Ravintola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boris Kustodijevin maalaus: Ravintola Moskovassa (1916)
Nosturi-anniskeluravintola Rautatientorilla Helsingissä (muutamina kesinä)

Ravintola on julkinen paikka, jossa tarjotaan maksusta valmisruokaa, juomaa tai useimmiten molempia. Maailmassa on arvioitu olevan nykyään yli 15 miljoonaa ravintolaa. Yleisimmin niitä on Japanissa, 91 ravintolaa 10 000 ihmistä kohden; Suomessa vastaava suhde on 18. [1]

Ravintola on joskus osa suurempaa kokonaisuutta, kuten hotellia, musiikki- tai tanssikulttuuripaikkaa. Matkoilla ruuan valmistaminen itse on usein rajoitetumpaa, joskaan ei täysin mahdotonta, joten siksi erityisesti tällöin syödään usein ravintolassa. Maissa myös vaihtelee kulttuuri kotiruoan tai ravintolaruoan syömisen yleisyydessä.

Nykyajan basaareista, kauppakeskuksista on tullut myös ravintola-keskittymiä. Helsingin Pasilan uudehkossa kauppakeskus Mall of Triplassa on liki 70 ruoka- tai anniskeluravintolaa tai kahvilaa[2]. Erityyppisiä ruoka- ja juomaravintoloita voi nykyään etsiä digitaalisista haku- ja karttapalveluista, joiden kautta ravintoloiden nettisivustoihin ja ruokalistoihin voi tutustua etukäteenkin ja niiden tarjonnasta ja palveluista voi myös antaa palautetta [3].

Viime vuosikymmeninä ravintolaruoan tilaus ja kotiinkuljetus on yleistynyt ja useita kuljetusyrityksiä on syntynyt sitä varten. Suomessa toimii noin 5000 ruokalähettiä (2020). Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt ravintolaruoan kotiin tilaamista.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisissa sekä eräissä nykyajan alkuperäiskansojen kyläyhteisöissä on kokoonnuttu syömään yhdessä ruokaa, jota on valmistettu yhteisön jäsenten hankkimista ruoka-aineksista. Asutustaajamakulttuureissa on ollut antiikin sivilisaatioista lähtien työväestön yhteisiä ruokailupaikkoja. Niissä on tyypillisesti tehty tiettyä ruokaa suuret määrät kerralla. Mesopotamiasta löydettiin 3000 eaa. suuria määriä keraamisia lautasia, joihin oli merkitty nuolenpääkirjoituksella teksti 'syömistä varten'. Antiikin Roomassa oli thermopoliumeiksi kutsuttuja lämpimän ruoan myyntipaikkoja, joista ohikulkijat ostivat valmisruokaa syötäväksi. Vaikutusvaltaisissa hallinto- ja yhteiskuntapiireissä on järjestetty antiikin ajoista lähtien ruokailu-, keskustelu- ja viihdetilaisuuksia, jotka ovat osin osallistujien kustantamia.[5]

Varsinaisten ravintoloiden yleistyminen alkoi maailman ensimmäisissä miljoonakaupungeissa Hangzhoussa ja Kaifengissa Kiinassa myöhäisintään 1000-luvulla jaa. Valtaan nousseen Song-dynastian vapaamielisyys mahdollisti sosiaalisemman elämäntavan: ihmisiä liikkui etnisine vaikutteineen ja kauppiaat perustivat teepuoteja, baareja ja ravintoloita, jopa ravintolalaivoja. Ruokalistat, ruokalajit ja tarjoilija-ammattikunta syntyivät. Euroopassa oli siellä täällä joitakin kestikievari-tyyppisiä ravintoloita keskiajalta lähtien, mutta varsinainen ruokaravintoloiden synty käynnistyi Ranskan suuren vallankumouksen lähetessä 1700-luvun lopun Pariisissa ja muualla Ranskassa. Syntyi uutta sosiaalista ja poliittista elämää, jolle ravintolat olivat oivia paikkoja. Siihen asti myös ruoanvalmistajien killoilla oli toimintareviirioikeuksiaan, eli leipä piti ostaa leipäkojusta, liha lihakojusta ja viini viinikojusta - kunnes ravintolatoiminnan synty mursi kiltojen reviirit. Vallankumouksen jälkeen Pariisin ravintoloiden määrä viisinkertaistui kymmenen vuoden aikana. Lähi-idän suurilla basaarialueilla on myös ollut vuosisatoja ravintolamaisia ruokailupaikkoja.[6][7][8]

