Lutukka
| Lutukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Lutukat Capsella |
| Laji: | bursa-pastoris |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Lutukka eli rikkalutukka (Capsella bursa-pastoris) on pienikokoinen, yksivuotinen ristikukkaiskasvi, jota tavataan laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla.[1] Sen tunnistaa helpoiten lituhedelmiensä kolmiomaisesta muodosta. Lutukka kukkii toukokuun alusta lokakuuhun saakka.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lutukka kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kapeat, syvästi hammaslaitaiset. Kukat ovat pienet ja valkoiset. Terälehtiä on neljä. Kukinto on varren latvassa, ja yksittäisten kukkien paikalle kasvaa pian litteä, sydämenmuotoinen litu, joka on terävästä päästään ohuella varrella kiinni kasvin varressa.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lutukan alkuperä on Itä-Euroopassa ja Vähässä-Aasiassa, mutta se on levinnyt ihmisen mukana muille mantereille. Suomessa lutukka kasvaa yleisenä koko maassa Pohjois-Lapin tuntureita lukuun ottamatta.
Lutukka ja ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisaalta lutukka on rikkaruoho, toisaalta sitä on käytetty rohtona verenvuodon tyrehdyttämiseen. Lutukan tuoreista tai kuivatuista versoista tehty rohdos sisältää muun muassa koliinia sekä diosmiini- ja rutiini-nimisiä flavonoideja. Lutukka sisältää paljon kaliumia. Lutukkaa kerättäessä on tarkistettava, ettei mukaan tule myrkyllisiä valkoruosteen (Albugo candida) saastuttamia lehtiä. [2]
Japanissa lutukka kuuluu ns. kevään seitsemään villivihannekseen, joita syödään perinteisesti tammikuussa riisivelliin sekoitettuna.Lutukasta ruoaksi kerätään nuoria versoja.
Lutukka ja muut eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkiksi kaniinien luontaislääkinnässä lutukkaa käytetään edistämään normaalia hyvinvointia ja kohdun toimintaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anderberg, Arne: Capsella bursa-pastoris (Lutukan levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.4.2010. (ruotsiksi)
- ↑ a b Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2016: Lutukan (Capsella bursa-pastoris) levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Lutukka (Capsella bursa-pastoris)
- Luontoportti: Lutukka (Capsella bursa-pastoris)
- Puutarha.net: Lutukka (Capsella bursa-pastoris)
- ITIS: Capsella bursa-pastoris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Capsella bursa-pastoris (englanniksi)
- Flora of China: Capsella bursa-pastoris (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Capsella bursa-pastoris (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| ||||||||||