Dementia
| Dementia | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | F00-F07 |
| ICD-9 | 290-294 |
| MedlinePlus | 000739 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Dementialla (ICD-10: F00-F03) on psykiatrian luokkaan kuuluva elimellinen aivo-oireyhtymä, jossa muistin heikkeneminen ja muiden kognitiivisten kykyjen lasku alentavat potilaan kykyä selviytyä normaaleista arjen toiminnoista sekä haittaavat sosiaalista ja ammatillista selviytymistä. Dementiaoireyhtymällä tarkoitetaan puolestaan älyllisten toimintojen laaja-alaista heikentymistä[1].
Dementia vaikeuttaa ajattelu- ja päättelykykyä sekä hidastaa ajatuksen kulkua. Saatavilla olevan informaation käsittely on lisäksi vaikeutunut, mikä aiheuttaa niin sanottua yksikanavaisuutta eli potilaalla on vaikeuksia kiinnittää huomiota useampaan kuin yhteen ärsykkeeseen samanaikaisesti, kuten esimerkiksi ottaa osaa keskusteluun usean henkilön kanssa tai pysyä keskustelussa mukana, kun aihe vaihtelee.[2]
Dementiaa esiintyy eniten korkealla iällä.[3] Dementia-sanaa käytetään yleensä vain niissä tapauksissa, kun tiedonkäsittelyyn liittyvät aivotoiminnot ovat heikentyneet potilaan aiemmasta tasosta. Jos dementiaoireet ovat synnynnäisiä, dementia-sanan sijaan käytetään yleensä termiä toiminnanohjauksen häiriöt. Jos dementiaoireet johtuvat esimerkiksi älyllisestä kehitysvammaisuudesta, potilaalle ei aseteta erillistä dementiadiagnoosia, mutta jos kehitysvammapotilaan dementiaoireet lisääntyvät, hän voi saada myös dementiadiagnoosin.[4]
Dementiaa esiintyy tavallisimmin vanhoilla ihmisillä, mutta sitä saattaa esiintyä jopa alle 35-vuotiailla liittyen esimerkiksi lapsuusiän dementiaan eli Hellerin tautiin, Rettin oireyhtymään, myrkytys- ja puutostiloista aiheutuviin dementian muotoihin (mm. alkoholi- ja lääkedementia) sekä eräille urheilijoille kehittyvään dementia pugilisticaan. Dementia praesenilis on tarkoittanut taudinkuvaa ennenaikaisesti eli ennen 65. ikävuotta.
Oma arvio voi kertoa ajattelukykyjen heikkenemisestä ennen kuin se näkyy neuropsykologisissa testeissä[5].
Oireet ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementiaan liittyy muistihäiriöiden ohella tyypillisesti kielellisiä häiriöitä, kuten sanojen löytämisen tai ymmärtämisen vaikeutumista, kätevyyden heikkenemistä, kuten esimerkiksi pukeutumisen vaikeutumista tai kasvojen tai esineiden tunnistamisen vaikeutumista, sekä monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkenemistä, kuten ohjeiden mukaan toimimisen tai vieraassa paikassa suunnistamisen vaikeutumista.[6] Myös ajatuksen katkeilu sekä vaikeus tehdä päätöksiä tai suunnitella asioita sisältyvät dementiaoireisiin[5].
Dementiaan liittyvä älyllisten toimintojen häiriintyminen saattaa jakautua epätastaisesti mielen eri toiminta-alueilla. Esimerkiksi oivallus- ja arvostelukyky saattavat säilyä kohtuullisen hyvin samalla kun potilaalla esiintyy muistihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia.[7]
Dementiasta kärsivän kyky jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on usein heikentynyt. Etenkin vaikeaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä.
Dementiaan liittyy tiedonkäsittelyn ja muistamisen vaikeuksia sekä tunne-elämän ailahtelevuutta, ärtyisyyttä, apatiaa tai sosiaalisen käyttäytymisen karkeutumista. Dementia hidastaa ajattelua ja vaikeuttaa päättelyä sekä sisään tulevan informaation käsittelyä. Dementiaa sairastavan on tämän vuoksi usein vaikea kiinnittää huomiota useampaan kuin yhteen ärsykkeeseen samanaikaisesti, kuten esimerkiksi ottaa osaa keskusteluun usean henkilön kanssa tai pysyä keskustelussa mukana, kun aihe vaihtelee.