Nyky-Suomen alueella kestikievaritoiminta vilkastui Ruotsi-Suomen kestikievariasetuksen 1649 pohjalta. Kestikievarit olivat majoitus- ja ateriapaikkoja matkaajille kuten hevosmiehille. Muutamia kestikievareita on säilynyt nykyaikaan, kuten Pirkanmaan Juupajoella 1778 toimintansa aloittanut Kallenaution kestikievari. Kallenautio nousi aikanaan maamme tunnetuimmaksi kirjailija Zachris Topeliuksen myötä. Topelius ikuisti Kallenaution ja sen ympäristön tunnelmia useisiin teoksiinsa viivähdettyään Kallenautiossa matkallaan opiskelupaikkakuntansa Helsingin sekä kotinsa Uudenkaarlepyyn välillä.

Afrikka, Lähi-itä, Keski-ja Etelä-Aasia sekä Amerikat ovat olleet historiallisesti sormin syönnin alueita, mikä on osin jatkunut nykyaikaan asti. Itäinen Aasia on nykyään syömäpuikkojen ja Eurooppa veitsen, haarukan sekä lusikan aluetta.

Perinteiset teet ja maitopohjaiset juomat kuten jogurttijuomat ovat laajalti käytössä ravintolaruokailuissa. Oluita ja simoja on valmistettu joka puolella maailmaa. Viinien valmistus on lähtöisin Lähi-idästä, kuten myös väkevien alkoholijuomien valmistus, sillä kemiallinen tislaaminen ilmeisesti tunnettiin jo Babyloniassa 1 200 vuotta eaa.[9] Väkevän alkoholin kemiallisen tislauksen taito levisi arabi-tiedemiesten kautta muun muassa Välimeren kautta luostarimunkeille ja sitten muullekin maailmalle. Nykyään valmistetaan myös laadukkaita alkoholittomia oluita ja viinejä.

Suomen ravintolatoiminnan historiaan voi tutustua kirjallisuuden avulla [10] [11] sekä Helsingissä Ravintola- ja hotellimuseossa[12].

Vielä 1960- ja 1970-lukujen Suomessa naiset eivät yleisesti päässeet yksin ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Käytäntö ei tosin perustunut lakiin, vaan oli osa ravintoloiden tapakulttuuria. Vuonna 1970 nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään yksin; niin kutsuttuihin tanssiravintoloihin pääsy oli kuitenkin edelleen kielletty, jos mukana ei ollut miesseuraa. Muutos tapahtui vasta noin vuoden 1977 aikoihin: vaikka jo vuodesta 1952 oli ollut olemassa yksi naiset hyväksyvä ravintola, se oli poikkeus jota pidettiin huonomaineisena[13] [14].

Eri tyyppisiä ravintoloita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokaravintola Helsingissä.
Kiinalainen ravintola Pariisissa.
Irlantilainen pubi Dresdenissä.
Kiinalainen ravintola Tampereella.

Ruokaravintola on ravintola, johon asiakas tulee viihtymään ja ruokailemaan. Ravintolaruuan lisäksi asiakkaat voivat nauttia musiikista ja rauhallisesta ympäristöstä ruokailun yhteydessä. Ruokaravintoloiden taso ja tarjolla olevien ruokien alkuperämaa ja tyyli vaihtelevat, jolloin puhutaan esimerkiksi kiinalaisesta ravintolasta, buffetravintolasta tai lounasravintolasta. Lounasravintolassa ei välttämättä ole alkoholitarjoilua.

