Nainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sukupuolta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki.

Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.[1] Kasvuiässä oleva naispuolinen henkilö on tyttö. Nainen on toinen biologisista sukupuolista. Nainen on yksi kahdesta tai joissain maissa kolmesta juridisesta sukupuolesta.[2][3]

Naisen biologisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa kaksi X-kromosomia, sisäiset sukupuolielimet (emätin, kohtu, munanjohtimet ja munasarjat) raskautta ja synnyttämistä varten sekä se ominaisuus, että he pystyvät imettämään. Naiset eroavat miehistä anatomialtaan ja fysiologialtaan monilla muillakin tavoilla – naiset ovat esimerkiksi keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja ruumiinrakenteeltaan sirompia, heillä on erilainen karvoitus, ja heidän äänensä on korkeampi. Naiset erittävät paljon naishormoni estrogeenia mutta vain vähän androgeeneja eli mieshormoneja. Naisten keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin miehillä, mutta naisia syntyy hieman vähemmän kuin miehiä.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielen sana nainen on samaa juurta kuin naida-verbi. Sanalle on Suomen lähialueilla useita etymologisia vastineita, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sanalle on vastineita myös ugrilaiskielissä, esimerkiksi mansin naj 'rouva, jumalatar, ruhtinatar' ja hantin vastaava näj.[4] Mikael Agricolan kirjakielessä 1500-luvulla sana tarkoitti ei-kristillistä naista, eikä se ollut neutraali yleisnimitys. Kristillisessä järjestyksessä kunniallinen nainen oli naimisissa ja hänestä käytettiin sanaa vaimo, emäntä tai ihminen. Todennäköisesti syy painotukselle on se, että nainen on Suomen murteissa itäinen sana, ja vaimoa käytettiin sen sijaan niissä murteissa, jotka otettiin vanhan kirjasuomen perustaksi. 1800-luvulla kirjakieltä uudistettiin itäsuomalaisen puhetavan mukaiseksi, ja tällöin nainen korvasi yleissanana vaimon.[5]

Lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marie-Denise Villers, Charlotte du Val d’Ognes’n muotokuva, 1801.

Maailman väestöstä vuonna 2019 naisia (aikuisia ja tyttöjä) oli 3,824 miljardia eli 49,6 prosenttia.[6] Suhteellisesti eniten naisia on Nepalissa, 54,4 prosenttia väestöstä. Myös Venäjällä ja monessa sen läntisessä naapurimaassa naisia on yli 53 prosenttia väestöstä.[7]

Maailmanlaajuisesti jokaista naista kohti syntyy noin 1,07 miestä. Sotien aikana ja niiden jälkeen tiedetään syntyvän suhteellisesti enemmän poikia kuin tyttöjä verrattuna rauhanaikaan. Mitä lähempänä hedelmöittymisaika on ovulaatiota, sen todennäköisemmin lapsi on tyttö.[8] Pidemmän elinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) on naisia kuitenkin enemmän kuin miehiä, joita on vain 0,81 jokaista naista kohden.[9]

Naisilla on Suomessa miehiä pienempi kuolevuus heti hedelmöittymisestä alkaen.[8][10] Suomessa naiset ovat kuitenkin kaikissa ikäluokissa vähemmistössä aina keski-ikään asti. Tämä johtuu Suomessa osittain siitä, että naiset muuttavat herkemmin ulkomaille ja Suomeen saapuu enemmän maahanmuuttajamiehiä kuin -naisia. Vasta 52-vuotiaiden ikäluokasta ylöspäin naisia on Suomessa jokaisessa ikäluokassa enemmän kuin miehiä. Vanhemmissa ikäluokissa ero kasvaa, mikä johtuu miesten suuremmasta kuolleisuudesta.[11]

Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisella on tavallisesti kaksi X-kromosomia (XX). Alkio kehittyy naispuoliseksi Y-kromosomin puuttuessa, tai silloin, kun alkiolla esiintyy XY-kromosomit, mutta sen miespuoliseksi koodaava SRY-geeni on puuttuva tai toimimaton.[12]

Naisen karyotyyppi, jossa näkyy kaksi yhtäsuurta X-kromosomia.

