Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos. Riippuen asiayhteydestä, lopputulokseen voi esimerkiksi sisältyä yleistäviä selityksiä siitä miten luonto toimii. Sanalla on juuret muinaiskreikassa, mutta nykyisessä käytössä se on ottanut ylleen useita läheisiä merkityksiä. Teoria ei ole sama asia kuin hypoteesi. Teoria tarjoaa selittävän kehyksen jollekin havainnolle. Selityksen oletuksista seuraa joukko mahdollisia hypoteeseja, joita voi testata. Teoria voi näin saada tukea tai tulla haastetuksi.
Teoria voi olla normatiivinen (tai ohjaileva),[1] tarkoittaen postulaatiota siitä miten asian tulisi olla. Se tarjoaa “päämääriä, normeja ja standardeja”.[2] Teoria voi myös olla yhtenäinen tietojen järjestelmä, joka voi olla osa tai irrallinen erityisistä selittävistä malleista.[3] Esimerkiksi matematiikassa teoria tarkoittaa samaan asiakokonaisuuteen liittyvien, oikeiksi todistettujen lauseiden kokoelmaa. Teorisoimisella tarkoitetaan tämänkaltaisen yhtenäisen tietojen järjestelmän kehittämistä.[4]
Kuten jo Aristoteleen määritelmissä, teoria on usein vastakkain "käytännön" (praxis, πρᾶξις) kanssa. Puhtaaseen teoriaan ei sisälly mikään muu tekeminen kuin se itse. Klassinen esimerkki “teorian” ja “käytännön” erosta löytyy lääketieteestä: Lääketieteelliseen teoriaan kuuluu pyrkimys sairauksien luonteiden ja aiheuttajien ymmärtämiseen, kun taas lääketieteen harjoittamiseen kuuluu pyrkimys tehdä ihmisistä terveitä. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, mutta voivat olla itsenäisiä. On mahdollista tutkia sairauksia ilman, että parantaa yhtäkään potilasta ja on mahdollista parantaa potilas ilman, että tietää miten parantava tekijä toimi.[5]
Modernissa tieteessä, sanalla “teoria” viitataan tieteelliseen teoriaan, joka on hyvin perusteltu selitys ilmiölle. Selitykseen on saavuttu tavalla, joka on yhteneväinen tieteellisen menetelmän kanssa ja täyttää modernin tieteen kriteerit.[6][7][8] Tieteelliset teoriat ovat muotoiltu niin, että kuka tahansa kyseisellä tieteen alalla on asemassa ymmärtämään ne ja joko esittämään empiirisen tuen (”verifioinnin”) tai empiirisen vastaväitteen (”falsifioinnin”) nille. Tieteelliset teoriat ovat luotetuin, täsmällisin ja kattavin tieteellisen tiedon muoto.[9] Tämä eroaa suuresti “teoria” -termin yleisestä käytöstä, joka viittaa siihen, että jokin on perusteeton ja spekulatiivinen.[10] Tieteelliset teoriat ovat erillään hypoteeseista, jotka ovat empiirisesti koeteltavissa olevia konjektuureja, ja tieteellisistä laeista, jotka ovat kuvailevia selostuksia siitä, miten luonto käyttäytyy tietyissä olosuhteissa.[11]
Merkittäviä teorioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Biologia: Evoluutio — Mikrobiteoria – Monistressiteoria — Soluteoria
- Elokuva: Elokuvateoria
- Filosofia: Arvoteoria — Hyve-etiikka — Totuus
- Fysiikka: Antenniteoria — Atomiteoria — BCS-teoria – Dynamoteoria — Kvanttikenttäteoria — M-teoria — Suhteellisuusteoria (klassisen mekaniikan seuraaja) — Säieteoria
- Geologia: Laattatektoniikka
- Humanistiset tieteet: Kriittinen teoria
- Kemia: Baeyer jännitysteoria – BGIT teoria – Brønsted–Lowry happo-emästeoria – CFT teoria – Debye–Hückel teoria – Flory–Huggins liuosteoria – HSAB teoria – Kemiallinen verkkoteoria – Kineettinen kaasuteoria — Lewis teoria – LFT teoria – Marcus teoria – Molekyyliorbitaaliteoria – Molekyyliteoria — Møller–Plesset häiriöteoria – Polymeerikenttäteoria – RRKM teoria – Siirtymätilateoria – SIT teoria – Termodynaaminen teoria polymeerien joustavuudesta – Tiheysfunktionaaliteoria — Törmäysteoria – Valenssisidosteoria – Variaationaalinen siirtymätilateoria
