Hattula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 082
Hallinnollinen keskus Parola
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,39 km²
234:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 357,79 km²
– sisävesi 69,60 km²
Väkiluku 9 374
103:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 26,20 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 23,3 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Järvi
Hallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeck[6]
Kunnanvaltuusto 33 paikkaa
– puheenjohtaja Kari Ventola[7]
  2021–2025[8]
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Kesk.
 • Vas.
 • Muut
 • KD
 • Vihr.
9
7
6
4
2
2
2
1
hattula.fi

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 374 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,6 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,2 asukasta/km².

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna sekä Pirkanmaan puolella sijaitsevat Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Hattulan aluemuutokset vuosina 1967–2009.

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään kuten Ruotsin kuningas Kustaa III ja Kustaa IV Adolf.[9]

Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Parolannummella vuonna 1819.[10] Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin Parolassa.[11] Parolan leijona -muistomerkki pystytettiin tapaamisen kunniaksi vuonna 1868.[12] Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.

Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.[13] Juteinikeskus on nimetty Hattulassa syntyneen kirjailija Jaakko Juteinin mukaan.[14] Juteinia pidetään Suomen ensimmäisenä kirjailijana.[14]

Kunnan elinkeinot ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juteinitalossa sijaitsee muun muassa kirjasto.

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia[15] (2017). Kunnassa toimii myös vapaaehtoinen palokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu ja Parolan lukio. Parolan lukio aloitti uusissa kampusmaisissa tiloissa kunnan keskustaajamassa syksyllä 2020.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 391
1985
  
 7 999
1990
  
 8 724
1995
  
 9 108
2000
  
 9 131
2005
  
 9 332
2010
  
 9 657
2015
  
 9 747
2020
  
 9 408
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Hattulassa oli 9 359 asukasta, joista 6 927 asui taajamissa, 2 348 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hattulan taajama-aste on 74,0 %. Hattulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Hämeenlinnan keskustaajama* 6 678
2 Nihattula 249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama käsittää Hämeenlinnan keskustan lisäksi myös Hattulan kunnan keskustan, Parolan.[18] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Lepaa lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan uusi kirkko talvisessa maisemassa
Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hattulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hattulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[20]

Helluntaiseurakunta Hattulan Kotikirkko järjestää aktiivisesti toimintaa ja pitää hyvän tahdon kirpputoria omalla helluntaikirkollaan Mierolassa.[21]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Suomen päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Jokivarsi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Lusi, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Peltokylä, Pyhälahti, Rahkoila, Retula, Saari, Sattula, Siukola, Takajärvi, Tenhiälä, Tyrväntö, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulaan 2016 valmistunut monitoimirakennus Juteinikeskus
Mierolan silta Hattulassa
Keisari Aleksanteri II:n vierailun muistoksi pystytetty Parolan leijona -patsas sijaitsee Parolannummella.
Panssarimuseo on Hattulan suosituimpia nähtävyyksiä.
Hattulan itäosa ja Tyrvännön eteläosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnanvaltuustossa on 33 jäsentä. Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus sai yhdeksän paikkaa, perussuomalaiset seitsemän, SDP kuusi, keskusta neljä, Huomisen Hattula, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit kaksi sekä vihreät yhden.[8] Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii perussuomalaisten Kari Ventola[7], ja kunnanhallituksen puheenjohtajana kokoomuksen Ellen Rydbeck[6]. Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto[23].

Hattulan kunnanjohtajana toimii Pekka Järvi. Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2021, mutta hän oli toiminut edellisen kunnanjohtajan Katariina Koiviston viransijaisena elokuusta 2020.[24]

20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alussa toteutuneesta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitettiin pieni alue, jotta Hämeenlinnaan yhdistyneellä Kalvolalla ja Kanta-Hämeenlinnalla olisi maayhteys.