Pienellä osalla naisista on jokin muu kuin XX-kromosomit. Turnerin oireyhtymässä naisella on vain yksi kokonainen X-kromosomi.[13] XXX-syndroomassa naisella on kolme X-kromosomia. Androgeeniresistanssissa naisella on XY-kromosomit, mutta ruumis reagoi mieshormoneihin vain osittain tai ei ollenkaan.[14] 46,XX/46,XY-syndroomassa osa naisen soluista on XX-kromosomeilla ja osa XY-kromosomeilla.[15] Swyerin syndroomassa naisella on XY-kromosomit ja syndrooma yleensä havaitaan kun murrosikä ei ala odotetusti.[13]

Nainen välittää jälkeläiselleen yhden X-kromosomin sekä mitokondrion koko DNA:n.[16]

Epigenetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisen kahdesta X-kromosomista vain yksi on kerrallaan aktiivinen, jotta X-kromosomiin kytkeytyneiden geenien vaikutus tasapainottuu. X-kromosomin poiskytkeytyminen tapahtuu alkion kiinnittyessä kohtuun. Se on satunnainen ja peruuttamaton prosessi, joka periytyy epigeneettisesti.[17][18]

Jälkeläisen äidiltään perimät geenit esimerkiksi insuliininkaltaisen kasvutekijä IGF-2:n kohdalla tuottavat pienemmän jälkeläisen kuin samat geenit isältä perittynä.[19]

Hormonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murrosiän alkaessa tytön hormonitasapaino vaihtelee. Murrosikään kuuluu aikuisen naisen lantion, rintojen ja karvoituksen kehittyminen. Kuukautisten alkaminen johtuu tytön hormonitasojen muutoksesta.[20]

Murrosikää seuraavat kaksikymmentä vuotta ovat naiselle hormonaalisesti melko vakiintunutta aikaa. Munasarjat erittävät naishormoni estrogeenia ja keltarauhashormonia sekä aivolisäke FSH-hormonia ja LH-hormonia sekä prolaktiinia, joka vaikuttaa rintarauhasen kehittymiseen, maidon erittymiseen ja lisääntymistoimintoihin. Aivolisäkkeestä erittyvä oksitosiini vaikuttaa synnytyksen käynnistymiseen. Hormonituotannon häiriö voi aiheuttaa lapsettomuutta.[20] Naisen munasarjoissa ja lisämunuaisissa erittyy mieshormoni testosteronia, jolla on vaikutusta naisen libidoon ja karvankasvuun.[21]

Kuukautisten aikana nainen voi kokea hormonitasojensa vaihteluista johtuvia mielialaoireita.[20]

Raskauden aikana istukka alkaa tuottaa HCH-hormonia, ja naisen estrogeenit ovat koko ajan korkealla tasolla. Synnytyksen jälkeen estrogeenitaso laskee äkisti, ja naisen hormonitoiminta palaa ennalleen vasta vuoden tai puolentoista vuoden jälkeen.[20]

Vaihdevuodet alkavat yleensä 50. ikävuoden jälkeen. Silloin naisen hormonitoiminta muuttuu, kun munasarjojen toiminta lakkaa. Ensin laskee keltarauhashormoni, sitten estrogeeni. Tämä voi aiheuttaa vaihdevuosioireita.[20]

Lisääntymiselimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Naisen lisääntymiselimistö

Naisen ensisijaiset sukupuolielimet ovat munasarjat, jotka tuottavat munasoluja, naisen sukusoluja. Naisen toissijaisia sukupuolielimiä ovat muun muassa munanjohtimet, kohtu ja emätin. Munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin ovat naisen sisäisiä sukupuolielimiä. Naisen ulkoisia sukupuolielimiä kutsutaan hävyksi. Niiden näkyvin osa ovat häpyhuulet.[22]

Muut piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sukupuolierot ihmisellä
Raskauden aikana naisen vatsa ja rinnat kasvavat.

