Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen elinympäristö. Siihen kuuluvat arkeologinen perintö, rakennetut ympäristöt ja perinnemaisemat, joita ovat perinnebiotoopit ja rakennetut perinnemaisemat. Kulttuuriympäristö ilmenee myös tarinoina, ja käsitteen lähtökohta on, että fyysisessä ympäristössä olevat historialliset piirteet ymmärretään osana laajempaa kokonaisuutta. Kulttuuriympäristöä voivat olla esimerkiksi rakennukset, pellot, tiet, vesireitit ja kokonaiset kaupungit. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös tehtaat, kaivokset sekä liikenneympäristöön kuuluvat rakennelmat, kuten sillat ja rautatieasemat. Kulttuuriympäristön maankäyttö suunnitellaan käyttämällä yleiskaavoja ja asemakaavoja. Alueelliset ympäristökeskukset ovat rahoittaneet joidenkin alueiden yleiskaavojen tutkimista. Myös valtio on antanut rahallista tukea arvokkaiden kulttuuriympäristöjen maisemanhoitoon, kuten perinnebiotooppien hoitoon. Myös maatalousalueita koskien on annettu ympäristötukea.[1]
Nykyisin alueelliset ympäristökeskukset on yhdistetty ely-keskuksiin. Ely-keskukset antavat rahallista tukea arvokkaiden rakennusten kunnostukseen ja muiden arvokkaiden kulttuuriympäristön kohteiden kunnossapitoon.[2]
Yleiskaavojen selvityksiä tarvitaan esimerkiksi Täydennys- tai uudisrakentamista suunniteltaessa.[3]
Kulttuuriympäristökasvatus edistää ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamista, arvioimista ja arvostamista.[4]
Kulttuuriympäristöissä elää usein kulttuurilajeja eli eliölajeja, jotka elävät kulttuuriympäristössä. Jotkut kulttuuriympäristön kasvit, kuten tienpientariella kasvavat harakankello, vuohenkello, peurankello ja hirvenkello, ovat kulkeutuneet ihmisen mukana satoja vuosia sitten ja täten ovat muinaistulokkaita.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kulttuurimaisema
- Perinnemaisema
- Perinnebiotooppi
- JOY Jokaisen Oma Ympäristö – Kulttuuriympäristökampanja 2010
- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
- Kulttuuriympäristökasvatus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tapio Heikkilä: Suomen kulttuurimaisema, s. 74, 95. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1895-9.
- ↑ Kulttuuriympäristön hoito 2023. Ely-keskus. Viitattu 15.6.2023.
- ↑ Yhdyskuntarakenne Oulun Kaupunki. Viitattu 15.6.2023.
- ↑ https://finto.fi/keko/fi/page/p47
- ↑ Heikki Vasamies: Muinaisia tulokkaita. Suomen luonto, 6/2023, 82. vsk. ISSN 0356-0678.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ympäristöministeriö: Kulttuuriympäristömme kulttuuriymparistomme.fi. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 3.7.2020.
- Ympäristöministeriö: Kulttuuriympäristö ymparisto.fi. Viitattu 3.7.2020.
- Ympäristöministeriö: Perinnebiotoopit ymparisto.fi. Viitattu 3.7.2020.
- Ympäristöministeriö: Maisemat ymparisto.fi. Viitattu 3.7.2020.
- Museovirasto: Kulttuuriympäristö museovirasto.fi. Viitattu 3.7.2020.
- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto. Viitattu 28.1.2010.
- Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa. Suomen ympäristö 14/2013. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4249-9 (nid.), ISBN 978-952-11-4250-5 (PDF). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 15.12.2013).