Soijapapu

Wikipedia

Ohjattu sivulta Soija

Soijapapu

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Fabales
Heimo:	Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo:	Faboideae
Suku:	Glycine
Laji:	max

Kaksiosainen nimi

Glycine max
(L.) Merr.

Katso myös

Soijapapu (Glycine max syn. Soja hispida) on yksivuotinen hernekasvi (Fabaceae). Se muodostaa palon, jossa on useampi siemen.

Soijapapuviljelmä.

Soijapapu on tärkeä viljelykasvi Aasiassa. Siitä valmistettavia tuotteita ovat muun muassa soijamaito, -kastike ja tofu. Soijapavusta valmistettua soijarouhetta voidaan käyttää jauhelihan tapaan.

Kiinalaiset kutsuivat soijapapua kultaiseksi helmeksi ravintoarvojensa vuoksi. Ravintosisällöltään se on poikkeuksellisen monipuolinen: enemmän proteiineja kuin missään muussa pavussa, linolihappoja, kuituja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja runsaasti B-, K- ja E-vitamiineja.

Kasvisruokavaliossa soijapohjaisilla tuotteilla korvataan usein erilaiset lihatuotteet ja taataan proteiinin saanti. Soijassa ei ole kolesterolia eikä lihan sisältämiä puriiniaineita, vaan päinvastoin kolesterolia alentavaa ja hermostolle tärkeää lesitiiniä. Soijapavun kalsiumpitoisuus on 26-kertainen lihaan verrattuna.

Suurin osa maailman soijasadosta viljellään kuitenkin eläinten rehuksi. Soijaa voidaan käyttää myös biopolttoaineena.

[muokkaa] Geenimuunneltu soija

Maailman soijakaupasta 90 prosenttia^[1] on geenimuunneltua soijaa, jota käytetään teollisuudessa ja maataloudessa. Kuluttajatuotteita ei Suomessa ole toistaiseksi (8/2007) myynnissä. Tullilaboratorion testeissä on ilmennyt että geenimuunneltua soijaa sisältäviä tuotteita tulee Suomeen ulkomailta. Yleensä muuntogeenisen ainesosan osuus näytteestä on kuitenkin niin pieni, ettei se ylitä maininnan edellyttämää 0,9 prosentin raja-arvoa. Jos muuntogeenistä soijaa on tuotteessa tätä enemmän, pakkauksessa tulee olla merkintä "muuntogeeninen" tai "valmistettu muuntogeenisestä soijasta".

[muokkaa] Käyttö

Soijapapuja liotetaan 12 tuntia ennen käyttöä ja keitetään sitten 3–4 tuntia. Keittämisen aikana kannattaa kuoria pois keitinveden pintaan syntyvää vaahtoa. Keitinvesi kaadetaan pois.

Keittoaikaa voi lyhentää huomattavasti idättämällä: liotuksen jälkeen kaadetaan vesi pois ja pavut huuhdellaan, jonka jälkeen ne jätetään kannettomaan astiaan tai esim. suureen siivilään vuorokauden ajaksi. Idätys parantaa pavun ravintoarvoa entisestään.

Soijapavun siemeniä, soijapapuja.

Soijapapuja voi myös idättää pidempään: pavut on huuhdeltava idättämisen aikana perusteellisesti 3–4 kertaa. 3–5 vuorokauden kuluttua idut ovat 2–4 cm:n pituisia. Ennen käyttöä idut kannattaa ryöpätä. Idut sopivat salaatteihin ja lämpimiin ruokiin sekä sellaisenaan syötäviksi.

[muokkaa] Soijaöljy

Soijaöljy on soijakasvin pavuista valmistettua öljyä. Tätä öljyä pidetään terveysvaikutteisena, sillä se sisältää paljon omega-3-rasvahappoja.^[2] Soijaöljyä myydään joskus pelkällä kauppanimellä "kasvisöljy".