Aikuisten naisten maailmanlaajuinen keskipituus vuoden 1996 arvion mukaan (NCD-RisC) on 159,5 senttimetriä.[23] Suomessa 18–64-vuotiaiden naisten keskipituus vuonna 2017 oli 164,4 senttimetriä[24] ja keskipaino 72,4 kilogrammaa.[25]

Naiset ovat keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja sirompia. Naisen kehossa on suhteellisesti vähemmän lihaksia ja enemmän rasvaa kuin miehellä.[26] Naisen lantio on keskimäärin 39 senttimetriä leveä ja kolme senttimetriä miehen lantiota leveämpi. Naisen lantion rakenne helpottaa synnytystä.[27] Naisella on rinnat, joista erittyy äidinmaitoa.

Seksuaalisuus ja suvun jatkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselytutkimuksissa länsimaisista naisista 87 prosenttia on kertonut olevansa kokonaan heteroseksuaaleja, 10 prosenttia enimmäkseen heteroseksuaaleja, 1–2 prosenttia biseksuaaleja, puoli prosenttia enimmäkseen homoseksuaaleja ja puoli prosenttia kokonaan homoseksuaaleja.[28]

Vuoden 2020 tilastossa vähintään yhden lapsen synnyttäneiden 15–85-vuotiaiden suomalaisnaisten osuus oli 65,7 prosenttia.[29]

Naisen seksuaalisessa kiihottumisessa on neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa eroottinen kiihoke aiheuttaa emättimen kostumisen ja laajenemisen sekä kohdun nousemisen ylemmäs, jolloin emätin pitenee. Lisäksi häpykieli ja isot häpyhuulet paisuvat, nännit kovettuvat ja iholla esiintyy punoitusta. Tasaantumisvaiheessa muutokset jatkuvat ja laajenevat. Kolmas vaihe on orgasmi, voimakas mielihyvän tunne. Orgasmin jälkeen keho palaa normaaliin tilaan. Etenkin orgasmivaihe vaihtelee naisilla yksilöllisesti, eivätkä kaikki naiset saa orgasmeja.[30]

Jos nainen on kuukautiskiertonsa hedelmällisessä vaiheessa yhdynnässä ilman ehkäisyä, miehen siittiöt kulkeutuvat naisen kohtuun ja munanjohtimiin. Jos yksi siittiöistä yhtyy naisen munasoluun, nainen tulee raskaaksi. Kohdussa kasvaa alkio, josta kehittyy sikiö. Ellei tapahdu raskaudenkeskeytystä tai keskenmenoa, raskaus kestää normaalisti noin 38 viikkoa, jonka jälkeen tapahtuu synnytys.[31]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisen sukuelinten sairaudet sekä raskausaikaan ja synnytyksiin, vaihdevuosien ongelmiin, ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun kuuluvat sairaudet ja häiriöt kuuluvat gynekologian eli naistentautiopin piiriin.[32]

Nainen juridisena sukupuolena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Juridinen sukupuoli

Ihminen määritetään syntymässä juridiselta sukupuoleltaan yleensä naiseksi, jos hänellä on naisen ulkoiset sukupuolielimet. Intersukupuolisten kohdalla naiseus voidaan määrittää myös esimerkiksi kromosomitutkimuksessa havaittujen naistyypillisten kromosomien tai ultraäänitutkimuksessa havaittujen naisen sisäisten sukupuolielinten perusteella.[33][34]

Asevelvollisuus ei koske Suomessa juridiselta sukupuoleltaan naisia. Äitiysavustus myönnetään vain juridisesti naiselle. Eläkejärjestelmässä juridisesti naisille rahastoidaan työeläkkeitä varten enemmän kuin miehille. Lisäksi jotkin lait ja asetukset säätävät juridisesti naisille omat tilansa esimerkiksi vankiloissa.[35] Naisten asemaa työelämässä pyritään parantamaan lailla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.[36]

Transsukupuoliset naiset ja muut sukupuoli-identeetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa täysi-ikäinen nainen voi korjata sukupuolensa juridisesti mieheksi ja mies naiseksi. Juridisen sukupuolen voi muuttaa omalla ilmoituksella ilman, että sen muuttaminen vaatii lääketieteellisiä toimenpiteitä.[37][38]