Dementia vaikeuttaa myös uuden informaation mieleenpainamista, ja aiemmin opitun mieleenpalauttaminen saattaa olla vaikeaa.[4]
Dementiadiagnoosin asettaminen edellyttää jokapäiväiseen elämään liittyvien henkilökohtaisten toimintojen häiriintymistä vähintää kuuden kuukauden ajan muistin ja ajattelun heikentymisen vuoksi. Oppimisen heikkenemistä pitää esiintyä sekä kielellisissä että ei-kielellisissä asioissa.[4]
Lievässä dementiassa muistin heikkeneminen haittaa jokapäiväisiä toimintoja muttei estä itsenäistä elämistä. Potilaan on vaikea havaita, säilyttää muistissa ja palauttaa mieleen jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita, kuten tavaroiden säilytyspaikkoja, sosiaalisia sitoumuksia tai perheenjäsenten hiljattain esille tuomia asioita.[4]
Keskivaikea dementia vaikeuttaa vakavasti itsenäistä elämää. Vain hyvin opittu tai erittäin tuttu muistiaines on tallella. Uusi informaatio tallentuu muistiin vain ajoittain ja hyvin lyhytaikaisesti. Keskivaikeasta dementiasta kärsivä potilas ei pysty muistamaan, missä hän on, mitä hän on viime aikoina tehnyt tai minkä nimisiä tutut ihmiset ovat.[4]
Vaikealle dementialle on tyypillistä täydellinen kyvyttömyys painaa mieleen uutta informaatiota. Aiemmin opitusta asioista on jäljellä enää katkelmia. Potilas ei tunnista enää edes läheisiä sukulaisiaan.[4]
Dementiassa esiintyy myös muiden älyllisten toimintojen heikkenemistä, jolle on luonteenomaista esimerkiksi suunnittelu- ja järjestelykyvyn sekä yleisen informaation käsittelykyvyn heikkeneminen. Lievässä heikkenemisessä älyllisten kykyjen lasku aiheuttaa heikkenemistä jokapäiväisestä elämästä selviämisessä siten, että potilas ei pysty enää selviytymään monimutkaisista päivittäisistä tehtävistä tai vapaa-aikaan liittyvistä toiminnoista.[4]
Keskivaikea älyllisten toimintojen heikkeneminen tekee henkilöstä kyvyttömän selviytymään arkielämästä ilman muiden apua, mukaan lukien kaupassakäynti ja raha-asioiden hoitaminen. Potilas selviytyy kotona vain yksinkertaisista askareista.[4]
Vaikealle älyllisten toimintojen heikkenemiselle on luonteenomaista älyllisen ajattelun täydellinen tai lähes täydellinen puuttuminen.[4]
Riskitekijät ja ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sydän- ja verisuonisairaudet, korkea verenpaine, unenpuute, tupakointi[8] sekä torjunta-aineille altistuminen[9] lisäävät dementiaa aiheuttavien sairauksien riskiä. Myös diabetes altistaa dementialle, ja aivojen matalien insuliinitasojen on havaittu lisäävän dementiariskiä, koska insuliinin säätelemä sokeri auttaa hermosoluja viestimään toisten solujen kanssa[10].
Elintavoilla voidaan vaikuttaa kolmannekseen dementiatapauksia. Etenkin riittävä uni, laadukas ravinto ja stressin välttäminen edistävät aivoterveyttä.[11]
Vuonna 2019 ilmestyneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että siinä väestöneljänneksessä, joka nauttii eniten kananmunan ja lihan kaltaisia paljon fosfatidyylikoliinia sisältäviä ruoka-aineita, esiintyy 28 prosenttia vähemmän dementiaa kuin siinä neljänneksessä, joka nauttii niitä vähiten.[12]
Vuonna 2017 julkaistussa suomalaistutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että jokainen puolikkaan kananmunan lisäys päivittäiseen ruokavalioon parantaa suoriutumista kielellisiä kykyjä, havainnointia ja psykomotorista nopeutta mittaavista testeistä. Tutkittavien koulutus ja elintavat eivät vaikuttaneet kananmunien ja älyllisen suoriutumisen väliseen yhteyteen.[13]
Myös virvoitusjuomien, hampurilaisten, ranskalaisten perunoiden ja perunalastujen kaltaisen pikaruoan välttäminen sekä marjojen, täysjyväviljan, pähkinöiden ja lehtivihannesten suosiminen hidastaa aivojen rappeutumista[14].