- Kielitiede: X'-teoria
- Klimatologia: Ilmaston lämpeneminen (ihmistoiminnasta johtuva) — Ilmastonmuutos (yleinen tutkimus ilmaston muutoksista)
- Koulutus: Kasvatustiede — Konstruktivismi (oppimisteoria) — Kriittinen pedagogiikka — Moniälykkyysteoria — Progressiivinen koulutus
- Kuvataide: Anatomia — Arkkitehtuuri — Estetiikka — Geometria — Monisto — Näköaisti — Sommittelu — Taidekasvatus — Värioppi
- Matematiikka: Bifurkaatio — Esitysteoria — Galois'n teoria — Homologia — Homotopia — Iwasawan teoria — Joukko-oppi — Kaaosteoria — Katastrofiteoria — Kategoriateoria — Koodausteoria — Laskennan vaativuusteoria – Lukuteoria — Malliteoria — Matriisiteoria — Mittateoria — Peliteoria — Potentiaaliteoria — Ramseyn lause — Rationaalisen valinnan teoria — Ryhmäteoria — Solmuteoria — Todennäköisyysteoria — Verkkoteoria
- Musiikki: Musiikinteoria
- Psykologia: Itsensä toteuttava ennuste — Kiintymyssuhdeteoria — Kognitiivinen dissonanssi — Mielen teoria — Tukholma-syndrooma — Ärsykkeen köyhyys
- Sosiologia: Frankfurtin koulukunta — Yhteiskuntateoria
- Taloustiede: Kysyntä ja tarjonta — Makrotaloustiede — Mikrotaloustiede
- Tekniikka: Informaatioteoria — Systeemiteoria — Säätötekniikka
- Tähtitiede: Alkuräjähdys
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Empirismi
- Falsifiointi
- Formaali kieli
- Hypoteesi
- Koeteltavuus
- Mallintaminen
- Tieteellinen menetelmä
- Tilastollisen hypoteesin testaus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kneller, George: Introduction to the Philosophy of Education, s. 93. John Wiley & Sons, 1964.
- ↑ Dolhenty, Jonathan: Philosophy of Education and Wittgenstein's Concept of Language-Games The Radical Academy. (englanniksi)
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004.
- ↑ Thomas, G. (2007) Education and Theory: Strangers in Paradigms. Open University Press.
- ↑ Katso esimerkiksi Hippokrateen Praeceptiones, Osa 1.
- ↑ Wacker, John G.: A definition of theory: research guidelines for different theory-building research methods in operations management. Journal of Operations Management, 1998, 16. vsk, nro 4, s. 361–385. Elsevir. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
- ↑ National Academy of Sciences, 1999
- ↑ AAAS Evolution Resources
- ↑ An Introduction to Science geo.sunysb.edu. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 7.8.2014.
- ↑ National Academy of Sciences, 2008.
- ↑ Katso artikkeli Fysiikan lait, esimerkiksi.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-14831-1.
- Niiniluoto, Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07379-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bogen, Jim: Theory and Observation in Science The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- James, Paul: Globalism, Nationalism, Tribalism: Bringing Theory Back In 2006. Sage Publications. (englanniksi)
- Matson, Ronald Allen: Biology Comparing scientific laws and theories. Kennesaw State University. Arkistoitu 9.7.2017. Viitattu 7.8.2014. (englanniksi).
- Zima, Peter V. (2007). "What is theory? Cultural theory as discourse and dialogue". London: Continuum (translated from: Was ist Theorie? Theoriebegriff und Dialogische Theorie in der Kultur- und Sozialwissenschaften. Tübingen: A. Franke Verlag, 2004). (englanniksi)
