Atovakoni
| |
| |
Atovakoni
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 3-[4-(4-kloorifenyyli)sykloheksyyli]-4-hydroksinaftaleeni-1,2-dioni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | P01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C22H19ClO3 |
| Moolimassa | 366,822 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 216–219 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | > 99,9 %[2] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 77 h[3] |
| Ekskreetio | Ulosteiden mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Atovakoni (C22H19ClO3) on naftokinonijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä malarian ja keuhkokuumeen hoitoon ja estolääkityksenä.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atovakoni estää dihydro-orotaattidehydrogenaasientsyymin toimintaa mikrobeissa ja tämän seurauksena solujen ATP:n biosynteesi lakkaa ja energiavarastot ehtyvät. Atovakoni on tehokas keuhkokuumetta aiheuttavaa sientä Pneumocystis jirovecii vastaan ja lisäksi se tehoaa malariaa aiheuttaviin Falciparum-suvun alkueläimiin ja toksoplasmoosia aiehuttavaan Toxoplasma gondii-alkueläimeen. Malarian estolääkityksenä atovakonia otetaan yhdessä proguaniilin kanssa resistenttiyden muodostumisen ehkäisemiseksi.[2][3][4][5][6]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atovakoni on kohtalaisen hyvin siedetty lääkeaine. Haittavaikutuksina voi ilmetä päänsärkyä, ihottumaa ja vatsaoireita kuten vatsakipua ja ripulointia. Lisäksi neutropenia ja anemia ovat mahdollisia sivuvaikutuksia.[2][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 147. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b c John E. Bennett, Raphael Dolin, Martin J. Blaser: Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases, s. 506. Elsevier, 2014. ISBN 9781455748013. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.3.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Drugs, s. 746. Elsevier, 2015. ISBN 9780444537171. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2018). (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch,David Greenwood,Richard J. Whitley,S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 20. Elsevier, 2010. ISBN 9780702047657. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.3.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Katariina Kainulainen: Malarianestolääkkeet ja niiden haittavaikutukset Fimea. Viitattu 2.11.2023.
- ↑ a b Katariina Kainulainen & Heli Siikamäki: Malarian ehkäisy Duodecim Terveyskirjasto. 11.5.2017. Viitattu 15.3.2018.