Liikunnan harrastaminen ei vähennä dementiaan sairastumisen riskiä[15]. Aerobisen liikunnan ja lihaskuntoa parantavan liikunnan yhdistelmällä ei ole myöskään dementiaoireita lievittävää vaikutusta, vaan on olemassa päin vastoin viitteitä siitä, että ne saattavat jopa nopeuttaa dementian etenemistä[16]. Kaksi kertaa viikossa toistuvan suhteellisen raskaan kuntosaliharjoittelun on kuitenkin havaittu vähentävän lievistä kognitiivisista oireista kärsivien ihmisten oireita.[17]
Dementian syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementia voi johtua aivoja rappeuttavan sairauden[3] tai runsaan alkoholin[18] tai antipsykoottisten lääkkeiden[19] käytön aiheuttamasta aivojen synapsien ja neuronien vähittäisestä tuhoutumisesta. Lisäksi on olemassa aivojen kuorikerroksen kehittyneitä toimintoja häiritseviä aivosairauksia.[4] Myös aivojen verenkiertoelinten, immuunijärjestelmän toiminnan muutokset tai kognitiivisen kuormituksen aiheuttama aivojen hermoverkkojen heikentyminen saattavat johtaa henkisten kykyjen heikkenemiseen[5].
Dementiapotilaiden veressä on havaittu olevan tavallista runsaammin verihyytymistä kertovia biomarkkereita. Myös ilman dementiadiagnoosia olevilla mutta ajattelukyvyn koetusta ja mitatusta heikkenemisestä kärsivien ihmisten veressä on havaittu olevan tavallista enemmän verihyytymistä kertovaa fibrinogeeniä.[20]
Vanhusten dementia on useimmiten sekamuotoista, sillä yli 70 vuoden iässä kuolleiden dementikkojen aivoista löytyy yleensä sekä Alzheimerin tautiin että verisuoniperäiseen dementiaan viittaavia muutoksia.[21]
Tavallisimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaariset eli verisuoniperäiset dementiat sekä aivovammat. Eräässä lähteessä arvioidaan, että Alzheimerin tauti olisi johtava dementian aiheuttaja 60–80 prosentin osuudellaan[22]. Toisen lähteen mukaan vanhusväestön suurin dementianaiheuttaja olisi lääkitys ja erityisesti monilääkitys[23], kun taas toisen lähteen mukaan vain arviolta10 prosenttia dementioista olisi iatrogeenisiä eli lääkkeiden käytön aiheuttamia[24].
Muita dementian aiheuttajia tai taustatekijöitä ovat muun muassa Parkinsonin tauti, lihaskipuja aiheuttava aivo-selkäydintulehdus eli krooninen väsymysoireyhtymä, HIV, kuppa, Lymen borrelioosi, Huntigtonin, Creutzfeldt-Jakobin taudit, Lewyn kappale -tauti[25], otsalohkodementia, hoitamaton alkoholismi ja eräiden lääkeaineiden tai huumeiden pitkäaikainen käyttö.[26][25] Myös eräiden ravintoaineiden, kuten jodin tai niasiinin, puute voi aiheuttaa dementiaa.[26][25]
Verisuoniperäinen vaskulaarinen dementia liittyy verisuonten toimintakyvyn heikkenemiseen. Toisaalta kaikkien dementiatyyppien on epäilty liittyvän verisuoniin jo vuosisadan ajan eli siitä lähtien, kun dementia sairautena määriteltiin.
Dementian välittömäksi syyksi on arveltu elimistön luonnollista puolustusmekanismia, jossa aivosolut suojaavat itseään viruksia ja niiden proteiineja vastaan. Aivosolu sammuttaisi itsensä pysäyttääkseen viruksen leviämisen. Jos aivosolut pysyvät sammuneina liian kauan, ne nääntyvät lopulta nälkään.[27]
Dementian liitännäissairaudet ja niiden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unirytmin häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementiapotilailla esiintyy usein uni- ja valverytmin häiriöitä.[28]
Masennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementiapotilaiden masennusoireita on voitu hoitaa lääkkeettömästi hieronnan avulla, kognitiivisella stimulaatiolla koliiniesteraasin estäjä -lääkkeiden kanssa, sekä kognitiivisella stimulaatiolla yhdistettynä liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Osalla potilaista lääkkeettömät hoidot ovat olleet tehokkaampia kuin tavanomainen hoito masennuslääkkeillä.[29]
Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
65–74-vuotiaista noin neljä prosenttia, 75–84-vuotiaista runsaat kymmenen prosenttia, 85–89-vuotiaista noin neljännes ja yli 90-vuotiaista noin kolmasosa kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Dementian esiintyvyys on naisilla hieman yleisempää kuin miehillä.[30]
Merkittävä osa dementiaa aiheuttavista sairauksista jää havaitsematta.[31] Seitsemällä prosentilla yli 45-vuotiaasta väestöstä löytyy magneettikuvauksessa merkkejä aivojen verenkiertohäiriöistä.[32]
ICD-10[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: ICD-10-pääluokka F
