Veitsi
Veitsi on leikkaamiseen tarkoitettu työkalu. Veistä on käytetty työkaluna ja aseena ihmiskunnan alkuajoista lähtien. Se on ensimmäisiä ihmisen aikaansaamia ja monikäyttöisimpiä työkaluja.
Ensimmäiset veitset tehtiin piistä, kivestä ja myös luusta hiomalla ja hakkaamalla kovempaa materiaalia vasten. Joskus veitselle tehtiin myös kahva puusta tai nahasta. Metallinjalostuksen myötä veitsiä tehtiin kuparista[1], pronssista[2], raudasta ja teräksestä. Materiaalien kehittyessä alkuperäinen muotoilu on pysynyt samana. Nykyisin useimmat veitset tehdään joko ruostumattomasta tai hiiliteräksestä. Ruostumaton teräs on tavallisesti pehmeää ja taipuisaa metallia, joka tylsyy verrattain nopeasti mutta on myös kovempi kuin ruostumaton kromiteräs, jota käytetään paljon esimerkiksi eräveitsissä. Hiiliteräs puolestaan tahraantuu ja ruostuu helpommin, mutta terä on taipumaton ja kova. Teräksen lisäksi veitsenteriä valmistetaan keraameista.
Ruokailuvälineenä veitsi on ruoan leikkaamiseen ja levitteiden levittämiseen tarkoitettu. Koska ruokailuveistä käytetään valmistetun ruoan leikkaamiseen, sitä ei yleensä teroiteta ja sen kärki on pyöreä. Terän leikkauskykyä on kuitenkin parannettu heikolla sahalaidalla. Ruokailuveitset on tehty yleensä metallista, mutta voiveitsiä tehdään myös puusta.
Veitsen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veitsi koostuu terästä, kahvasta eli varresta ja helasta. Terä jaetaan taas karaan, lappeisiin, terään, kärkeen ja hamaraan. Kahva on yleensä puusta, muovista, luusta, metallista tai kumista tehty osa, josta veistä pidetään kiinni. Hyvä kahva on käteen sopiva ja tehty luistamattomasta materiaalista tai muotoiltu niin, ettei veitsi pääse luistamaan esimerkiksi märässä kädessä. Usein veitsessä ovat myös helat, jotka auttavat lukitsemaan kahvan itse terään. Helat sijaitsevat terän ja kahvan välissä sekä kahvan päässä. Sopivasti muotoiltuna terän ja kahvan välissä oleva hela estää käden luiskahtamisen terään tai päinvastoin – silloin tätä osaa kutsutaan väistimeksi. Kara on terän osa, johon kahva kiinnitetään, ja se jääkin yleensä kahvan sisään. Lappeet ovat veitsen teräosan kyljet, ja hamara on teräosan yleensä tylsä selkäpuoli, johon on joskus saatettu viilata vaikkapa sahanterä. Kärki on veitsen terävä pisto-osa. Terä on veitsen viiltävä ja leikkaava terävä osa.
Kuuluisia veitsimalleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bowie-veitsi – uudisraivaaja Jim Bowien kehittämä 1800-luvun yhdysvaltalaisten metsästäjien käyttämä veitsi (myös Bowie-puukko)
- Hitler-Jugend-Messer – Hitler-Jugendin jäsenten veitsi.
- Kukri-veitsi – nepalilaisten Gurkha-sotureiden käyttämä käyrä leveäteräinen veitsi.
- Stiletti – veitsi, jossa terä aukeaa esiin kahvasta jousen avulla.
- Stiletto – Renessanssiaikainen tikari, jossa on hyvin ohut, kolmisärmäinen terä. Suunniteltu alun perin rengaspanssarin läpäisyyn.
- Sveitsin armeijan veitsi – moniteräinen ja aina kehittyvä taitto- eli linkkuveitsi.
- viidakkoveitsi – viidakon raivaukseen tarkoitettu pitkä ja leveäteräinen veitsi.
- Fairbairn-Sykes-tikari – kaksiteräinen, metallikahvainen tikari, joka suunniteltiin brittikommandoille toisen maailmansodan aikana.
- KA-BAR USMC – Yhdysvaltain merijalkaväen käyttämä Bowie-veitsen mallinen taisteluveitsi.
- NR-40 – puna-armeijan ”tiedustelijaveitsi” mallia 1940.
- Puukko – perinteinen suomalainen veitsi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyytinen, Timo: Linkkuveitset. Jyväskylä: Arma Fennica, 2002. ISBN 951-97543-5-0.
- ”Janne P. Ikäheimo: Kierikin kupariveitsi : uusimpia tutkimustuloksia”, Ei kiveäkään kääntämättä, s. 161-173. toim. Janne Ikäheimo ja Sanna Lipponen. Oulu: Pentti Koivusen juhlakirjatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-6079-9.
- Pohl, Dietmar Julkaisupaikka = Atglen, PA: Modern knives in combat. Schiffer, 2011. (englanniksi)
- ”Anja Sarvas: Pronssikautinen veitsilöytö Karjaalta”, Studia prehistorica Fennica C F Meinander septuagenario dedicata, s. 157-158. toim. Torsten Edgren. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1986. ISBN 951-9056-73-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ikäheimo, Janne P.: ”Kierikin kupariveitsi : uusimpia tutkimustuloksia”, Ei kiveäkään kääntämättä, s. 161–173. toimittaneet Janne Ikäheimo ja Sanna Lipponen. Oulu: Pentti Koivusen juhlakirjatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-6079-9.
- ↑ Sarvas, Anja: ”Pronssikautinen veitsilöytö Karjaalta”, Studia prehistorica Fennica C F Meinander septuagenario dedicata, s. 157-158. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1986. ISBN 951-9056-73-4.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyytinen, Timo: Suuri puukkokirja. Jyväskylä: Arma Fennica Oy, 1988. ISBN 952-90016-2-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Veitsi Wikimedia Commonsissa
Wikisanakirjassa: veitsi – sanan synonyymit, käännökset ja sanakirjamääritelmä
Sitaatteja aiheesta Veitsi Wikisitaateissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||