Olympus PEN E-P1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olympus PEN E-P1
Tyyppi Järjestelmäkamera
Kenno Micro Four Thirds 17,3 x 13,0 mm Live MOS
Korkein resoluutio 4 032 × 3 024 (12,3 megapikseliä)
Objektiivi Micro Four Thirds -objektiivit
Suljin Tietokoneohjattu verhosuljin
Suljinajat 1/4 000 s – 60 s
Valotuksen mittaus +/- 3 EV kerrallaan 1, 1/2, 1/3 portaissa
Valotustavat Ohjelmoitava automatiikka, i-Auto, Aukon esivalinta, Ajan esivalinta, Manuaali, Aiheohjelmat
Tarkennuspisteet

11 pistettä / Automaatti- ja manuaalivaihtoehdot
25 pistettä / Automaattinen valinta kasvojentunnistuksella PÄÄLLÄ

225 pistettä / Manuaalinen valinta suurennus-katselutilassa
Tarkennustavat TTL vaihe-eron tunnistava järjestelmä
Sarjakuvaus 3,0 kuvaa/sekunti (10 RAW kuvaa)
Etsin Live preview
ISO-arvot 100–6 400 manuaali, ohjelmoitava 200–6 400
Salama ulkoinen, synkronoitavissa 1/250
Salaman haarukointi 3 kuvaa; 1/3, 2/3, 1 EV portaat
Manuaalinen valkotasapaino 1 asetus voidaan rekisteröidä Kelvin-asteisiin (200K–14 000K) tai valittavana 8 esivalintaa
Valkotasapainon haarukointi 3 kuvaa +/- 1/3, 1/2, 2/3, 1 EV portaat
LCD-näyttö 3 tuumaa TFT LCD, 230 000 pikseliä, Live preview tarkennuksella
Tallennusmedia SD-muistikortti (SDHC yhteensopiva)
Akku Olympus BLS-1 Li-ion
Paino 335 g

Olympus PEN E-P1 on Olympuksen ensimmäinen Micro Four Thirds -järjestelmää käyttävä kamera. Se julkaistiin 16. kesäkuuta 2009. Ensimmäinen Micro Four Thirds -kamera oli Panasonicin G-1.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kameran muotoilu muistuttaa Olympuksen PEN-filmikameraa ja PEN-E-P1 markkinoidaan Olympuksen digitaalisena PEN-kamerana. Alkuun Olympus julkaisi kaksi kameraan sopivaa objektiivia: 14–42 mm f/3.5–5.6 zoom -objektiivin ja 17 mm f/2.8 kiinteäpolttovälisen objektiivin.

Näiden objektiivien lisäksi Olympus valmistaa adaptereita, joiden avulla voi kamerassa käyttää Four Thirds -standardin objektiiveja ja vanhempia OM-objektiiveja, joista Olympus oli tunnettu filmiajalla.

E-P1:ssä ei ole optista tai elektronista etsintä. Se käyttää etsimenä kameran takana olevaa nestekidenäyttöä, tosin kameraan voi liittää optisen etsimen. Kamera tarkentaa kohteeseen kontrastintunnistusjärjestelmän avulla tai kasvojen tunnistusta hyväksi käyttäen.[1]

Kameraa voi käyttää myös HD-videon tallentamiseen ja kameralla voi muokata otettua videota erilaisilla efekteillä.

Mr Akira Watanabe kertoi haastattelussa kuinka Olympuksen järjestelmäkameran suunnitteluosasto päätyi useasta syystä Micro Four Thirds -standardin kehittelyyn. Yksi syistä oli käyttäjien tarve saada järjestelmäkamera, jonka koko ei tuottaisi ongelmia.[2]

Useat kolmannen osapuolen valmistajat tarjoavat sovitteita, joiden avulla objektiivin voi kiinnittää E-P1-kameraan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simon Joinson: Olympus Pen E-P1 In-depth Review Digital Photography Review. heinäkuu 2009. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)
  2. Matt Grayson: Olympus E-P1 Digital Camera Review ePHOTOzine. 18.8.2009. Shireoaks: Magezine Publishing Ltd. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.