Pikaruokala on ravintola, jossa tarjoilu keskittyy pikaruokaan ja virvoitusjuomiin, eikä siellä yleensä tarjoilla alkoholia. On monia tunnettuja kansainvälisiä pikaruokaravintolabrändejä, kuten McDonald's, Burger King, KFC ja Subway. Myös grillikioskeja voidaan pitää pikaruokaravintoloina. Ravintolaruokailun lisäksi pikaruokaravintoloista voi yleensä hakea ruokaa mukaan (take away), joskus myös autokaistan kautta.

Kellariravintola on katutason alapuolelle tai kellariin rakennettu ravintola, jossa seinät on usein rakennettu punaisista tiilistä ja katto voi olla holvin muotoinen. Kellariravintolat ovat usein persoonallisia, suuriin ketjuihin kuulumattomia ravintoloita, joilla on yksilöllinen pysyvä sisustuksensa.

Teatteriravintola on ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen ruokaravintolan tiloissa mahdollisuuden nauttia samanaikaisesti laulu-, näytelmä- ja muista viihde-esityksistä.

Tanssiravintola on ravintola, joka muistuttaa enemmän yökerhoa kuin ruokaravintolaa. Tarjolla on virvokkeita ja alkoholijuomia sekä tanssilattia asiakkaille. Ruokatarjoilu vaihtelee ravintoloittain.

Baari on pienehkö ravintola tai osa ruokaravintolaa, jossa on usein kahvilapalveluita ja alkoholitarjoilua. Hotellien auloissa olevia kahviloita tai ravintoloita sekä huoltoasemilla olevia kahviloita kutsutaan myös baareiksi. Ruokaravintolan baari on paikka, jossa asiakkaat odottavat pöytiin pääsyä.

Pub on pieni ravintola, jossa tarjoilu keskittyy oluisiin ja muihin alkoholijuomiin. Ruokaa on harvoin tarjolla.

Yökerho tai klubi on läheinen sukulainen tanssiravintolalle. Nimensä mukaisesti yöaikana ravinnon sijaan tarjoilu painottuu viihteeseen sekä virvokkeisiin ja alkoholijuomiin. Joissakin yökerhoissa on tarjolla yksinkertaisia ruoka-annoksia. Yökerhot avautuvat usein myöhään illalla tai yöllä ja ovat avoinna klo 04:00:ään.

Yksityisklubi on ravintola, jonka asiakaskunta on rajattu. Rajoittavana tekijänä voi olla esimerkiksi kallis jäsenkortti, joka myönnetään vain halutuille henkilöille.

Anniskeluravintola on ravintola- tai baaritila, jossa yritys saa luvallisesti myydä alkoholipitoisia juomia. Suomessa aiemmin, muun muassa kieltolain aikana, ravintoloissa ei välttämättä ollut anniskeluoikeuksia, mutta nykyään lähes kaikki ravintolat lounas- ja pikaruokaravintoloita lukuun ottamatta mielletään alkoholijuomien anniskelupaikoiksi. Ulkomailla ravintola-anniskelun luvanvaraisuus vaihtelee kunkin maan lainsäädännön mukaan.

Ravintola kokoontumispaikkana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäiset ihmiset ja ryhmät käyttävät ravintoloita kokoontumispaikkoina. Lavatansseja ja kansanmusiikkitapahtumia järjestetään yhä myös Pääkaupunkiseudillakin[15], jossa tosin perinteiset lavatanssipaikat ovat vähentyneet paljonkin aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.

