Pettu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ravinnoksi käytettävää pettua. Pettu on myös saari Salon edustalla.
Nilan irrotusta levynä lusa-työkalun avulla.
Oijaz Sverloff nilottaa pettua kuloimella, Pikku Saavaz vuotkin kädessä, seisomassa Annas, Petsamossa 1933.

Pettu tarkoittaa ravinnoksi käytettävää männyn jälsi- ja nilakerrosta. Petusta valmistetaan pettujauhoja, joilla voidaan leipää leivottaessa korvata osa ruisjauhoista.[1][2] Pettumännyn on oltava vähintään viidenkymmenen vuoden ikäinen ja mieluiten ohut- ja sileäkuorinen oksaton puu. Männyn nila irtoaa parhaiten niin sanottuna nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Ennen jauhamista pettuliinat on esikäsiteltävä, eli ne paahdetaan tai keitetään haitallisten aineiden (parkkiaineiden, hartsien, vahojen, terpeenien, ligniinien) poistamiseksi tai vähentämiseksi.[3]

Pettuleipää eli pettua eli petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla,[4] suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana. Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää esimerkiksi paljon ravintokuitua.[1]

Pettujauhossa on enemmän rautaa ja sinkkiä kuin ruisjauhossa mutta myös enemmän haitallista alumiinia. Pettujauho sisältää 25 prosenttia ruisjauhon energiasisällöstä. Kilo pettujauhoja tyydyttää ihmisen päivittäisen B1- ja B2- sekä C-vitamiinin tarpeen, mutta liiallinen pettuleivän nauttiminen on terveydelle vaarallista.[3] Pettuleipä voi aiheuttaa esimerkiksi vatsan turpoamista sekä elimistön neste- ja suolatasapainon häiriöitä.[5][6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pettua saadaan männystä ruokatieto.fi. Arkistoitu 18.7.2016. Viitattu 27.7.2016.
  2. Pettu Luontoyrittäjä.fi. Arkistoitu 24.9.2016. Viitattu 29.3.2018. (Internet Archive)
  3. a b Pettu, Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö.
  4. Pauli Juusela: Nälkä toi Suomeen kuolonvuodet. Nälänhätä 17.4.2013. valomerkki.fi. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 27.7.2016.
  5. Kari Kortelainen: Viljaa käytettiin leivän sijaan viinanpolttoon (Digilehden tilaajille) Tekniikkatalous. Viitattu 8.10.2021.
  6. Älä tankkaa vettä koko ajan Hyvä Terveys. 23.5.2012. Viitattu 8.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]