Cairnterrieri
| Cairnterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Skotlanti |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 12 867[1] |
| Rodun syntyaika | n. 100 vuotta sitten |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja näyttelykoira |
| Elinikä | 13–15 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | cairni, Cairn Terrier, cairni terjer |
| FCI-luokitus |
ryhmä 3 Terrierit alaryhmä 2 Pienet terrierit #4 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | ihanne 6–7,5 kg |
| Säkäkorkeus | 28–31 cm |
| Väritys | kerman- tai vehnänvärinen, punainen, harmaan eri sävyt, melkein musta ja brindle; juovikkuus kaikissa edellä mainituissa väreissä hyväksytään |
Cairnterrieri (engl. Cairn Terrier, [kɛrn] tai suomalaistettuna [kɑirn]) on yksi vanhimpia terriereihin kuuluvia koirarotuja, joka on kotoisin Skotlannin ylämailta.
Nimen elementti cairn juontuu gaelin kielen kiviröykkiötä tai louhikkoa tarkoittavasta sanasta. Terrierejä käytettiin metsästyksessä louhikoissa ja luolissa elävien eläinten, kuten kettujen, saukkojen ja mäyrien, ajamiseen ulos metsästäjän näkösälle ja ammuttavaksi.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cairnit ovat pienikokoisia, mutta tukevaluustoisia koiria. Yleensä cairnit ovat säkäkorkeudeltaan 28–31 senttimetriä. Korvat ovat pystyt, häntä suora ja seisoma-asennossa paino nojaa etutassuille. Rotumääritelmä kuvaa cairnterrieriä luonnollisen näköiseksi, ja sellaisia ne ovatkin. Cairnien turkki on kaksiosainen, siinä on pehmeä alusvilla ja karkea päällysturkki. Turkkinsa ansiosta cairn ei palele talvella, eikä sillä ole kuuma kesällä. Turkki on niin sanottu säänkestävä ja likaahylkivä. Cairnin turkkia ei suositella pestäväksi sampoolla kovin usein, vaan yhdestä kahteen kertaa vuodessa on sopiva määrä, ellei se sotke itseään esimerkiksi ulosteissa. Sen sijaan normaalit tassupesut vedellä kuuluvat cairnin arkipäivään.
Turkki on karkea ja se trimmataan sormilla nyppimällä lepovaiheeseen siirtyneet karvat. Cairnterrieriä ei saa leikata saksilla, vaan turkki pidetään kunnossa nyppimällä. Leikattu karva jää pehmeäksi ja siten menettää säänkestävyytensä. Ainoastaan siistiminen, kuten tassujen pyöristys ja peräaukon lähiympäristö voidaan hoitaa saksien avulla.
Cairnin väri voi vaihdella vehnänvaaleasta mustanharmaaseen, mutta valkoinen ja pikimusta eivät ole rotumääritelmän mukaisia värejä. Useilla koirilla kuono, korvat ja häntä erottuvat tummempina.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Kennelliiton rotumääritelmässä cairnterrierin luonnetta kuvataan näin: ”Peloton ja iloinen. Itsevarma, mutta ei riidanhaluinen.” Cairnterrierit ovat terhakoita ja erittäin iloisia koiria. ”Iso koira pienessä paketissa.” Itsepäisyyttä löytyy monilta yksilöiltä, joiltakin jopa todella paljon, mutta cairnin koulutus ei kuitenkaan ole ongelma, jos siihen jaksaa perehtyä. Cairnterrieri on erittäin älykäs ja oppivainen koira. Se on jalostettu aikoinaan itsenäiseen työskentelyyn muun muassa ajamaan pois viljapeltojen laidoille kerättyihin kiviröykkiöihin (cairn ’kiviröykkiö’ gaelin kielellä) piiloutuneita jyrsijöitä.
Cairnterrieri voi olla niinkin viisas, että sitä ei välttämättä kiinnosta tehdä pyydettyä asiaa, jos tarjolla on jotakin mielenkiintoisempaa kuten orava istumassa viereisen puun oksalla. Cairnterrieri on hyvin alkuperäisenä säilynyt rotu. Se on riistavaistoinen, joten se saattaa sännätä jäniksen, oravan tai variksen perään. Joskus ”riistaa” voivat olla esimerkiksi ohimenevät pyoräilijät, autot ja juoksijat. Cairnterrieri on lapsiystävällinen, mutta ei sovi pienen lapsen talutettavaksi ilman aikuisen läsnäoloa ja valvontaa. Haukkuherkkyyttä esiintyy myös jonkin verran, mutta cairnterrierit eivät hauku turhasta, vaan ne vain pitävät oman reviirinsä vartioimisesta haukkumalla. Aggressiivisuutta ei kuitenkaan tällaisissa tapauksissa esiinny kuin todella harvoin.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasta vuonna 1910 ”lyhytkarvainen, pystykorvainen skyenterrieri” sai oman rotunimensä cairnterrieri ja vuotta myöhemmin oman näyttelyluokan Britteinsaarilla. Rodusta tuli ensin suosittu Englannissa, ja myöhemmin se levisi muualle Eurooppaan Pohjoismaita myöten. Suomessa rotu nähtiin ensimmäisen kerran koiranäyttelyssä vuonna 1933.
Kuuluisia cairnterrierejä ja niiden omistajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dorothyn Toto-koira elokuvassa Ihmemaa Oz (1939) on cairnterrieri.[3]
- Kuuluisia cairnin omistajia ovat olleet muun muassa useat Englannin hallitsijasukujen jäsenet, kuten Yrjö V ja Jaakko VI sekä kruunustaan luopunut Edvard VIII, joka antoi Wallis Simpsonille Slipper-pennun.
- Lapinlahden Lintujen laulusolisti Timo Erängöllä oli cairnterrieri nimeltä Iines. Yhtye teki koirasta kappaleen ”Mun muriseva koirani Iines”, joka julkaistiin albumilla Etiäppäin syksyllä 2007.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 24.7.2019)
- ↑ Cairn Terrier. American Kennel Club. Haettu 16.8.2021.
- ↑ Heiskanen, Outi: Outo lempi: triviakirja elokuvan ystäville, s. 219. Teos, 2006. ISBN 951-851-079-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta cairnterrieri Wikimedia Commonsissa
- Rotumääritelmä Cairnterrierikerho ry
|
