Visualisointi
Visualisointi tarkoittaa jonkin asian tekemistä havainnolliseksi näköaistille. Visualisoinnissa on oleellista ihmisen sisäisten mallien muodostumisen tukeminen. Visualisointi voidaan määritellä yleisemmin tarkoittamaan mitä tahansa tiedon esittämistä ihmisen omaa ymmärrystä tukemaan muotoon. (Vertaa[1])
Visualisoinnin keinoja ovat muun muassa kuvat (luolamaalaus, 3D-kuvat, tekniset piirrokset), taulukot ja animaatio. Kartta visualisoi maastoa tai paikkatietoa, taulukkolaskentaohjelman kaavio laskennan tuloksia, käsitekartta käsitteiden välisiä suhteita ja tietokonegrafiikka tietokoneen tietoa, esimerkiksi tietokonepeliä. Yleisiä termejä ovat muun muassa informaation visualisointi, 3D-visualisointi, tekniikan visualisointi ja 3D-mallinnus.
Visualisointi on tärkeää muun muassa tieteessä, tekniikassa, opetuksessa, multimediassa, markkinoinnissa ja lääketieteessä. Esimerkiksi animaation avulla voidaan havainnollistaa lääketieteen erittäin kompleksisia ja dynaamisia ilmiöitä. Tekniikan alalla visualisointeja käytetään paljon käyttöohjeissa, markkinointimateriaaleissa ja multimediassa.
Hyvä visualisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edward Tufte on esittänyt, että hyvä informaation visualisointi muodostuu seuraavista osatekijöistä:[2][3]
- korkea tieto-muste-suhde: tiedon esittämiseen käytetyn painomusteen määrä jaettuna kaiken käytetyn musteen määrällä[2]
- minimoitu kaavioromu: sellaiset elementit, jotka eivät välitä tietoa vaan ovat lähinnä koristeita[2]
- monitoiminnallisten elementtien käyttö[2]: esimerkiksi viiva, jonka reitti kartalla osoittaa armeijan kulkeman reitin ja jonka paksuus osoittaa armeijan vahvuuden kullakin etapilla.
- suuri tietotiheys: kuviossa olevien erillisten lukujen lukumäärä jaettuna kuvion pinta-alalla[2]
- estetiikka[2].
Visualisointi voi vahingossa tai tarkoituksella vääristää esittämäänsä tietoa. Vääristymästä käytetään termiä valheellisuuskerroin (engl. lie-factor), joka ilmaisee visualisoinnin määrätystä muuttujan arvosta antaman vaikutelman suhdetta muuttujan todelliseen arvoon. Valehtelukerroin kasvaa esimerkiksi kun pylväskaavion pylväiden pohjatasoksi määritetään jokin nollasta poikkeava arvo tai kun aikasarjaa esittävä kuvaaja pystysuuntaista skaalausta kasvatetaan, jolloin arvon kehittyminen vaikuttaa todellista jyrkemmältä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Siirtola, Harri. Interactive Visualization of Multidimensional Data (Arkistoitu – Internet Archive). Dissertations in Interactive Technology, Number 7. Tampere University Press 2007.
- ↑ a b c d e f Tufte, Edward. The Visual Display of Quantitative Information. Graphics Press 1986.
- ↑ Kuusela, Vesa: Tilastografiikan perusteet, s. 23–24. Edita, 2000. ISBN 951-37-3116-2.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- McCandless, David: Tieto on kaunista. (Information is beautiful: 30 examples of creative infography, 2010.) Suomentaneet Juho Gröndahl ym. Helsinki: Nemo, 2010. ISBN 978-952-240-051-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Visualisointi Wikimedia Commonsissa