Vuonna 2014 tehdyssä hollantilaistutkimuksessa 3,2 prosenttia syntymässä naiseksi määritellyistä identifioitui kumpaakin sukupuoleen ja 0,8 % voimakkaammin vastaikkaiseen sukupuoleen syntymässä määriteltyyn sukupuoleen nähden. Vuonna 2015 vastaavat luvut belgialaistutkimuksessa olivat naisilla 1,9 % ja 0,6 % ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla naisilla luvut olivat yli kaksinkertaiset (4,1 % ja 2,1 %) kuin koko väestössä. Vastaavasti 1,1 % hollantilaisista ja 0,7 % belgialaisista syntymässä miehiksi määritellyistä ihmisistä kertoi olevansa transnaisia eli identifoituvansa naisiksi.[39] Suomesta ei ole arvioita, mutta vuosien 2010–2021 aikana itsensä on naisesta mieheksi sukupuolensa vahvistanut 923 henkilöä ja miehestä naiseksi 577 henkilöä.[40]

Nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisen 11 eri ikäkautta kehdosta hautaan. Yhdysvaltalainen litografia vuodelta 1849.

Tyttö on lapsi, jonka sukupuoli on nainen. Lähinnä tuttavallisessa sävyssä tytöiksi saatetaan kutsua myös nuoria aikuisia naisia.[41]

Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva ja naimaton nainen toisistaan. Rouva viittaa naimisissa olevaan tai olleesseen (kuten eronneeseen tai leskeen), neiti puolestaan naimattomaan naiseen eli naiseen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa. Saksan kielessä on kuitenkin lakattu käyttämästä neitiä tarkoittavaa sanaa fräulein, koska sen käytön on katsottu vihjaavan siihen, ettei kyseinen nainen ole kelvannut kenenkään miehen vaimoksi. Ranskassa on arvosteltu naimattoman ja naimisissa olevan naisen erottamista puhuttelussa sen takia, että miesten kohdalla vastaavaa erottelua ei tehdä.

Täti-nimitys voi lapsen käyttämänä tai lasten kuullen käytettynä viitata aikuiseen naiseen yleensä. Sillä tarkoitetaan myös naispuolista sukulaista, äidin tai isän sisarta.

