Gluteeniton ruokavalio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tästä symbolista tunnistaa gluteenittoman tuotteen. Esimerkiksi sillä merkityissä oluissa voi kuitenkin olla sen verran gluteenia, että suositus keliaakikolle on enintään kaksi pullollista päivässä.

Gluteeniton ruokavalio sisältää hyvin vähän gluteenialähde?. EU-asetuksen mukaan gluteeniton tuote voi sisältää pelkästään luontaisesti gluteenittomia viljoja, vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa, joiden gluteenipitoisuus jää alle 20 mg/kg.lähde? Gluteeni vältetään karsimalla ruokavaliosta vehnän sukuiset (Triticum) viljat vehnä, ohra ja ruis. Gluteenittomalla ruokavaliolla hoidetaan keliakiaa, sillä keliaakikolle viljojen gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurioita.[1][2] Gluteenitonta dieettiä voivat käyttää muutkin kuin keliakiapotilaat.[3]

Kaura ja vehnätärkkelys on myös hyväksytty Suomessa osaksi gluteenitonta ruokavaliota. Muita luonnostaan gluteenittomia viljalajeja ovat muun muassa riisi, tattari, hirssi ja maissi. Lisäksi gluteenia sisältävistä viljalajeista valmistetaan teollisesti gluteenittomia tuotteita.[1] Vehnätärkkelys voi kuitenkin aiheuttaa oireita herkimmille keliaakikoille, usein ihokeliakiaa sairastaville. Ohratärkkelys (ohrakas) ei sovellu gluteenittomaan ruokavalioon.lähde?

Keliaakikot välttävät gluteenia ja vilja-allergiset viljoja. Yhdysvalloissa ehkä 2–6 % väestöstä saa selviä oireita viljasta, vaikkei heillä ole keliakiaa. Gluteeniyliherkkyys ja vilja-allergia voivat olla ohimeneviä, mutta keliakia ei.[4][5]

Eroon vehnästä -kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla gluteeniton ruokavalio levisi Yhdysvalloista Suomeenkin muidenkin kuin keliaakikoiden ja gluteenisensitiivisten potilasryhmien keskuuteen. Ruokavalion puolestapuhujiin kuului muun muassa sydäntautilääkäri William Davis, jonka mielestä vehnä on syypää lihavuuteen. Osa Davisin ruokavalion kannattajista luopui gluteenia sisältävien vehnän, rukiin ja ohran lisäksi myös kaurasta, riisistä, maissista ja muista viljoista.[4][5]

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmäsi Davisin kohukirjan Eroon vehnästä (Wheat Belly) väitteet tutkimustiedon vastaisina ja sanoi täysjyväviljan olevan terveellistä. Fogelholmin mukaan puhdistettu, vähäkuituinen vilja, kuten pulla tai vaalea leipä, on haitallista, kun taas täysjyvävilja on terveellistä. Täysjyväviljasta saa kuituja, vitamiineja ja hivenaineita, mikä voi olla hyväksi myös suoliston mikrobeille.[6] Myös ravitsemusterapeutti Anette Palssa torjui Davisin väitteitä ja korosti kuitupitoisen viljan hyötyjä ja puhdistetun viljan haittoja.[7]

Alkoholi gluteenittomassa ruokavaliossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat alkoholijuomat soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon siinä missä mihin tahansa muuhunkin ruokavalioon. Vaikka monien väkevien alkoholijuomien lähtöaineena on jokin vilja, häviää gluteeni lopputuotteesta tislausvaiheen aikana.lähde?

Ohrapohjaisia gluteenittoman tuotteen merkin saaneita oluita voi juoda kaksi kolmanneslitran pulloa päivässä. Luontaisesti gluteenittomien oluiden kohdalla tällaisia rajoituksia ei ole. Ne on yleensä tehty hirssistä, tattarista, durrasta tai riisistä. Kannattaa silti tarkistaa, että esimerkiksi "maissioluessa" ei ole lisäksi gluteenia sisältäviä viljoja. Alko myi jo vuonna 2015 ainakin Green's ja Mongozo -merkkisiä luontaisesti gluteenittomia oluita.[8]

Suurin osa oluista on kuitenkin valmistettu ohrasta ja ne lähtökohtaisesti sisältävät gluteenia. Vuodesta 2005 saakka gluteenia alle 20 mg/kg sisältävä ohrapohjainen olut on hyväksytty gluteenittomaan ruokavalioon, mutta Keliakialiitto suosittelee rajoittamaan gluteenittoman oluen juontia korkeintaan kahteen pullolliseen päivässä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hoitona gluteeniton ruokavalio 13.9.2007. Duodecim terveyskirjasto. Arkistoitu 14.5.2013. Viitattu 18.12.2012.
  2. Keliakia Käypä hoito. 1.11.2010. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.11.2014.
  3. Gluteeniton ruokavalio on nyt muodissa Anna.fi. 18.6.2013. Viitattu 30.7.2021.
  4. a b Ravitsemusterapeutti: Gluteeniton ruokavalio on seuraava suosikki Helsingin Sanomat. 12.1.2012. Viitattu 30.7.2021.
  5. a b Vatsavaivojen syy voi olla gluteeniyliherkkyys Helsingin Sanomat. 21.2.2013. Viitattu 30.7.2021.
  6. Amerikkalaislääkäri tyrmää vehnän – suomalaistutkija kummastelee väitteitä, Helsingin Sanomat 28.1.2014.
  7. Vehnästä tehty syntipukki moniin sairauksiin (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 31.1.2014.
  8. Olutvalikoimien ennustetaan laajenevan – gluteenittomien oluiden kysyntä kasvussa MTV Lifestyle. 24.4.2015. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]