ICD-10-luokituksessa dementia kuuluu F-luokkaan eli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Dementialle on neljä luokkaa:
- F00–F03 Dementia
- F00 Alzheimerin tautiin liittyvä dementia
- F01 Verisuoniperäinen eli vaskulaarinen dementia
- F02 Muualla luokiteltuihin muihin sairauksiin liittyvä dementia
- F03 Määrittämätön dementia
Diagnostiset kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementiadiagnoosi voidaan asettaa luotettavasti vasta kun oireita on esiintynyt vähintään kuusi kuukautta. Dementiadiagnoosia ei voida kuitenkaan asettaa, jos dementia johtuu esimerkiksi lievästä tai keskivaikeasta älyllisestä kehitysvammaisuudesta tai on aiheutunut jonkin lääkkeen käytöstä. Dementian yleinen vaikeusaste ilmaistaan parhaiten joko muistin tai älyllisten toimintojen tason laskuna, riippuen siitä, kumpi on vaikeampi.[33]
Dementiadiagnoosi edellyttää seuraavien oireiden yhteisesiintymistä[33]:
- Muistin heikkeneminen, joka näkyy selvimmin uuden informaation oppimisessa. Myös aiemmin opitun informaation mieleenpalauttaminen saattaa olla häiriintynyttä. Heikkeneminen on varmistettava objektiivisesti hankkimalla luotettavaa tietoa eri tahoilta ja täydentäen sitä, mikäli mahdollista, neuropsykologisia testejä tai kognitiivisiä toimintoja mittaavia arviointiasteikkoja käyttäen.
- Muiden älyllisten toimintojen heikkeneminen, jolle on luonteenomaista arvostelu- ja ajattelukyvyn, kuten suunnittelu- ja järjestelykyvyn ja yleisen informaation käsittelykyvyn, heikkeneminen. Näyttöä tästä pitäisi saada potilaan tilan tuntevilta henkilöiltä täydentäen sitä, mikäli mahdollista, neuropsykologisilla testeillä tai kognitiota mittavilla arviointiasteikolla.
- Tunne-elämän kontrollin tai motivaation heikkenemisen tai sosiaalisen käyttäytymisen muutoksen osoituksena todetaan ainakin yksi seuraavista: tunne-elämän ailahtelevuus, ärtyisyys, apatia, sosiaalisen käyttäytymisen karkeutuminen.[2]
Dementoituneen oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dementoituneen 12 oikeutta:
- Saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle dementiaoireen.
- Saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa.
- Säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista.
- Tulla kohdelluksi aikuisena.
- Tuntea, että hänet otetaan vakavasti.
- Olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se on mahdollista.
- Asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon.
- Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa.
- Käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella.
- Saada ohjausta mielekkääseen, aikuiseen minä-kuvaan tukevaan toimintaan joka päivä.
- Kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen.
- Hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, dementoituneen ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta.
(Virginia Bell & David Troxel 1994)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neurologia (Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2001)
- Muisti ja Muistisairaudet / Muistiliitto, ent. Alzheimer-keskusliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf (.pdf). Viitattu 19.3.2010.
- ↑ a b Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL 1/2012https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90815/URN_ISBN_978-952-245-549-9.pdf
- ↑ a b Aivovamma saattaa altistaa ohimolohkodementialle Uutispalvelu Duodecim, terve.fi. 15.10.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j Komulainen, J.; Lehtonen, J.; Mäkelä, M.: Psykiatrian luokituskäsikirja – Suomalainen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät koodit (sivu 13-15) Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Viitattu 15.10.2015.
- ↑ a b c Tutkimus vahvisti: Huono kuulo yhdistyy älyllisen suorituskyvyn heikkenemiseen Helsingin Sanomat. 30.1.2019. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioDementia. Terveyspankki 11.12.2013. iltalehti.fi. Arkistoitu 21.8.2016. Viitattu 14.8.2016.
- ↑ Brain Damage, Dementia and Persistent Cognitive Dysfunction Associated With Neuroleptic Drugs: Evidence, Etiology, Implications. Peter R. Breggin. The Journal of Mind and Behavior 1990. Sivu 426, 429-433. 435-436. https://www.jstor.org/stable/43854101?read-now=1&seq=1#metadata_info_tab_contents
- ↑ Teetkö hallaa aivoillesi? Nämä tavat paljastavat www.iltalehti.fi.
- ↑ YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa Yle Uutiset. 2.5.2017.