Mummoksi kutsutaan äidin tai isän äitiä eli isoäitiä. Sanan toinen merkitys on vanha nainen.[41] Sanasta on paljon muunnelmia, katso isovanhempi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ellis, Lee ym.: Sex Differences. Summarizing More Than a Century of Scientific Research. London: Psychology Press, 2008. ISBN 978-0-8058-5959-1. (englanniksi)
  • Jones, Richard E. & Lopez, Kristin H.: Human Reproductive Biology. Elsevier Academic Press: Elsevier Academic Press, 2006. ISBN 978-0-12-088465-0. (englanniksi)
  • Morris, Desmond: The Naked Woman. A Study of the Female Body. London: Vintage, 2005. ISBN 978-0-09945358-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ nainen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Fung, Katherine: Which countries recognize third gender option on passports? Newsweek. 27.10.2021. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Avgeri, Mariza: Non-binary People Around the World and the Elan-Cane Case Jurist. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Mikä on nainen-sanan etymologia? Kysy kirjastonhoitajalta. 5.2.2009. Viitattu 3.2.2022.
  5. ↑ Häkkinen, Kaisa: Naisia ja vaimoja (Internet Archive) Tiede. 3/2008. Arkistoitu 29.6.2017. Viitattu 10.4.2023.
  6. ↑ World Population Prospects population.un.org. Population Division: United Nations. Viitattu 18.11.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Price, Cory: 10 Countries Where Women Far Outnumber Men WorldAtlas. [päivitetty] 7.3.2023. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  8. ↑ a b Teramo, Kari: Tyttö vai poika? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 20/2010. Viitattu 8.2.2022.
  9. ↑ Field Listing :: Sex Ratio CIA World Factbook. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Mäki, Netta: Onko maailmassa enemmän poikia vai tyttöjä? Helsingin Sanomat. 9.3.2013. Viitattu 2.2.2022.
  11. ↑ Väestötieteen perusteet – 5.3 Sukupuoli Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2023.
  12. ↑ Hake, Laura & O’Connor, Clare: Genetic Mechanisms of Sex Determination Nature Education. 2008. Viitattu 30.6.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b Intersukupuolinen keho 23.11.2020. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Viitattu 3.2.2022.
  14. ↑ Busch, Morten: More Women Than Expected Are Genetically Men Novo Nordisk Fonden. 25.10.2016. Viitattu 3.2.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Binkhorst, M. & Leeuw, N. de & Otten, B. J.: A Healthy, Female Chimera with 46,XX/46,XY Karyotype. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism, 1.1.2009, 22. vsk, nro 1, s. 97–102. doi:10.1515/JPEM.2009.22.1.97. ISSN 2191-0251. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ Pataki, Camille: Ancestry 22.7.2015. The Tech Interactive. Arkistoitu 3.2.2022. Viitattu 3.2.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Peltoniemi, Teija: Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka Yle.fi. 4.12.2019. Viitattu 5.2.2022.
  18. ↑ Raitakari, Olli & Kotaja, Noora & Karlsson, Hasse: Epigeneettinen periytyminen sukusolulinjassa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 8/2021. Viitattu 5.2.2022.
  19. ↑ Taipale, Mikko: Epigenetiikka, geeninsäätely ja syöpä Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 21/2006. Viitattu 5.2.2022.
  20. ↑ a b c d e Virkkula, Maarit: Nainen ja hormonit Yle.fi. 7.12.2015. Viitattu 3.2.2022.
  21. ↑ Huhtaniemi, Ilpo: Hyvä ja paha testosteroni, s. 306. Helsinki: Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-130-8.
  22. ↑ Saladin, Kenneth S.: Human Anatomy, s. 727–750. New York: McGraw-Hill Higher Education, 2004. ISBN 978-0-07-111187-4. (englanniksi)
  23. ↑ Roser, Max & Appel, Cameron & Ritchie, Hannah: Human Height Our World in Data. 5/2019. Viitattu 14.8.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Keskimääräinen pituus (cm) Terveytemme.fi. FinTerveys, THL. Viitattu 3.2.2022.
  25. ↑ Keskimääräinen paino (kg) Terveytemme.fi. FinTerveys, THL. Viitattu 3.2.2022.
  26. ↑ Ellis ym. 2008, s. 910–912.
  27. ↑ Morris 2005, s. 169–170.
  28. ↑ Bailey, J. Michael ym.: Sexual Orientation, Controversy, and Science ResearchGate. 2016. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  29. ↑ Liitetaulukko 4. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan 31.12.2020 Tilastokeskus. Viitattu 15.2.2022.
  30. ↑ Jones & Lopez 2006, s. 196–201.
  31. ↑ Jones & Lopez 2006, s. 231–253.
  32. ↑ Gynekologilla käynti mehilainen.fi. Viitattu 17.11.2020.
  33. ↑ Juridinen sukupuoli ranneliike.net. Viitattu 13.2.2022.
  34. ↑ Oikarinen, Tikli: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja: Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista (s. 51) 28.2.2019. Oikeusministeriö: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 12.2.2022.
  35. ↑ Kervinen, Elina: Translain uudistuksessa linjataan sukupuolen vahvistamisen ehtoja, mutta mihin valtio ylipäätään tarvitsee tiedon sukupuolesta? Helsingin Sanomat. 16.11.2021. Viitattu 13.2.2022.
  36. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 Finlex.fi. Edita. Viitattu 12.2.2022.
  37. ↑ Sukupuolen juridinen vahvistaminen Seta. Viitattu 10.4.2023.
  38. ↑ Legal gender recognition in EU (PDF) (s. 198, 199) 2020. Euroopan komissio.
  39. ↑ Kärnä, Teemu & Uusi-Mäkelä, Nina & Mattila, Aino: Sukupuolen moninaisuus – lähestymistapa sukupuoleen muuttumassa? Lääkärilehti. 9.11.2018. Viitattu 15.2.2022.
  40. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta luonnos 18.2.2022 lausuntokierrokselle (s. 31) 18.2.2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 19.2.2022. Viitattu 20.2.2022.
  41. ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nainen&oldid=22303070”