Yökerho on paikka, jossa ihmiset nuorista aikuisista lähtien voivat tavata toisiaan, sekä ikäisiään, juomatarjoilu ja joskus myös ruokatarjoilun merkeissä. Yökerhotapahtumia on syntynyt myös esim. yli 50-vuotiaille (50+ -yökerhot)[16], sekä yleistyvänä trendinä raittiille ja päihteettömille (Sober-yökerhot ja -ravintolat).

Ihmiset kokoontuvat ravintoloihin nauttimaan myös tietynlaisten genrejen musiikista. Alakulttuurit ovat luoneet uusia ravintoloiden tyyppejä: voidaan puhua esimerkiksi rock-ravintoloista, sekä latino-, afro- tai lähi-itätanssien ravintola-clubi-illoista. Osa maahanmuuttajaryhmien ihmisistä ja monet kantasuomalaisetkin heidän kerallaan viihtyvät aika-ajoittain järjestettävissä somalialais-, slaavilais-, kurdi-halparke-, arabialais- jne. nykytanssimusiikkien ravintolatapahtumissa. Seurakunnilla on myös kahvila-ravintolatoimintaa, gospel-musiikkeineen.

Myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöryhmissä ihmiset ovat löytäneet toisiaan tietyissä, heille suunnatuissa ravintoloissa. Joskin monimuotoisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistyessä eri vähemmistöjen ihmisetkin voivat viihtyä ja olla yhä enemmän omina itsenään kaikille yhteisissä, syrjimättömissä ravintoloissa. Toisaalta myös esimerkiksi ns. gay-yökerhoissa käy myös hetero-ystäviäkin.

Toisen maailmansodan aikaan Suomessa oli voimassa 1939-1944, osin 1948 asti tanssikielto, ainoana maana Euroopassa.

Ravintola-anniskelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baari Oulussa.

Alkoholitarjoilu eli anniskelu ja sen mainonta on luvanvaraista ja alkoholilain ohjaamaa. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen; aiemminmilloin? lupia myönsivät lääninhallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.[17] Jokaisella anniskeluravintolalla pitää olla nk. vastaava hoitaja, joka täyttää lupaviranomaisen asettamat kelpoisuusehdot. Lisäksi ravintolatoimintaan tarvitaan mm. terveysviranomaisen (yleensä kunnan tai kaupungin ympäristökeskuksen) lupa: tilan, jossa toimintaa harjoitetaan, pitää olla hyväksytty elintarvikehuoneistoksi.[18]

Alkoholijuomien anniskelu alle 18-vuotiaalle tai päihtyneelle on kielletty. Alaikäisten oleskelua anniskeluravintolassa laki ei kiellä, mutta anniskeluravintola saa vapaasti asettaa ikärajan sinne pääsyyn. Päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan.

Vuoden 2018 maaliskuussa astui voimaan uusi alkoholilaki, joka väljensi alkoholijuomien anniskelumääräyksiä. Vuoteen 2018 asti alkoholitarjoilu jaettiin kolmeen luokkaan (suluissa puhekielen ilmaisut):[19]

  • Käymisteitse valmistetut enintään 4,7% etyylialkoholia sisältävät juomat (keskiolut-lupa, C)
  • Miedot, enintään 22% etyylialkoholia (väkevät viinit, B)
  • Enintään 80% etyylialkoholia (A-lupa)

Ravintoloiden A- ja B-oikeudet poistuivat 2018 ja ravintolat saavat itse päättää juomavalikoimistaan. Samoin ravintoloiden aukioloajat vapautettiin kokonaan, mutta tarjoilua niissä saa olla vain 04:ään saakka. Ravintoloille tuli myös alkoholijuomien ulosmyyntioikeus ja happy hour-jaksoja sai jälleen mainostaa vapaasti ravintoloiden ulkopuolella. Festivaalien ravintoloiden anniskelualueiden aitaukset myös poistuivat ja 16-vuotiaat saivat oikeuden anniskella alkoholijuomia vuorovastaavan valvonnan alaisena.[20]