- ↑ Janne Luotola: Alzheimerin tauti on tyypin 3 diabetes (artikkeli pohjautuu Guardian-lehden artikkeliin 10.9.2012 (englanniksi)) 16.9.2012. tekniikkatalous.fi.
- ↑ 70-vuotias | Elintavoista huolehtimalla voitaisiin vaikuttaa kolmasosaan dementioista, sanoo muistisairaustutkimuksen uranuurtaja Hilkka Soininen Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 29.8.2020.
- ↑ Liha ja kananmuna voivat pienentää dementiariskiä – suomalaistutkija: ”Näiden välillä on havaittu yhteys” Ilta-Sanomat. 7.8.2019. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Association of dietary cholesterol and egg intakes with risk of incident dementia or Alzheimer’s disease: The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. American Journal of Clinical Nutrition, Jan 4, 2017. Osanottajat jaettiin neljään ryhmään kananmunankulutuksen perusteella, joista suurimman kulutuksen ryhmä söi keskimäärin noin yhden munan päivässä ja pienimmän kulutuksen ryhmä yhden munan viikossa. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/7092/15404612761652626831.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- ↑ Bad Habits That Can Hurt Your Brain WebMD. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Physical activity, cognitive decline, and risk of dementia: 28 year follow-up of Whitehall II cohort. BMJ 2017;357:j2709. https://www.researchgate.net/publication/317805050_Physical_activity_cognitive_decline_and_risk_of_dementia_28_year_follow-up_of_Whitehall_II_cohort_study/link/594c7059458515e70348b110/download
- ↑ Dementia And Physical Activity (DAPA) trial of moderate to high intensity exercise training for people with dementia: randomised controlled trial BMJ 2018; 361 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.k1675 (Published 16 May 2018)
- ↑ Kaksi raskasta punttitreeniä viikossa paransi muistia 7.11.2016. iltalehti.fi.
- ↑ Silja Runsten: Arkistoitu kopioAlkoholidementia (pdf) (ppt-esitys) 2008. Varsinais-Suomen päihde- ja mielenterveystyön koulutusten www-sivut, halko.fi. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 31.5.2016.
- ↑ Kuopion lääkeinformaatiokeskus Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)
- ↑ Pitkä korona | Tutkimus: Veren hyytymiseen viittaavat löydökset ennustavat koronan jälkeistä aivosumua Helsingin Sanomat. 2.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Dementia useimmiten sekamuotoista (viitataan Lancetissa julkaistuun tutkimukseen – Lancet 2001:357:169–175) 6.2.2001. Uutispalvelu Duodecim, terveyskirjasto.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ WebMD Editorial Contributors: What Is Dementia? WebMD. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Drug-induced dementia | MedLink Neurology MedLink Neurology. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ J. M. Starr, L. J. Whalley: Drug-induced dementia. Incidence, management and prevention. Drug Safety, 1994-11, 11. vsk, nro 5, s. 310–317. PubMed:7873091. doi:10.2165/00002018-199411050-00003. ISSN 0114-5916. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Jussi Huttunen: Arkistoitu kopioDementia Lääkärikirja Duodecim, terveyskirjasto.fi. 14.11.2015. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 14.11.2016.
- ↑ a b Arkistoitu kopioICD-10 Tautiluokitus stakes.fi. Arkistoitu 16.2.2007. Viitattu 10.10.2006.
- ↑ Katri Hänninen: Muistisairaudet voivat pian jäädä historiaan – tutkijat tutkivat kahtaa uutta lupaavaa lääkettä. Talouselämä 1.5.2017. http://www.talouselama.fi/uutiset/muistisairaudet-voivat-pian-jaada-historiaan-tutkijat-tutkivat-kahtaa-uutta-lupaavaa-laaketta-6645460
- ↑ Arkistoitu kopioVanhustenhoidon selvitys (pdf) (s. 4) 2001. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry, kehittämisyksikkö. Arkistoitu 5.11.2011. Viitattu 13.8.2011.
- ↑ Lääkkeettömät hoidot hyviä dementiapotilaan masennukseen www.duodecim.fi. 11.7.2023. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ Jussi Huttunen: Arkistoitu kopioIkä ja dementia. Lääkärikirja Duodecim -kuvat 27.4.2011. Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 14.11.2016.
- ↑ Muistisairaudet Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 27.01.2017.
- ↑ Laura Airas: Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä - mitä kerron potilaalle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(11):1201–7.
- ↑ a b Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL 1/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90815/URN_ISBN_978-952-245-549-9.pdf
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Terveyskirjasto – Dementia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muistiliitto, ent. Alzheimer-keskusliitto
- Helsingin kaupunginkirjaston aihepaketti: Dementia ja muistihäiriöt[vanhentunut linkki]