Paikka tunnetaan eritoten talviurheilumahdollisuuksistaan, ja matkailu on nykyisin merkittävin tulonlähde alueella. Åre sijaitsee tunturi Åreskutanin juurella.

Vuonna 2007 kunnassa oli 50,96 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1905 Undersåkerin maalaiskuntaan perustettiin Järpenin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Mörsil (Mattmar ja Mörsil)
• Hallen (Hallen, Marby ja Norderö)
• Kall (ei muutosta)
• Undersåker (ei muutosta)
• Åre (ei muutosta)

Järpenin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1958. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Tuolloin Hallenin maalaiskuntaan kuulunut Norderön seurakunta liitettiin Östersundin kuntaan. Åren kuntablokin kuntaliitos toteutettiin kuitenkin vasta vuonna 1974, jolloin loppuosa Hallenia sekä Kall, Mörsil, Undersåker ja Åre muodostivat nykyisen Åren kunnan.

Vaakuna

Neljällä maalaiskunnalla nykyisen Åren kunnan alueella oli oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna on hieman samanlainen kuin Kallin vaakuna.

• 
  Kallin maalaiskunta
• 
  Mörsilin maalaiskunta
• 
  Undersåkerin maalaiskunta
• 
  Åren maalaiskunta

Väestönkehitys

Åren kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			12 498
1955			12 235
1960			11 318
1965			10 652
1970			9 582
1975			9 178
1980			9 469
1985			9 659
1990			9 975
1995			10 134
2000			9 745
2005			9 966
2010			10 274
2015			10 677
2020			12 049
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	1 074	10,1
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	116	1,1
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	755	7,1
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	8 732	81,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 984 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 20,1 %
• 18–64-vuotiaat: 62,2 %
• 65 vuotta täyttäneet: 17,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	4,1	4,7
	jalostus	17,4	18,5
	palvelut	76,7	75,0
	tuntematon	1,8	1,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	5 097	5 235
	työpaikkaomavaraisuus	97,4

Taajamat

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 49,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 205 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Åre	1 417
2	Järpen	1 408
3	Mörsil	686
4	Duved	663
5	Undersåker	438
6	Björnänge	254
7	Hallen	203

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Storlien
• Svensta
• Ånn

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Heljesund
• Kall
• Kläppen norra
• Mattmar
• Månsåsen
• Ocke
• Ottsjö
• Rista norra
• Slagsån
• Storlien
• Svensta och Hasselbacken
• Ullån
• Undersåker
• Ånn

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Björnänge + del av Hårbörsta
• Bonäset
• Handöl
• Huså
• Mattmar
• Vålådalen

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åren kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	4	4	5	7	4	4	5	5	7	4	8	7	6	4	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	17	16	15	14	15	14	15	12	12	10	10	7	7	11	{{{c2022}}}
	Liberaalit	6	5	4	3	5	5	3	2	2	3	2	3	1	0	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	1	2	2	1	1	1	1	0	0	2	2	1	1	1	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	2	3	1	2	2	2	2	2	3	3	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	20	21	22	23	20	20	15	18	14	17	14	14	12	8	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	1	1	1	1	2	2	0	1	3	2	2	1	1	1	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	2	{{{sd2022}}}
	Muut	0	0	0	0	0	0	1	1	1	1	1	6	5	7	{{{övr2022}}}
	Yhteensä	49	49	49	49	49	49	41	41	41	41	41	41	37	37

Piirit

Kartta Åren kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Hallenin piiri
• Kallin piiri
• Marbyn piiri
• Mattmarin piiri
• Mörsilin piiri
• Undersåkerin piiri
• Åren piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Åre
• Västra Storsjöbygden
• Kall
• Undersåker

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Hallen
• Huså bruks kapellförsamling*
• Kall
• Marby
• Mattmar
• Mörsil
• Undersåker
• Undersåkers lappförsamling*
• Åre

Kirkot

• 
  Duvedin kirkko
• 
  Hallenin kirkko
• 
  Handölin kappeli
• 
  Kallin kirkko
• 
  Kolåsenin kappeli
• 
  Marbyn vanha kirkko
• 
  Mattmarin kirkko
• 
  Storvallenin tunturikappeli
• 
  Undesåkerin kirkko
• 
  Åren vanha kirkko

Kuvia

• 
  Kabinbana Åreskutanilla.
• 
  Åren kylän tori.

Aiheesta muualla

• Åren kunnan kotisivut
• Hauskuudenhuippu (Arkistoitu – Internet Archive) - Åre -talvikampanjan sivut
• VisitSweden (Arkistoitu – Internet Archive) - Ruotsin viralliset matkailusivut

Jämtlandin läänin kunnat