Alkoholijuomaa sai vuoden 2018 maaliskuuhun saakka anniskella asiakkaille laillisesti vain yhden annoksen kerrallaan, paitsi ruokailun yhteydessä, sekä seurueelle pulloittain tai myyntipakkauksittain. Vuodesta 2018 lähtien juoman toiselle tilannut saa myös viedä juoma-annoksen pöytään. Omien alkoholijuomien nauttiminen anniskelupaikassa on kiellettylähde?, samoin anniskellun alkoholijuoman vieminen pois anniskelualueelta (vuoden 2018 maaliskuuhun saakka)selvennä. Anniskelupaikassa tulee aina olla riittävä valikoima mietoja alkoholijuomia sekä kohtuuhintaisia alkoholittomia juomia.[19]

Aiemminmilloin? alkoholijuomia sai anniskella ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää.

Alkoholittomat, päihteettömät ravintolat ja yökerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla jo pidempään ja Suomessakin kasvava trendinä ovat alkoholittomat ja päihteettömät ravintolat, baarit, tanssiklubit ja yökerhot. Monissa baareissa ja yökerhoissa Suomessakin on jo näkyvästi esillä alkoholittomien juomien listat, laadukkaine valikoimineen, myös alkoholittomin oluin ja viinein, sekä alkoholittomine mocktail-drinkkeineen [21] [22].

Moctailien, eli alkoholittomien coctailien innovointi on suosittu trendi [23] [24].

Helsingissä käynnistyi raivoraitis-käännösnimetty Sober Furious tanssiklubi-ravintolatoiminta vuoden 2022 alusta[25].

Pitkään jo toimineita ravintoloita maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honke Owariya, Kioto, Japani, 1465-, ulkoapäin
Sobrino de Botín, Madrid, Espanja, 1725-
Kallenaution kestikievari-majatalo-museokahvila, Juupajoki (1778-)

Eri puolilla maailmaa on monia, hyvin pitkään jo toimineita ravintoloita.[26] [27] Ne eivät toki ole maailman varhaisimpia ravintoloita, mutta jatkaneet toimintaansa (mahdollisesti liiketilapaikkaa vaihtaenkin) nykypäiviin asti. On myös koottu karttalistaus maanosittain, vanhoista, yhä toimivista ravintoloista.[28]

  • Ma Yu Ching’s Bucket Chicken House, Kaifeng, Henan, Kiina, 1153-
  • Zum Franziskaner, Tukholma, Ruotsi, 1421-
  • Honke Owariya, Kioto, Japani, 1465-, jossa Japanin kuninkaallisestkin käyvät syömässä Kioton vierailuillaan.
  • La Tour d’Argent, Pariisi, Ranska, 1582-
  • White Horse Tavern, Newport, Rhode Island, Yhdysvallat, 1673-
  • Sobrino de Botín, Madrid, Espanja, 1725-
  • Antica Pizzeria Port Alba, Napoli, Italia, 1738
  • Sean's Bar, Westmeath, Irlanti, 900- (väitetään olevan maailman vanhin yhä toimiva baari-taverna)
  • Kallenaution kestikievari, Juupajoki, Pirkanmaa, Suomi, kestikievarina 1778-1881, majatalona 1920–1928 ja kestikievarimuseo-kahvilana 1958-
  • Ravintola Kappeli, Helsinki, Suomi, 1867-