Hattulan kunnanvaltuustoon on kuulunut vuoden 2021 vaaleista lähtien 33 jäsentä. Vuosina 1976–1988 valtuustoon kuului 27 jäsentä ja vuosina 1988–2021 35 jäsentä. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin kokoomus on ollut valtuuston suurin puolue lukuun ottamatta vuoden 2004 vaaleja, joissa Hattulan Sitoutumattomat ja SDP saivat molemmat kymmenen paikkaa.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. Kesk. SKDL
Vas. 		LKP SKL
KD 		SMP
PS 		Vihr. Muut
1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4 %
1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9 %
1984 11 8 6 1 -- 1 78,8 %
1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2 %
1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1 %
1996 11 12 7 2 2 1 66,3 %
2000 11 12 10 1 1 -- 60,0 %
2004 10 8 5 1 1 10a 63,1 %
2008 10 13 4 1 2 1 4a 62,6 %
2012 9 10 8 -- 1 6 1 62,8 %
2017 9 10 6 2 3 2 3 61,1 %
2021 6 9 4 2 2 7 1 2b 56,7 %
a Hattulan Sitoutumattomat
b Huomisen Hattula
Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[25]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinitila (kuvassa myymälän sisäänkäynti) kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampukseen Hattulassa.

Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo sekä Andreas Fornanderin Parolan leijona -veistos. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.

Hattula on suuri golfpitäjä. Siellä sijaitsee kaksi golfkenttää, 3 multigolfkenttää, 5 frisbeegolfkenttää ja 2 minigolfkenttää. Hattula Golfissa on myös suuri golf-outletmyymälä sekä golfsimulaattori.[26]

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.

Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Vesunnin kartano oli Ruotsin kunigas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta.[22] Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kunnan alueella kappaleen matkaa Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Keskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen[27]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä[28].

Muita nähtävyyksiä Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta[29] sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen[30].

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja ohraryynipuuro.[31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Hattulan kunta. Arkistoitu 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
  7. ↑ a b Valtuuston kokoonpanot Hattulan kunta. Arkistoitu 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021. |
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Hattula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. ↑ Järvi, Pekka: Tarinoita Hattulasta 2: Kun Kustaa III putosi satulasta Hattulaan.fi. 19.11.2019. Viitattu 14.12.2023.
  10. ↑ Järvi, Pekka: Tarinoita Hattulasta 6: Keisari kylässä Hattulaan.fi. 23.3.2020. Viitattu 15.12.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Paul Bernhard WERNER von Hausen, F. Tilgmann Oy:n Kivi- ja kirjapaino, Kustannusosakeyhtiö Otava: J. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.12.2023).
  12. ↑ Tämä leijona ei pure, vaikka sitä rapsutetaan 25.8.2011. Yle. Viitattu 14.12.2023.
  13. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  14. ↑ a b Ojanen, Eero: Jaakko Juteini – Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina. Into Kustannus, 2020.
  15. ↑ Hämeen ELY-keskus työllisyyskatsaus, joulukuu 2017 Ely-keskus. Viitattu 27.2.2018.
  16. ↑ Lukiolaisilla on edessä opiskeluvuosi useissa eri tiloissa Hattulaan.fi. 23.7.2020. Viitattu 13.8.2020.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  18. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  21. ↑ Hattulan Kotikirkko www.hattulankotikirkko.fi. Viitattu 13.8.2020.
  22. ↑ a b c d e f g Ojanen Eero: Vesunnan kartano 700 vuotta. Keuruu: Maatalousyhtymä Kare ja Ketolat, 2022.
  23. ↑ Nuorisovaltuusto Hattulan kunta. Viitattu 9.11.2021.
  24. ↑ Ylönen, Jorma: Panssariprikaatin entinen komentaja Pekka Järvi Hattulan kunnanjohtajaksi - toiminut jo yli vuoden kunnanjohtajan sijaisena Kuntalehti. 30.9.2021. Viitattu 9.11.2021.
  25. ↑ Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021); Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021); Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)
  26. ↑ Golfsimulaattori Hattulagolfin uudessa klubirakennuksessa pelataan ja treenataan. Treenaa, pelaa ja viihdy simussa!. 21.3.2018. Viitattu 13.8.2020.
  27. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  28. ↑ Hattula lämmittää uuden suurkoulunsa ekologisesti – kunnat vielä verkkaisia maalämmön hyödyntäjiä Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2018.
  29. ↑ Mierolan silta. Wikipedia, 13.6.2016. Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ www.hamk.fi: Lepaa – koulutusta, tutkimusta ja matkailua www.hamk.fi. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan vaakuna
Hattulan vaakuna
Hattula
Kyliä ja taajamia

Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula

Luonto

Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi

Nähtävyyksiä

Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo

Muuta

Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano

Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hattula&oldid=22292268”