Ravintoloihin keskeisesti liittyviä elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen Ravintola-opaste-liikennemerkki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Johanna Catani: Syömään vai drinkille? : suomalaista ravintolakulttuuria. Otava, 2014. ISBN 9789511278504.
  2. ↑ Kun huippurafla kauppakeskukseen lähti ProResto. 10.8.2019. Viitattu 14.4.2022.
  3. ↑ Ravintolat - Kaikki ravintolat kartalla EatFi. 8.8.2008. Viitattu 14.4.2022.
  4. ↑ Ravintolaruoan kotiin tilaaminen hurjassa nosteessa, eikä ilmiö selity pelkällä koronalla Yle. 10.1.2021. Viitattu 14.4.2022.
  5. ↑ Elliott Shore, Katie Rawson: Dining Out: A Global History of Restaurants. Reaktion Books, 2019. ISBN 978-1789140576.
  6. ↑ Ensimmäiser ravintolat Kiinassa ja Ranskassa History.com. 20.5.2020. Viitattu 14.4.2022.
  7. ↑ William Sitwell: The restaurant : a history of eating out. Simon & Schuster UK Ltd, 2020. ISBN 9781471179617.
  8. ↑ Rossi, Venla: Bon appétit. HS TEEMA, 2021.
  9. ↑ Levey, Martin: Chemistry and Chemical Technology in Ancient Mesopotamia, s. 36. "The textual evidence for Sumero-Babylonian distillation is disclosed in a group of Akkadian tablets describing perfumery operations, dated ca. 1200 B.C.". Elsevier, 1959.
  10. ↑ Sven Hirn: Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9789517468978.
  11. ↑ Maritta Pohls: Viini, laulu & taustajoukot : Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia. Into, 2016. ISBN 9789522645531.
  12. ↑ Ravintola- ja hotellimuseo HRM. 14.4.2022. Viitattu 14.4.2022.
  13. ↑ Ei yksin ravintolaan, Järkyttävä lista asioista, joita naiset eivät voineet tehdä Suomessa vielä vähän aikaa sitten Iltalehti. 13.1.2017. Viitattu 14.4.2022.
  14. ↑ Naiset eivät päässeet ravintolaan 1950-luvulla ilman miestä, joten he rakennuttivat itselleen oman ravintolan White Lady HS. 27.2.2022. Viitattu 14.4.2022.
  15. ↑ Helsingin lavatanssit helsinginlavatanssit.fi. 4.6.2010. Arkistoitu 28.5.2022. Viitattu 14.4.2022.
  16. ↑ K-50-disco täyttyy tanssijoista - Täällä ei katsota, kellä käy flaksi Seura. 6.3.2016. Viitattu 14.4.2022.
  17. ↑ Valvira, Anniskelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Larnemaa, A: "Ravintolakaupan sidosryhmät. Haaga Instituutti 1997" Haaga Instituutti, 1997.
  19. ↑ a b Finlex, Alkoholilaki (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Näin alkoholilaki muuttuu: Pian voi tilata tuplaviskin, Alko auki pidempään, festareilla ei tarvita kalja-aitauksia... Ilta-Sanomat. 15.12.2017. Viitattu 15.12.2017.
  21. ↑ Is Sober Partying the New Clean Craze Bustle. 8.11.2014. Viitattu 14.4.2022.
  22. ↑ Alkoholittomat baarit yleistyvät maailmalla - Krapulattomat juhlimisillat rantutuneet Suomeenkin Mtv. 13.6.2019. Viitattu 14.4.2022.
  23. ↑ 62 Moctailia, alkoholitonta coctailia BBCgoodfood. 14.4.2024. Viitattu 14.4.2022.
  24. ↑ 27 parasta Moctailia TownAndCountry. 8.11.2021. Viitattu 14.4.2022.
  25. ↑ Bileet ilman promilleja, uusi alkoholiton klubi CITY. 1.2.2022. Viitattu 14.4.2022.
  26. ↑ Vieraile 10 pisimpään yhä toimineessa ravintolassa maailmalla Delicious. 10.1.2021. Viitattu 14.4.2022.
  27. ↑ Maailman 10 vanhinta, yhä toimivaa ravintolaa ja niiden kuuluisat ruokaerikoisuudet Indider. 202o-07-07. Viitattu 14.4.2022.
  28. ↑ Vanhimmat yhä toimivat ravintolat (melkein) joka maassa NetCredit. 22.5.2020. Viitattu 14.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ravintola.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ravintola&oldid=22235792”